Kela on huolissaan monikanavarahoituksen purkuun liittyvistä riskeistä: ”Suurten hallinnollisten muutosten kiirehtiminen voi vaarantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palvelut ja etuudet”

Monikanavarahoituksen purkaminen on herättänyt huolta esimerkiksi kuntoutuksen ja mielenterveyden ammattilaisten keskuudessa sekä perustettavilla hyvinvointialueilla. Kela yhtyy huoleen jättämässään lausunnossa.

Hallitus valmistelee monikanavarahoituksen purkamista osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja on selvittänyt virkamiestyöryhmässä erilaisia vaihtoehtoja asiassa etenemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoja virkamiesten tekemästä selvityksestä. Lausuntojen jättöaika umpeutui viime tiistaina.

Selvityksessä tarkastellaan Kelan järjestämää ja korvaamaa vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ja kuntoutuspsykoterapiaa, lääkekorvauksia ja matkakorvauksia, yksityisen sairaanhoidon lääkärinpalkkioita ja hammaslääkärinpalkkioita sekä hoito- ja tutkimuskorvauksia. Näitä on arvioitu kolmesta keskenään vaihtoehtoisesta näkökulmasta: miten näihin vaikuttaisi se, että 1) nykytila säilytettäisiin, 2) rahoitus siirrettäisiin Kelalta hyvinvointialueille ja 3) rahoitus ja järjestäminen siirrettäisiin Kelalta hyvinvointialueille.

Kela on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa korostetaan, että monikanavarahoituksen purkamiseen liittyviä ratkaisuja ei pidä tehdä ennen kuin hyvinvointialueet ovat käynnistäneet ja vakiinnuttaneet toimintansa.

– Kaavaillut muutokset vaikuttaisivat käytännössä kaikkiin Suomessa asuviin, joten niiden vaikutukset pitää arvioida huolella. Suurten hallinnollisten muutosten kanssa kiirehtiminen voi vaarantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palvelut ja etuudet, Kelan pääjohtaja Outi Antila perustelee lausuntoa.

Kelan lisäksi 85 muuta tahoa on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Joukossa on kuntoutuksen, terveydenhuollon ja tulevien hyvinvointialueiden edustajia sekä sairaanhoitopiirejä.

– Lausuntoja lukiessa on selvää, että emme ole Kelassa yksin huoliemme kanssa. Pitää myös varmistaa, etteivät uudistukset lisää alueellista eriarvoisuutta, Antila toteaa.

Nykyisiä tietoturvallisia ja valtakunnallisia tietojärjestelmiä tulee hyödyntää

Virkamiestyöryhmän selvityksessä on Kelan näkemyksen mukaan kannatettavia ehdotuksia. Rahoituksen siirtäminen alueille voi kannustaa alueita kehittämään etuuksia ja niiden toimeenpanoa entistä tehokkaammin. Lisäksi ensihoidon korvausten siirtäminen hyvinvointialueille on tarkoituksenmukainen tapa panostaa kiireelliseen hoitoon.

Antila myös muistuttaa, että Kelan toimeenpanojärjestelmiä olisi mahdollista hyödyntää hyvinvointialueiden toiminnassa, vaikka Kela ei toimisikaan etuuksien toimeenpanijana.

– Kelasta on kasvanut merkittävä tietotalo, ja keräämäämme valtakunnallista ja ajantasaista tietoa muun muassa etuuksista hyödynnetään laajasti päätöksenteon tukena. Kela voi tarjota tietoa jatkossa hyvinvointialueille kehittämisen ja johtamisen tueksi, jos Kelalla säilyy rooli varsinaisena toimeenpanijana tai teknisenä toteuttajana, Antila taustoittaa.

Uusien erillisten tieto- ja tiedonkeruujärjestelmien rakentaminen toisi hyvinvointialueille ja koko yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia. Kelassa on osaamista ja kokemusta valtakunnallisten ja tietoturvallisten etuus- ja palvelujärjestelmien, kuten Kanta-palveluiden, kehittämisestä. Jos näitä järjestelmiä hyödynnettäisiin, jokaisen alueen ei tarvitsisi kilpailuttaa, hankkia ja rahoittaa erillisiä järjestelmiä.