Henkilökohtainen palvelu avainkeino työttömien aktivointipolitiikassa

Kun palvelut digitalisoituvat, henkilökohtaisen palvelun merkitys kasvaa. Se on tärkeää etenkin pitkäaikaistyöttömien tukemisessa. Tutkimuksen perusteella työllistymistä tukevat palvelut tulee sovittaa yhteen nykyistä kiinteämmin.

Palvelujärjestelmä digitalisoituu, mutta vaikeimmin työllistyvät eivät useinkaan voi käyttää sähköisiä palveluja. Pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden ihmisten palvelutarpeisiin voidaan muutenkin vastata digitaalisilla palveluilla vain rajallisesti.

Pitkään työttömänä olleet ihmiset tarvitsevat henkilökohtaisesti räätälöityjä palveluja, sillä kauan kestänyt työttömyys ei katkea helposti.

– Työllistymistä tukevien palvelujen yhteensovittaminen on työttömien aktivointipolitiikan avainkeinoja. Riittävien työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen turvaaminen vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymismahdollisuuksia ja osallisuutta yhteiskunnassa, sanoo professori Marketta Rajavaara Helsingin yliopistosta.

Työttömyyden pitkittyminen estettävä ajoissa

Työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa (TYP) työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat pitkään työttöminä olleiden palvelutarpeet, suunnittelevat kunkin asiakkaan palvelut ja seuraavat työllistymisen etenemistä.

Juuri ilmestyneen teemakirjan tutkimusten perusteella vuonna 2015 voimaan tulleen TYP-lain tavoitteet ovat hyvät, mutta yhteispalvelun toimivuudessa riittää yhä kehittämistä.

– Työttömän asiakkaan palvelutarpeiden arviointi voisi toteutua aiemminkin kuin mitä nykyinen laki edellyttää, Rajavaara pohtii.

– Lakiin kirjatut asiakaskriteerit johtivat suuriin asiakasvirtoihin yhteispalvelulle varattuihin voimavaroihin nähden. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen on vaikeaa, koska työmarkkinat ja yhteispalvelun edellytykset eri kunnissa vaihtelevat. Henkilökohtaiseksi tarkoitettu palvelu on ollut vaarassa muuttua asiakkaan tilanteen rutiinimaiseksi arvioinniksi.

Työttömille suunnattuja terveyspalveluja tarvittaisiin edelleenkin enemmän. Yhteispalvelu tukee työttömien hyvinvointia, mutta työllistyminen jää edelleen usein toteutumatta. Työttömälle asiakkaalle palvelu on velvoittavaa, joten sen asiakaslähtöisyyden vahvistaminen on ensiarvoista.

Työnjaon selkeyttäminen parantaisi palvelun vaikuttavuutta

Työttömän asiakkaan palveluprosessin toimivuuden ratkaisee se, miten työ- ja elinkeinohallinto ohjaa asiakkaita yhteispalvelun piiriin. Tämä edellyttää te-hallinnon asiantuntijoilta riittävää asiakkaiden tilanteiden tuntemusta. Kunta vastaa toiminnan johtamisesta, mutta johtavan henkilön toimivalta on vähäinen.

– Asiakkaat saisivat nykyistä vaikuttavampaa palvelua, jos TYP-toiminnan organisointia ja johtamisen valtuuksia selkeytettäisiin, sanoo erityisasiantuntija Anne Määttä Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus jatkuu, joten on tärkeää tuntea palvelujen yhteensovittamisen edellytykset ja esteet.

– TYP-palvelu tarjoaa yhteensovittamisen kysymysten tarkastelulle lähes yhteiskuntalaboratorion olosuhteet. Uudistusten edetessä tarvitaan valtakunnalliset ratkaisut siitä, miten heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja osallistumista tuetaan, Marketta Rajavaara sanoo.

Kelan teemakirjana julkaistu artikkelikokoelma perustuu kahteen tutkimushankkeeseen, joiden toteuttajat olivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Kuntoutussäätiö.

Julkaisu