Kela on kehittänyt kuntoutuksen hyötyjä arvioivan mallin – mallia voisi soveltaa myös Kelan ulkopuolella

Kelassa on jo useita vuosia käytetty kuntoutuksen hyötyjä arvioivaa mallia, jolla kerätään systemaattisesti tietoa kuntoutuspalveluita käyttävien asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn muutoksista. Myös muut kuntoutuksen järjestäjät ja palveluntuottajat voisivat ottaa hyväksi todetun mallin käyttöön. Mallia voisi hyödyntää kokonaisuudessaan tai soveltuvilta osin.

Kelan käyttämä kuntoutuksen hyötyjä arvioiva malli on pitkän kehittämisen tuloksena rakennettu kokonaisuus, jossa kerätään tietoa kuntoutuksen asiakkaiden toiminta- ja työkyvyn muutoksesta kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Tietoa kerätään asiakkailta ja palveluntuottajilta neljällä mittarilla, joista saatuihin tietoihin liitetään muuta tietoa eri rekistereistä.

Kelassa kuntoutusasiakkaiden määrä, yhteydet sidosryhmiin ja käytössä olevat tietojärjestelmät ovat tehneet mahdolliseksi kehittää malli, jonka avulla saadaan systemaattista ja kattavaa tietoa kuntoutuksen hyödyistä.

Mallin soveltaminen edellyttää monitahoisen tiedonkeruu- ja raportointikokonaisuuden rakentamista

Kuntoutuksen uudistamiskomitea on ehdottanut Kelan kuntoutuksen hyötyjä arvioivan mallin soveltamista myös Kelan ulkopuolella. Kuntoutuksen uudistamista käsittelevään toimintasuunnitelmaan on koottu keinoja, joiden avulla mallia voi soveltaa. Kelan malli -raportissa on kuvattu mallin laajemman soveltamisen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia. Tällaisia kokonaisuuksia ovat esimerkiksi selkeä toimintaa ohjaava tavoite, monitahoisen tiedonkeruu- ja raportointikokonaisuuden rakentaminen ja sen ylläpitäminen sekä tiivis yhteistyö palveluntuottajien kanssa. Mallia voi soveltaa laajasti kokonaisuutena, tai siitä voi ottaa käyttöön vain sen yksittäisiä, soveltuvia osia.

Kuntoutuksen hyötyjä arvioivan mallin avulla saadaan merkittävää tietoa kuntoutuksen hyödyllisyydestä. Kelassa tietoa voidaan käyttää monipuolisesti Kelan kuntoutuksen kehittämiseen ja siitä tehtävään tutkimukseen. Tietoa käytetään myös kuntoutusta koskevaan tilastointiin.

Esimerkiksi keväällä julkaistu Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin vuosiraportti osoitti, että kohtalaiset ja vakavat masennusoireet vähenivät Kelan kuntoutusasiakkailla kuntoutuksen aikana. Masennusoireet vähenivät myös kuntoutuspalveluissa, jotka eivät lähtökohtaisesti keskity mielenterveyden kysymyksiin. Arviointimallia voisi käyttää myös Kelan ulkopuolella esimerkiksi oman kuntoutuksensa kehittämiseen ja tuottamaan tietoa kuntoutuksen vaikutuksista.

Julkaisut