Toimeentulotukiuudistus osoitti heikoimmassa asemassa olevien palveluiden tärkeyden

Kelan tutkimuksen teemakirja kokoaa yhteen tutkimustuloksia perustoimeentulotuen Kela-siirron valmistelusta ja sen toimeenpanosta sekä toimeentulotuen saajien ja toimeentulotukityön tilanteesta uudistuksen jälkeen. Tarkastelu pohjautuu vuosilta 2014–2018 kerättyihin aineistoihin. Kirjan mukaan uudistus paransi asiakkaiden mahdollisuutta saada yhdenvertaista kohtelua mutta heikensi heitä koskevan yksilöllisen harkinnan edellytyksiä.

Perustoimeentulotuki siirrettiin kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Kunnat vastaavat edelleen täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Alkuvaiheessa tukihakemusten käsittely ruuhkautui Kelassa pahoin, mutta keväästä 2017 lähtien käsittelyajat ovat pysyneet pääosin lain asettamissa rajoissa.

Vuosina 2017–2018 tehtyjen asiakaskyselyiden perusteella valtaosa asiakkaista piti siirtoa oikeansuuntaisena ratkaisuna. Perustoimeentulotukiasiakkaiden kokemukset Kelan kanssa asioimisesta eivät myöskään olennaisesti eronneet Kelan muiden asiakkaiden kokemuksista.

– Muutoksen häviäjiä ainakin alkuvaiheessa näyttivät olevan ne perustoimeentulotukiasiakkaat, joilla on pitkä asiakkuushistoria ja jotka asioivat usein myös muiden viranomaisten kanssa. Tulokset vahvistavat tältä osin asiasta aiemmin esitettyjä asiantuntija-arvioita, sanoo erikoistutkija Markku Laatu Kelasta.  

Tiedot selviävät Kelan tutkimuksen Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit -teemakirjasta. Kirja käsittelee toimeentulotukiuudistuksen taustoja, valmistelua ja vaikutuksia. Kirjan tutkimusartikkelit perustuvat haastattelu- ja kyselyaineistoihin, etuuksien rekisteritietoihin sekä hallinnollisiin asiakirjoihin.

Kaupunkien yksin asuvat miehet ovat sosiaaliturvan väliinputoajia myös uudistuksen jälkeen

Toimeentulotukiuudistuksen myötä on saatavilla entistä kattavammat rekisteritiedot perustoimeentulotuen varassa olevista ihmistä ja muun muassa heidän tulonlähteistään. Noin 142 000 perustoimeentulotukea saanutta henkilöä oli heti uudistuksen jälkeisen seurantajakson (tammikuu 2017 – huhtikuu 2018) aikana vailla ansiotuloja ja ensisijaisia etuuksia vähintään yhden kuukauden ajan. Ensisijaisia etuuksia ovat esimerkiksi työttömyysturva, opintotuki, perhe-etuudet, sairauspäiväraha ja eläkkeet.

Lähes puolet pelkän viimesijaisen turvan varassa olevista henkilöistä oli alle 25-vuotiaita nuoria.

– Syynä ensisijaisen etuuden puuttumiseen oli usein se, että henkilö oli työttömänä mutta hänellä ei ollut oikeutta työttömyysturvaan, sanoo tutkija Tuija Korpela Kelasta.

Puolet tarkastelluista henkilöistä oli pelkän viimesijaisen turvan varassa alle 2 kuukautta ja siirtyi sen jälkeen esimerkiksi ansiotyöhön tai ensisijaisen etuuden saajaksi. Tilanne kuitenkin pitkittyi huomattavalla osalla: yli 10 000 henkilöä oli pelkän toimeentulotuen varassa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Heidän joukossaan korostuivat yhden, kansalaisuudeltaan suomalaisen miehen kotitaloudet.

Tulevissa uudistuksissa kiinnitettävä huomiota palveluihin

Teemakirjan tutkimusten perusteella toimeentulotukiuudistus hankaloitti etenkin alkuvaiheessa heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tilannetta. He tarvitsevat rahallisen tuen lisäksi mahdollisesti ohjausta sosiaalityön palveluihin eivätkä aina pysty hoitamaan asiointiaan itsenäisesti verkossa. Asiointi kahden viranomaisen, Kelan ja kunnan, kanssa voi olla heille työlästä.

– On vaikeaa rakentaa järjestelmää, joka sekä kohtelisi kaikkia yhdenvertaisesti että kykenisi vastaamaan joustavasti yksilöllisiin palvelutarpeisiin, Korpela sanoo.

Tulevien sosiaaliturvauudistusten valmistelussa onkin tärkeää kiinnittää huomiota rahallisten etuuksien lisäksi palveluihin. Vaikeassa asemassa olevien asiakkaiden elämäntilanne on huomioitava tuen ja palveluiden myöntämistä koskevassa harkinnassa kokonaisvaltaisesti, ja heidän on saatava tarvitsemansa palvelut.

Uudistusten tulee perustua tutkimustietoon

Keskeisiä syitä siirron alkuvaiheen ongelmiin olivat valmisteluvaiheessa liian myöhään hahmottunut ymmärrys toimeentulotuen erityispiirteistä ja uudistuksen mittakaavasta, toimeentulotukityön aliresursointi sekä toimeentulotukilakiin tehdyt muutokset, jotka lisäsivät ratkaisutyössä tarvittavaa tarveharkintaa. Näihin ongelmiin on Kelassa vastattu mm. palkkaamalla lisää etuuskäsittelijöitä, kouluttamalla henkilöstöä tunnistamaan sosiaalihuollon tarve, lisäämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kehittämällä ajanvarausasiointia, joka mahdollistaa asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaisemman huomioimisen.

Siirron valmistelussa ei kaikilta osin huomioitu riittävästi asiantuntijoiden ja tutkijoiden esittämiä huomioita.

– Tulevia sosiaaliturvauudistuksia on tärkeää testata etukäteen ja arvioida niiden vaikutukset realistisesti tutkitun tiedon perusteella. Lisäksi valmisteluvaiheessa eri toteutusvaihtoehtoja punnitessa tulisi kuulla myös asiakkaita, Markku Laatu sanoo.

Osa teemakirjan artikkeleista on toteutettu yhteistyössä Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushankkeen kanssa.

Julkaisu:

Korpela T, Heinonen H, Laatu M, Raittila S ja Ylikännö M. Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit. Helsinki: Kela, Teemakirja 18,2020. 978-952-284-092-9 (nid.), ISBN 978-952-284-093-6 (pdf). Hinta: 55 euroa.http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020090165981

Tilaukset:

julkaisut@kela.fi