Osasairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen jatketaan yleensä työssä  

Suurin osa suomalaisista, jotka käyttävät osasairauspäivärahan enimmäismäärän, jatkaa sen jälkeen työelämässä. Yleisimmin osasairauspäivärahaa saadaan mielenterveyden häiriön perusteella.

Valtaosa niistä ihmisistä, joilla vuonna 2017 tuli täyteen osasairauspäivärahan enimmäisaika, jatkoi sen jälkeen työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia, ilmenee Kelan ja Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Vuoden kuluttua runsas puolet oli työssä ilman työkyvyttömyysetuuksia ja neljännes osakuntoutustuella tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä.

– Suurimmalle osalle ihmisistä, jotka olivat saaneet enimmäismäärän osasairauspäivärahaa, osasairauspäivärahakausi näyttää riittävän työkyvyn palautumiseen. He pystyivät jatkamaan osasairauspäivärahakauden jälkeen työssä ilman samanaikaisia työkyvyttömyysetuuksia, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.

Kuvaaja: osasairauspäivärahapäivien enimmäismäärän vuonna 2017 käyttäneiden työmarkkinatilat eri pituisten seuranta-aikojen kuluttua. Kuvasta näkee, että suurin osa jatkaa töissä joko kokonaan tai osatyökykyisenä osasairauspäivärahan jälkeen.

Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa on selvitetty, mitä osasairauspäivärahapäivien täyden määrän (120 arkipäivää) käyttäneille ihmisille tapahtuu sen jälkeen, kun osasairauspäivärahakausi päättyy.

Osittaista työkykyä kannattaisi tukea nykyistä enemmän

Osasairauspäivärahan käyttö on yleistynyt vuosi vuodelta sen jälkeen, kun se tuli osaksi Suomen etuusjärjestelmää. Osasairauspäivärahakauden aikana työntekijä vähentää työntekoa noin puoleen ja saa etuutena puolet täydestä sairauspäivärahasta.

Vaikka valtaosa pystyy jatkamaan osasairauspäivärahakauden jälkeen työssä, melko suurelle osalle etuuden saajista näyttäisi vakiintuvan tilanne, jossa elanto koostuu osasairauspäivärahan jälkeen osa-aikaisesta työnteosta ja osakuntoutustuesta tai osatyökyvyttömyyseläkkeestä.

– Työikäisten suomalaisten osittaisen työkyvyn hyödyntäminen on tärkeää työllisyysasteen nostamisen tavoitteen kannalta. Osasairauspäivärahan entistä laajempi hyödyntäminen voi auttaa ehkäisemään esimerkiksi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, arvioi Blomgren.

Vaikka osasairauspäivärahan käyttö on vuosi vuodelta kasvanut, sen käyttö on edelleen pientä verrattuna sairauspäivärahaan. Vuonna 2021 täyden sairauspäivärahan saajia oli yli 300 000 eli kymmenen kertaa enemmän kuin osasairauspäivärahan saajia, joita oli vajaa 30 000.

Mielenterveyden ongelmat ajavat osasairauspäivärahalle

Yleisin syy osasairauspäivärahan saamiselle on mielenterveyden häiriö. Viime vuosien kasvu etuuden saajien määrässä on tapahtunut pääasiassa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairauspääryhmässä, jossa saajien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2017.

Kuvaaja: osasairauspäivärahaa saaneet yhteensä ja yleisimmissä sairauspääryhmissä vuosina 2007–2021. Kuvasta näkee, että osasairauspäivärahaa saadaan yleisimmin mielenterveyden häiriöiden perusteella ja toiseksi eniten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella.

Toinen merkittävä sairauspääryhmä on tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Tässä ryhmässä kasvu on kuitenkin ollut viimeisten vuosien aikana lievempää kuin mielenterveysongelmissa.

Alkuperäinen julkaisu

Blomgren Jenni, Laaksonen Mikko & Perhoniemi Riku (2022): Työssä jatkaminen ja sosiaaliturvaetuudet osasairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen. Työpoliittinen aikakauskirja 2022; 65(2): 45–59.  

Lisätietoa medialle

Jenni Blomgren 
tutkimuspäällikkö, Kela 
020 63 41893 
jenni.blomgren@kela.fi 
Twitter: @JenniBlomgren

Lisää tietoa osasairauspäivärahasta löytyy kela.fissä.