Ahdistuneisuushäiriöt johtavat entistä useammin sairauspoissaoloihin

Vuonna 2020 Kelan korvaamien sairauspoissaolojen määrä väheni ja myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien kasvu tyrehtyi. Masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät vähenivät, mutta ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivien määrä kasvoi edelleen.

Sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot yleistyivät vuosina 2016–2019. Kasvu johtui mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahakausien yleistymisestä.

Koronavuonna 2020 kuitenkin sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot kääntyivät jälleen laskuun. Samalla myös mielenterveyden häiriöiden perusteella maksettujen päivärahapäivien kasvu tyrehtyi, Jenni Blomgren ja Riku Perhoniemi kirjoittavat Kelan Tutkimusblogissa.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairauspäivärahalla korvattujen poissaolopäivien määrän kehitystä vuosina 2005–2019 sukupuoli-, ikä- ja diagnoosiryhmittäin. Tutkimusblogissa kehitystä seurataan vuoteen 2020 saakka.

Tulosten mukaan mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolopäivien määrän kasvu oli 16–34-vuotiailla jatkunut jo pitkään, mutta kasvu jyrkkeni aikavälillä 2016–2019. Sen sijaan 35–49-vuotiailla ja 50–67-vuotiailla selvä kasvu on keskittynyt vasta vuoden 2016 jälkeiseen aikaan.

Tutkimuksen mukaan nimenomaan masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat olleet mielenterveysperusteisten sairauspäivärahapäivien kasvun taustalla kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä. Ahdistuneisuushäiriöiden kasvu jatkui myös vuonna 2020, mutta masennushäiriöihin perustuvat päivärahapäivät vähentyivät.

– Vaikka myös mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot kaikkiaan vähenivät viime vuonna, ovat esimerkiksi epidemiatilanteen pitkittyminen, yhteiskunnallisen tilanteen jatkuva epävarmuus, sosiaalisten kontaktien poikkeuksellinen vähäisyys sekä siitä seurannut eristäytyneisyys voineet lisätä ahdistuneisuusoireita, Blomgren ja Perhoniemi pohtivat.

Lisätietoja