Lääkekorvaukset ylittivät 1,5 miljardia euroa vuonna 2019

Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivat viime vuonna 91 miljoonaa euroa (6,2 %). Asiakkaan vuosiomavastuun eli lääkekaton alentaminen kasvatti lääkekuluista maksettavia lisäkorvauksia lähes viidenneksen. Näistä ja muista Kelan tilastoista on juuri ilmestynyt tietopaketti, Taskutilasto 2020.

Lääkekorvaukset 2005–2019

Lääkekorvauksia maksettiin viime vuonna 1,5 miljardia euroa. Niistä suurin osa, 1 029 miljoonaa euroa, oli erityiskorvauksia. Peruskorvauksia lääkkeistä maksettiin 316 miljoonaa euroa ja vuosiomavastuun ylittäneiden asiakkaiden lisäkorvauksia 205 miljoonaa euroa, Taskutilasto 2020 kertoo.

Suurista lääkekustannuksista asiakkaille maksetut lisäkorvaukset kasvoivat 17,7 % edellisvuodesta. Suuria lääkekustannuksia maksavien tilannetta helpotettiin laskemalla vuosiomavastuuta 605,13 eurosta 572 euroon vuonna 2019. Lisäkorvauksia sai 4,7 % väestöstä.

Suomalaisista 70 % eli 3,84 miljoonaa henkilöä osti korvattavia lääkkeitä. Näistä lääkekorvauksia sai 3,01 miljoonaa henkilöä.

Lääkekorvauksista ei ole vähennetty niin sanottuja palautusmaksuja. Vuonna 2019 lääkeyritykset maksoivat ensimmäistä kertaa Kelalle palautusmaksuja ehdollisesti korvattavista lääkkeistä, joiden korvattavuuteen liittyy taloudellinen sopimus. Palautusmaksuja maksettiin yhteensä 13 miljoonaa euroa.

Yksittäisestä lääkeaineesta voi tulla miljoonien eurojen kasvu

Vertaamalla Taskutilaston ja muiden Kelan tilastojen tietoja edellisiin vuosiin selviää, että lääkekustannukset kasvavat jatkuvasti. Näin tapahtuu ajoittain tehtävistä säästötoimenpiteistä huolimatta. Lääkekustannusten kasvua hillittiin viimeksi useilla eri keinoilla vuonna 2017. Sen jälkeen lääkekorvaukset ovat kuitenkin kasvaneet jo kahtena vuonna peräkkäin.

– Lääkekorvausten kasvu johtuu pääosin uusista ja kallista lääkevalmisteista, jotka eivät kuulu viitehintajärjestelmään, selventää tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen Kelasta.

Yksi lääkkeiden kustannuksia kasvattava ilmiö on käyttöaiheiden laajeneminen. Esimerkkinä Leena Saastamoinen mainitsee kaksi verenohennukseen käytettävää lääkettä, joiden käyttöaiheet ovat laajentuneet aiempaa yleisempien sairauksien hoitoon. Näistä lääkkeistä maksettiin korvauksia yhteensä 21 miljoonaa euroa vuonna 2019. Eniten kasvoivat kuitenkin uuden migreenilääkeen, erenumabin, korvaukset: se tuli korvattavaksi vuonna 2019, ja siitä maksetut korvaukset olivat ensimmäisenä vuonna yhteensä 13 miljoonaa euroa.

Etuustilastot taskukoossa – tutustu Kelan Taskutilastoon

Muun muassa lääkekorvaustiedot löytyvät Kelan julkaisemasta tuoreesta Taskutilastosta, joka kokoaa tilastot Kelan etuuksista ja niiden saajista taskukokoiseksi paketiksi. Tilastotiedot koskevat vuotta 2019, ja lisäksi mukana on vertailutietoa vuodelta 2018.

Taskutilasto on saatavilla verkossa, ja painettu versio ilmestyy kesäkuun aikana. Taskutilasto on maksuton. Se julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lue lisää:

Kelan Taskutilasto 2020

Fickstatistik 2020

Pocket Statistics 2020

Lisätietoja:

Leena Saastamoinen

Päivi Rastas

etunimi.sukunimi@kela.fi

Julkaisu: Kelan Taskutilasto 2020. Helsinki: Kela, 2020. ISSN 0359-5218 (painettu), ISSN 1457-8727 (sähköinen).

Tilaukset: puh. 020 634 1502, julkaisut@kela.fi