Lähetetyn työntekijän asumisperusteinen sosiaaliturva jatkuu enintään 5 vuotta

Huhtikuun alussa tuli voimaan laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa. Siitä lähtien 5 vuotta on ollut enimmäisaika, jonka ajan lähetetty työntekijä voi säilyttää oikeuden Kelan asumisperusteisiin etuuksiin, kun hän on työssä muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä.

Jos ulkomaantyö on alkanut ennen lainmuutosta ja sitä jatketaan siirtymäkauden aikana, enimmäisaika voi jäädä viittä vuotta lyhyemmäksi.

Ennen 1.4.2019 EU:n ulkopuolelle, sopimuksettomiin maihin lähetetyille työntekijöille annetut vakuuttamispäätökset ovat voimassa päätöksessä mainitun ajan, mutta jos ulkomaan työ jatkuukin heti tämän jälkeen, uuden lain mukainen 5 vuoden enimmäisaikaa lasketaankin 1.4.2019 alkaen. Tämä vaikuttaa aikaan, jonka voi saada Kelasta asumisperusteisia etuuksia, kuten esimerkiksi sairauspäivärahaa, lääkekorvauksia, lapsilisää.

Jos lähetetty työntekijä on saanut ennen 1.4.2019 alkanutta työkomennusta koskevan vakuuttamispäätöksen Venäjälle ajalle 1.1.2018–31.12.2019, ja hänen ulkomaan työkomennustaan jatketaan 1.1.2020–31.12.2021, viiden vuoden enimmäisajasta vähennetään yhdeksän kuukautta 1.4.2019 alkaen. Näin työntekijän oikeus Kelan etuuksiin jatkuu ulkomailla 1.1.2020 jälkeen enintään neljä vuotta ja kolme kuukautta, eli 31.3.2024 asti.

Lähettävän työnantajan pitää hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus työntekijöille, jotka lähetetään EU- ja Eta-maihin tai Sveitsiin sekä sosiaaliturvasopimusmaihin (mm. USA, Kanada ja Kiina). Muihin sopimuksettomiin maihin lähetettävistä työntekijöistä työnantajan pitää tehdä Kelaan ilmoitus työskentelystä ulkomailla. Näihin maihin lukeutuvat Venäjän lisäksi esimerkiksi Turkki, Uruguay, Singapore, Filippiinit, Etelä-Afrikka. Jos Iso-Britannia eroaisi Euroopan unionista ilman sopimusta (ns. brexit), tulisi siitäkin eron jälkeen sopimukseton maa.

Lue lisää