Tunnesäätelyn vaikeuksien tunnistamiseen pitää kiinnittää huomiota lasten ADHD-kuntoutuksessa

Tuoreen tutkimuksen mukaan monilla Kelan perhekuntoutukseen ohjatuilla lapsilla, joilla oli ADHD-diagnoosi, ilmeni ärtyisyyttä ja usein toistuvia kiukkukohtauksia kuntoutuksen alkaessa. Laaja-alainen tietojen kerääminen lapsen tunnesäätelyn vaikeuksista saattaisi edistää kodin ja koulun arkeen tarkoitettujen tukitoimien suunnittelua ja toteutusta.

Tulosten mukaan lasten tunnesäätelyn pulmat saattavat heijastua myös lasten käyttäytymiseen kuten konflikteihin kaverin kaverien kanssa erityisesti kouluympäristössä.

– Tuoreimpien arvioiden mukaan noin 40–50 %:lla hoitoon ohjatuista lapsista, joilla on diagnosoitu ADHD, ilmenee merkittäviä tunteiden säätelyn vaikeuksia. Kuntoutuksen toteutusta suunniteltaessa on hyödyllistä kerätä tietoa laaja-alaisesti lasten huoltajilta ja opettajilta, lapsia itseään unohtamatta. Eri osapuolten näkemyserot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus jo siitäkin syystä, että lapsen sosiaalinen toimintakyky saattaa vaihdella ympäristön mukaan, toteaa kollegiumtutkija Miika Vuori Turun yliopistosta.

Tutkimuksen mukaan lapsen sukupuoli tai samanaikainen uhmakkuushäiriö- tai käytöshäiriödiagnoosi eivät olleet yhteydessä tunnesäätelyn vaikeuksien vaihteluun. Ilmiö saattaa kuitenkin näyttäytyä hieman eri tavoin eri ikävaiheissa. Kiukkukohtaukset ovat mahdollisesti yleisempiä nuoremmilla lapsilla, sillä kyse on myös kehityksellisestä ilmiöstä. Toisaalta hoitoon ohjatuilla lapsilla voimakkaat kiukkukohtaukset ovat joskus pitkäkestoisia, ja niihin voi liittyä aggressiivista käyttäytymistä. Joillakin lapsilla toimintakykyä saattaa puolestaan heikentää pidempikestoinen ärtyisä mieliala.

– Käsitykseni mukaan Suomessa ei ole toistaiseksi saatavilla kyselyjä, joiden avulla lapsen tunnesäätelyyn liittyvien oireiden ulottuvuuksia voitaisiin tunnistaa nykyistä hienojakoisemmin. Kuitenkin ilmiön tunnistamisen vahvistaminen jo käytössä olevien kyselyjen pohjalta saattaisi edistää arkeen suuntautuvien tukitoimien suunnittelua ja toteutusta, sanoo Vuori.

Tutkimusaineisto kerättiin Kelan monimuotoisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeeseen (LAKU-hanke) osallistuneilta lapsilta, heidän huoltajiltaan ja opettajilta. Tutkimuksessa oli mukana 145 lasta, joilla oli diagnosoitu ADHD. Lapsen tunnesäätelyä ja käyttäytymistä arvioitiin Turun yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksessa kehitetyn MASK-kyselyn avulla.

LAKU-hankkeen kuntoutus oli suunnattu 5–12-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Keväällä 2020 LAKU-perhekuntoutuksesta tuli Kelan vakiintunutta toimintaa. Siihen voidaan ohjata 5–15-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Lisätiedot

kollegiumtutkija Miika Vuori, sähköpostiosoite: mialvu@utu.fi

Julkaisu:

Vuori Miika, Autti-Rämö Ilona, Junttila Niina, Tuulio-Henriksson Annamari. Multi-informant ratings of irritability and disruptiveness in school-aged children with ADHD. International Journal of Disability, Development and Education -lehdessä.