Koronavuosi ei aiheuttanut piikkiä psyykenlääkkeiden käytön kasvuun

Vuonna 2020 lääkekorvausmenot kasvoivat tavalliseen tapaan, mutta antibioottien ja nitrojen käyttö väheni selvästi. Yli puolet suomalaisista sai lääkekorvauksia.

Koronavuonna 2020 Kelan maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1 635 miljoonaa euroa. Summa kasvoi edellisvuodesta 5,4 %. Samaan aikaan lääkeyritykset maksoivat Kelalle niin sanottuja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksuja 33 miljoonaa euroa.

Korvaussumman kasvuvauhti pysyi kahteen aiempaan vuoteen verrattuna jotakuinkin ennallaan.

Lääkekorvauksia sai yli puolet suomalaisista (53 %). Saajien määrä, 2 950 000 henkilöä, väheni edellisvuodesta 2,9 %. Yhteensä korvattavia lääkkeitä osti 3 730 000 suomalaista, joista osan lääkekustannukset jäivät alle lääkkeiden 50 euron alkuomavastuun, minkä vuoksi heille ei maksettu korvauksia.

Kun koronaepidemiasta johtuvat poikkeusolot alkoivat viikolla 12, lääkeostojen määrä kasvoi lähes kaikissa lääkkeiden pääryhmissä.

– Lääkkeitä hamstrattiin ohimenevästi, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen.

Selvintä kasvu edellisvuoden viikon 12 lääkeostoihin verrattuna oli veritautien, sydän- ja verisuonisairauksien, systeemisesti käytettävien hormonivalmisteiden sekä ruoansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeiden ryhmissä. Kasvupiikin jälkeen lääkeostojen määrä on tasaantunut tavanomaiselle tasolle lähes kaikissa pääryhmissä. 

Psyykenlääkkeiden käytön kasvu ennallaan

Psyykenlääkkeistä maksettiin sairausvakuutuskorvauksia yhteensä 86 miljoonaa euroa, eli 3,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Korvausten kasvu oli hieman suurempaa kuin vuonna 2019, jolloin korvaussumma kasvoi 2,6 % edellisvuodesta.

Korvattavien psyykenlääkkeiden ostajamäärä kasvoi hieman aiempaa enemmän vain psykoosilääkkeiden ryhmässä, jossa kasvu oli 5,3 %. Ostajien määrän kasvu on kuitenkin myös aiempina vuosina ollut viiden prosentin tuntumassa. Rauhoittavien lääkkeiden ostajamäärä väheni 1,9 % ja unilääkkeiden ostajamäärä 4,8 % edellisvuodesta. Masennuslääkkeiden ostajamäärä kasvoi 3 %, mikä on vähemmän kuin kolmena aiempana vuonna.

– Psyykenlääkkeiden käytön muutos on herättänyt kysymyksiä erityisesti sen takia, että psyykkisen kuormittavuuden on raportoitu kasvaneen koronavuonna, Saastamoinen sanoo. – Kelan lääkekorvaustietojen perusteella näyttää siltä, että psyykenlääkkeiden käyttö ei ole kasvanut eikä vähentynyt, vaan muutos on samansuuntainen kuin aiempina vuosina.

Antibioottien käyttö romahti

Korvattavia antibiootteja eli bakteerilääkkeitä osti koronavuonna 991 000 henkilöä, ja niistä maksettiin korvauksia yhteensä 9 miljoonaa euroa. Ostajamäärä väheni 27,2 %, mutta antibiooteista maksetut korvaukset pysyivät lähes ennallaan.

– Ostajamäärän vähenemiseen lienevät syynä koronaviruksen ehkäisyyn suositellut toimet, kuten kontaktien vähentäminen ja ahkera käsien pesu. Ne ovat vähentäneet kaikkia infektioita, Saastamoinen toteaa.

Nitrojen ostaminen väheni

Sydän- ja verisuonitautien lääkkeiden ostajamäärä kasvoi kokonaisuudessaan 1,8 %. Käyttö kasvoi tai pysyi lähes ennallaan kaikissa käytetyimmissä sydänlääkeryhmissä. Kelan tilastojen perusteella ei näytä siltä, että koronaepidemiasta johtuva hoitovaje olisi vaikuttanut pitkäaikaisesti käytettävien sydän ja verisuonitautien lääkkeiden käyttöön.

Poikkeus olivat äkillisiin rintakipuihin käytettävät nopeavaikutteiset nitrot, joiden ostajamäärä väheni 13,7 %.

– Myös sydäninfarktien ja äkillisten sydäntapahtumien sairaalahoidon on uutisoitu vähentyneen koronavuonna, sanoo tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen. – Tämän ilmiön syistä tarvitaan lisää tutkimusta.

Tulehduskipulääkkeiden ostot vähenivät erityisesti keväällä ja kesällä

Tulehduskipulääkkeiden ostajamäärä väheni viime vuonna 5,1 %. Erityisesti väheni käytetyimmän tulehduskipulääkkeen ibuprofeenin ostajamäärä, joka on aiempina vuosina kasvanut. Ibuprofeenia osti 760 000 suomalaista, mikä oli noin 50 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Opioidien ostajamäärä väheni 3,3 %, kun taas parasetamolin ostajamäärä pysyi suunnilleen ennallaan.

 – Alkuvuonna 2020 media uutisoi tulehduskipulääkkeiden mahdollisesta haitallisuudesta covid19:ää sairastaville, vaikka viranomaiset ottivatkin pian kantaa, ettei riskiä ole. Tulehduskipulääkkeiden ostomäärien vähenemisellä voi olla yhteys tähän, kertoo Saastamoinen. – Infektiosairauksien vähentyminen on myös jossain määrin voinut vaikuttaa tulehduskipulääkkeiden käyttöön.