Tutkimus: Kuntoutus paransi opiskelijoiden opiskelu- ja toimintakykyä

Uudenlaiseen kuntoutukseen osallistuneet nuoret kokivat opiskelukykynsä parantuneen, käy ilmi kuntoutuksen toteutusta ja hyötyjä selvittäneestä tutkimuksesta. Nuoret kokivat hyötyneensä saamastaan yksilöllisestä tuesta. Lisäksi nuoret saivat vertaistuen avulla positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta ja osallisuudesta.

Kelan OPI-kuntoutus on 2010-luvulla kehitetty avokuntoutuspalvelu nuorille, joilla on masennus- tai ahdistushäiriöitä ja jotka tarvitsevat tukea opinnoissa etenemisessä. Kuntoutus toteutetaan ammatillisten opintojen ohella, ja se kestää noin vuoden, jonka aikana kuntoutujilla on sekä yksilöllisiä kuntoutustapaamisia että ryhmämuotoista kuntoutusta.

Kuntoutussäätiön tutkimuksessa selvitettiin OPI-kuntoutuksen toteutumista, toimivuutta, vaikutuksia ja hyötyjä.

Uudenlainen toimintamalli paransi nuorten elämäntilannetta

OPI-kuntoutuksessa puututaan uudella tavalla samanaikaisesti sekä opiskelu- että toimintakyvyn haasteisiin yhteistyössä kuntoutujien koulujen kanssa.

Tutkimuksessa havaittiin, että OPI-kuntoutuksella kyettiin parantamaan opiskelijoiden opiskelu- ja toimintakykyä. Erityisesti kuntoutuksen eri palveluiden yhdistämistä uudenlaiseksi kokonaisuudeksi pidettiin OPI-kuntoutuksen vahvuutena.

– Kuntoutukseen osallistuneet nuoret kokivat hyötyneensä OPI-kuntoutuksesta. Nuorten lisäksi heidän kanssaan työskennelleet oppi- ja kuntoutuslaitosten ammattilaiset näkivät kuntoutuksen parantaneen nuorten tilannetta, kertoo tutkija Jaakko Harkko.

– Sekä nuoret että ammattilaiset suhtautuivat myönteisesti siihen, että yksilöllisen tuen lisäksi kuntoutuksessa nuoret saivat vertaistuen avulla positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta ja osallisuudesta, Harkko sanoo.

Vahvuutena eri palveluiden yhdistäminen

OPI-kuntoutuksessa vaikeuksiin ajautuneita nuoria pyritään tukemaan ennen kuin he keskeyttävät opiskelunsa ja ovat suuremmassa vaarassa syrjäytyä.

Tutkimuksen mukaan OPI-kuntoutus kohdentui lähinnä nuorille, joilla ongelmat olivat ehtineet kasautua ja kehittyä jo suhteellisen vakaviksi. Esimerkiksi yli puolella tutkimuksen kyselyyn vastanneista nuorista opinnot olivat keskeytyneet jossain vaiheessa toisen asteen opintopolkua. Nuoret pohtivat opintojen keskeyttämistä muutenkin yleisesti.

Moni opiskelijoista oli jo saanut tukea opiskeluun tai mielenterveyden ongelmiinsa ennen OPI-kuntoutusta. Tutkimuksen mukaan OPI-kuntoutukseen osallistuneiden palvelut olivat kuitenkin toimineet toisistaan erillään.

– Opintonsa keskeyttäneillä nuorilla on suurempi riski kohdata vaikeuksia myöhemmin elämässä. OPI-kuntoutus osoittautui hyödylliseksi palveluksi olemassa olevien nuorta tukevien palveluiden rinnalle. Jatkossa tulee varmistaa, että kaikilla kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyvillä nuorilla on mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Erityisesti tulee kehittää palveluun ohjaamista oppilaitoksissa, Harkko sanoo.

Tutkimuksessa kuvataan OPI-kuntoutuksen toteutusta ja hyötyjä monimenetelmällisellä ja -näkökulmaisella tutkimusotteella. Aineisto sisältää haastatteluita, kyselyitä ja kuntoutujakohtaisia kuntoutusasiakirjoja. Näitä määrällisiä ja laadullisia aineistoja kerättiin asiakkailta ja kuntoutukseen ohjaavilta tahoilta sekä eri toimijoilta oppilaitoksissa ja kuntoutuslaitoksissa.

Julkaisu:

Harkko J, Villa T, Korkeamäki J, Vaalasranta L, Poutiainen E. Kuntoutus opintojen tukena. OPI-kuntoutuskurssien toteutuminen. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 19, 2019. ISBN 978-952-284-074-5 (pdf). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/306547

tutkija Jaakko Harkko kertoo tuloksista videolla: Kuntoutus opintojen tukena