Koulutuksella tukea kuntoutuksen tavoitteiden asettamiseen

Tuoreen selvityksen mukaan kuntoutuksen tavoitteiden määrittäminen GAS-menetelmän avulla koetaan puheterapiassa haastavaksi. Puheterapeuttien kokemuksia tavoitteen asettamisesta selvitettiin kehittämishankkeessa, jossa myös pidettiin koulutuksia ja valmistettiin koulutusmateriaalia tukemaan asiakkaan tavoitteiden asettelua. Kela hyödyntää hankkeen tuloksia kuntoutuspalveluiden kehittämisessä.

GAS (Goal Attainment Scaling) on kuntoutuksen tavoitteiden asettamisen menetelmä, jonka avulla asiakas ja kuntoutustyöryhmä määrittelevät yhdessä kuntoutuksen tavoitteet viisiportaisella asteikolla. GAS-menetelmän käyttö puheterapia-asiakkaiden kanssa on alkanut Suomessa vuonna 2010, ja se on tullut pakolliseksi Kelan kustantaman vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaille vuoden 2019 alusta alkaen.

Puheterapeutit ovat kokeneet erittäin vaikeaksi esimerkiksi kielellis-kognitiivisiin taitoihin liittyvien tavoitteiden laatimisen GAS-menetelmän käsikirjan ohjeistuksen mukaisesti, sillä asiakkaiden kielellis-kognitiiviset vaikeudet vaikuttavat erittäin paljon GAS-prosessiin. Tästä johtuen Kelassa nähtiin tarpeelliseksi tutkia ja kehittää menetelmää puheterapian näkökulmasta

Kelan rahoittama GAS-menetelmän soveltaminen vaativassa lääkinnällisessä puheterapiakuntoutuksessa -tutkimushanke toteutettiin Oulun yliopistossa. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin ja kehitettiin GAS-menetelmän käyttöä vaativassa lääkinnällisessä puheterapiakuntoutuksessa ja muun muassa perehdyttiin kirjallisuuteen, tehtiin kyselytutkimus, järjestettiin koulutus sekä koottiin puheterapeuteille GAS-ideapankki

Tutkimushankkeessa kerättiin kokemuksia ja mielipiteitä puheterapeuteilta sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 296 puheterapeuttia, jotka kuntouttavat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita.

Vastauksista havaittiin, että puheterapeutit käyttivät GAS-prosessiin paljon aikaa ja kokivat menetelmän käytön vaikeaksi. Suuri osa vastaajista koki tekevänsä GAS-tavoitteita ensisijaisesti Kelaa varten. Kuitenkin laadullisen teema-analyysin perusteella asiakkaaseen, hänen perheeseensä, läheisiin ja kuntoutussuunnitelmaan liittyvät tekijät tukivat GAS-menetelmän käyttöä.

– Toisaalta GAS-menetelmän käyttöä vaikeutti mitattavuuden, asteikollisuuden ja aikataulujen yhteensovittamisen haasteet, ajanpuute sekä kuntoutuksen tarkkojen tulosten ennakoinnin vaikeus. GAS-menetelmän yhdenmukainen soveltaminen on erittäin tärkeää menetelmän luotettavuuden kannalta, kertoo tutkija Elina Niemitalo-Haapola Oulun yliopistosta.

Kyselyn tulosten pohjalta puheterapeuteille rakennettiin koulutus sekä laaja koulutusmateriaali. Koulutustallenne ja -materiaali löytyvät Kelan palveluntuottajille suunnatusta verkkokoulusta.

Kela hyödyntää tutkimushankkeen tuloksia ja puheterapeuttien kokemuksia muun muassa palvelukuvauksia tehtäessä sekä GAS-lomaketta ja sen ohjeistusta päivitettäessä.

Julkaisu

GAS-menetelmän soveltaminen vaativassa lääkinnällisessä puheterapiakuntoutuksessa. Elina Niemitalo-Haapola, Heta Piirto, Elisa Heikkinen, Tanja Tennilä, Riikka Kauppila, Raila Lainio. Kuntoutusta kehittämässä 27/2021.

Koulutusvideot ja GAS-ideapankki

Videot ja puheterapeuttien GAS-ideapankki löytyvät Kelan verkkokoulusta, jonka osoite on https://extraverkkokoulu.kela.fi/moodle/login/ Kaikille avoimet kurssit - Kuntoutuksen kehittämistoiminnan tuloksia - GAS-menetelmä