Hylkäävää työkyvyttömyyseläkepäätöstä seuraa todennäköisimmin työttömyys


Valtaosa hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneista on tulevina neljänä vuotena työttömänä tai saa vaihtuvia sosiaalietuuksia, osoittaa Kelan ja Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus.

– Pitkään jatkuva sosiaalietuuksien tarve hylkäävän eläkepäätöksen jälkeen on tietenkin ei-toivottavaa. Yhtäältä työttömyysetuus on epävarma toimeentulon lähde erityisesti itsensä työkyvyttömiksi kokeville. Toisaalta yhteiskunnan kannalta mahdollinen jäljellä oleva työkyky jää hyödyntämättä, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi.

Työttömyyttä usein ennen ja jälkeen hylkäävää päätöstä


Kielteisen eläkepäätöksen jälkeen seuraa usein työttömyyttä. Useampi kuin kaksi kolmesta kielteisen päätöksen saaneesta oli jossain vaiheessa työttömänä neljän vuoden seurannan aikana.

– Työttömyys aiheuttaa hylkääviä eläkepäätöksiä, koska se vähentää mahdollisuuksia varhaiseen toimintakyvyn tukemiseen ja vaikeuttaa työkyvyn määrittelyä eläkelaitoksessa. Samalla hylkäävä eläkepäätös tuottaa työttömyyttä: valtaosalla hylkäyksen saaneista työhön siirtyminen tai kuntouttaminen ei onnistu, Perhoniemi havainnollistaa.

Työttömyysetuus aiheuttaa erityisesti itsensä työkyvyttömäksi kokeville epävarmuutta. Riskinä on maksun katkeaminen ja aktiivimallin myötä etuuden määrän pieneneminen, jos etuuden ehtoja ei pysty täyttämään.

Vuorottelu eri etuuksien välillä tavallista


Yli puolet tutkittavista sai neljän seurantavuoden aikana vähintään kahta tutkituista etuuksista, jotka olivat työttömyysetuudet, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha. Etuuksien vaihtuminen kuvastaa toimeentulon vakiintumattomuutta ja epävarmaa tilannetta.

– Vaikka työttömyys-, sairaus- ja kuntoutuskaudet tukevat osaltaan reittejä joko takaisin työelämään tai eläkkeelle, ne voivat muodostaa myös pitkiä etuuskierteitä, Perhoniemi sanoo.

– Jatkotutkimuksemme alustavat tulokset näyttävät myös, että noin viidennes hylkäävän päätöksen saaneista palaa tai siirtyy töihin. Heidän työjaksonsa ovat kuitenkin tyypillisesti rikkonaisia.

Työttömien ammatillista kuntoutusta tehostettava


Tutkimuksen perusteella työkyvyn varhaista tukemista tulee kehittää. Työkykyä on tärkeää tukea ennen kuin asiakas päätyy hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.

– Erityisesti työttömien ammatillista kuntoutusta on tehostettava edelleen, Perhoniemi toteaa.

Tutkimuksessa seurattiin vuonna 2010 työeläkelaitoksesta tai Kelasta hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneita neljän vuoden ajan. Tutkimus koski ensimmäisiä täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakemuksia.

Vuonna 2017 Kelasta annettiin päätös noin 19 000 uuteen työkyvyttömyyseläkehakemukseen. Niistä 45 % oli hylkääviä. Työeläkejärjestelmään tuli noin 22 000 uutta hakemusta, joista hylättiin noin 30 %. Kelaan ja työeläkelaitoksille tulleet hakemukset ovat osittain samojen ihmisten hakemuksia.

Julkaisu: