Perustulon saajat kokivat vähemmän huolta omasta taloudestaan

Vaikka perustuloa saaneet olisivat kokeneet tulonsa riittämättömiksi, he tunsivat vähemmän stressiä kuin vertailuryhmään kuuluneet.


Katso kuva täysikokoisena.

Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet vastaajat. He tunsivat myös vähemmän stressiä ja huolta omasta taloudestaan kuin vertailuryhmään kuuluneet.

Myös silloin, kun perustuloa saaneilla vastaajilla oli vaikeuksia tulla toimeen, he kokivat vähemmän stressiä kuin verrokit.

– Tulos on mielenkiintoinen, sillä aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että taloudelliset vaikeudet lisäävät stressiä enemmän kuin muut arjen pulmat. Havainnot ovat alustavia ja vaativat vielä tarkempaa analyysia, sanoo tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen Kelasta.

Perustuloa saaneet luottivat enemmän yhteiskunnan instituutioihin

Perustuloa saaneet vastaajat luottivat voimakkaammin toisiin ihmisiin ja yhteiskunnallisiin instituutioihin – poliitikkoihin, poliittisiin puolueisiin, poliisiin ja oikeuslaitokseen – kuin vertailuryhmään kuuluneet.

Vastaajat arvioivat luottamustaan asteikolla 0–10 (0 = ei lainkaan luottamusta, 10 = täysi luottamus). Perustuloa saaneiden vastaajien luottamus toisiin ihmisiin oli keskimäärin 6,8, verrokkien taas 6,3. Poliitikkoja ja puolueita kohtaan tunnetun luottamuksen keskiarvo oli perustuloa saaneilla 4,5 ja verrokeilla 4,0. Oikeuslaitosta ja poliisia kohtaan tunnetun luottamuksen keskiarvo oli perustuloa saaneilla 7,2 ja verrokeilla 6,9.

Perustuloa saaneet (3,2) luottivat enemmän myös omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, omaan talouteensa ja tulevaan työllistymiseensä kuin verrokit (2,9) asteikolla 1–5 (1 = ei lainkaan luottamusta, 5 = täysi luottamus). Erot säilyivät, vaikka vastaajien taustatekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutustaso, terveydentila ja asuinpaikka vakioitiin.

– Toisia ihmisiä ja instituutioita kohtaan tunnettu luottamus on välttämätöntä sekä ihmisen hyvinvoinnille että yhteiskunnan toimivuudelle, sanoo tutkija Minna Ylikännö Kelasta.

Kysely tehtiin puhelimitse juuri ennen kokeilun päättymistä. Kyselyn vastausaste oli 23 % (perustulon saajilla 31 % ja vertailuryhmällä 20 %). Kyselyaineiston avulla on mahdollista tutkia ihmisten kokemuksia toimeentulostaan, oman taloutensa hallinnasta, stressistä ja luottamuksesta.

– Vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, kuten kyselytutkimuksissa yleensäkin. Kyselyaineiston yhdistäminen rekistereihin antaa mahdollisuuden arvioida paremmin kyselyn edustavuutta, Ylikännö sanoo.

Perustulo ei vähentänyt halukkuutta osallistua työvoimapalveluihin

Perustuloa saaneilla ei ollut kokeilun aikana velvollisuutta osallistua työvoimahallinnon tarjoamiin palveluihin. Siitä huolimatta he osallistuivat niihin lähes yhtä aktiivisesti kuin muutkin.

Ensimmäisen vuoden rekisteriaineistojen perusteella perustulokokeilulla ei ollut vaikutuksia työllisyyteen.  Perustuloa saaneet eivät tehneet ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työtä enempää kuin vertailuryhmään kuuluneet, mutta eivät myöskään vähempää.

Tutkimustietoa sosiaaliturvan uudistamiseen

Perustulokokeilun arviointitutkimus tuottaa tietoa sosiaaliturvan uudistamisen tueksi. Tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai verotonta perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloistaan tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Kokeilu alkoi 1.1.2017 ja päättyi 31.12.2018.

Perustulon saajat valittiin satunnaisesti niiden henkilöiden joukosta, jotka marraskuussa 2016 saivat työttömyysetuutta Kelasta.  Vertailuryhmän muodostivat henkilöt, jotka saivat marraskuussa 2016 Kelasta työttömyysetuutta mutta eivät tulleet valituiksi perustulokokeiluun.

Kokeilun toteutti pääministeri Juha Sipilän hallitus. Tavoitteena oli selvittää, miten Suomen sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia. Kela vastasi kokeilun toimeenpanosta.

Lue lisää