Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö pitkäaikaistuu joka kolmannella lääkehoidon aloittajalla

Kelan, Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan tutkimuksen mukaan uusista rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön aloittajista jopa 39 prosenttia päätyy pitkäaikaiskäyttäjiksi.

Käyttö pitkäaikaistui erityisesti iäkkäillä henkilöillä eli 65 vuotta täyttäneillä. Heistä jopa 55 prosentista tuli pitkäaikaiskäyttäjiä. Työikäisistä pitkäaikaiskäyttäjiksi tuli 34 prosenttia.

Potilaan iän ohella myös käytetty lääkeaine vaikutti käytön pitkäaikaistumiseen. Nitratsepaamilla aloittaneista henkilöistä 76 prosenttia, tematsepaamilla 64 prosenttia, loratsepaamilla 62 prosenttia ja klonatsepaamilla aloittaneista 58 prosenttia päätyi pitkäaikaiskäyttäjiksi.

Muita pitkäaikaistuimiseen yhteydessä olevia tekijöitä olivat tutkimuksen mukaan miessukupuoli, sosiaalietuuksien saaminen, psykiatriset oheissairaudet sekä päihteiden käyttö.

Tutkimushanke toteutettiin Kelan tutkimuksen, Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimuksessa käytettiin tietolähteenä useita Kelan keskeisiä etuusrekistereitä ja muiden rekisterinpitäjien rekisteritietoja.

Hankkeeseen osallistuivat Kelan tutkimuksesta Leena Saastamoinen ja Terhi Kurko.

Lue lisää tutkimuksesta Kelan Sosiaalivakuutus-lehdestä sekä Duodecim-lehdestä.