Kela joutuu usein pyytämään lisätietoja Covid-19-pandemian aikana tehtyihin kuntoutussuunnitelmiin

 Covid-19 pandemian aikana tehdyistä kuntoutussuunnitelmista puuttuu usein kuntoutushakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavia tärkeitä tietoja.

Asiakas tarvitsee vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakemiseksi julkisessa terveydenhuollossa tehdyn kuntoutussuunnitelman. Covid-19-pandemian aikana Kelaan on toimitettu kuntoutussuunnitelmia, joista puuttuu asiakaan nykytilan kuvaus. Suunnitelman laatija ja asiakas eivät myöskään ole aina kohdanneet kasvokkain.

Kuntoutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi, että lausunnon laatinut lääkäri on itse tavannut ja tutkinut potilaan ja muodostanut käsityksensä kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuudesta tämän pohjalta.

Myös etävastaanotoilla tehtävissä lausunnoissa lääkärin on kuvattava kuntoutujan nykytila (status), johon ajankohtaisen kuntoutuksen tarpeen arvio perustuu.

Ensimmäinen kuntoutussuunnitelma pitää tehdä kasvokkain

Jotta Kela voi todeta kuntoutuksen ajankohtaisen tarpeen, asiakkaan ensimmäinen kuntoutussuunnitelma pitää tehdä aina kasvokkain. Sitä ei voi tehdä pelkästään kuvapuhelun perusteella.  Kuntoutussuunnitelman voi laatia kuvapuhelun avulla silloin, kun asiakas on tunnistettu, ja kuntoutussuunnitelmasta vastaava lääkäri tai hänen kollegansa samasta terveydenhuollon yksiköstä on tavannut ja tutkinut asiakkaan kasvokkain kuluneen vuoden aikana.

Jos asiakaan hoidosta ja kuntoutuksesta vastaa useampi taho (esimerkiksi eri terveydenhuollon erikoisalat, terveys-, sosiaali- tai sivistystoimi, varhaiskasvatus), suunnitelmaan pitää kirjata lyhyesti näiden tahojen järjestämät kuntoutus- ja tukitoimet sekä asiakaan arjessa toteutettava harjoittelu.

Lue lisää: