Sosiaali- ja terveysministeriön suositus koronaviruksen hoidon maksuttomuudesta ja sen vaikutukset valtion korvaukseen

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi 26.8. suosituksen, että kunnat eivät perisi koronavirusinfektiosta aiheutuvan tutkimuksen ja kiireellisen hoidon kustannuksia sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa ja joiden mahdollinen vakuutus ei kata tutkimuksen ja kiireellisen hoidon kustannuksia. Tämä suositus vaikuttaa Kelan maksamaan valtion korvaukseen.

Näin valtion korvausta voi hakea

Kunta ei voi hakea Kelasta valtion korvausta, jos se on ministeriön suosituksen mukaisesti päättänyt olla perimättä koronan hoidosta aiheutuneita kustannuksia asiakkaalta, jolla ei ole kotikuntaa, hoito-oikeustodistusta tai joka ei ole matkailijana Suomessa. Tämä johtuu siitä, että hoidon kustannukset pitää aina ensin yrittää periä asiakkaalta.

Rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevan lain nojalla julkinen terveydenhuolto voi hakea Kelasta valtion korvausta, kun se on antanut hoitoa henkilölle jolla

  1. ei ole kotikuntaa, mutta hän on osoittanut oikeuden hoitoon voimassaolevalla hoito-oikeustodistuksella,
  2. on kotikunta, mutta toinen EU-, ETA-maa tai Sveitsi vastaa asiakkaan sairaanhoitokustannuksista tai
  3. ei ole kotikuntaa eikä hoito-oikeustodistusta ja joka on saanut THL 50 §:n mukaista kiireellistä hoitoa eikä asiakas ole maksanut itse näitä kustannuksia maksujen perimisestä huolimatta.

Kun kyse on koronaviruksen hoidosta, yllä olevat normaalit valtionkorvaussäännöt pätevät. Näiden tilanteiden lisäksi julkinen terveydenhuolto voi hakea valtion korvausta, kun hoitoa on annettu henkilölle, joka on Suomessa matkailijana. 

Kun kyse on koronaviruksen hoidosta, kirjoita Y31-hakemukseen ’korona’. Jos asiakkaalla on hoito-oikeustodistus, sen kopio tulee liittää Y31-hakemuksen liitteeksi. Mikäli kyseessä on matkailija, kirjoita hakemukseen lisäksi ’matkailija’.

Valtion korvauksen hakuaika on 12 kuukautta sen kuukauden päättymisestä, jolloin kustannukset ovat syntyneet. Tästä määräajasta ei voida poiketa edes pandemian aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Kenellä on oikeus hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa?

Suomessa oikeus julkiseen terveydenhuoltoon perustuu lähtökohtaisesti kotikuntaan. Kun asiakkaalla on kotikunta, hän on oikeutettu kaikkeen tarvitsemaansa sairaanhoitoon julkisella puolella asiakasmaksuhintaan.

Myös kotikunnattomilla henkilöillä voi olla oikeus hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa asiakasmaksuhintaan. EU-, ETA-maista ja Sveitsistä tulevat henkilöt osoittavat oikeutensa hoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla. Pohjoismaalaiset eivät välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, vaan he voivat osoittaa oikeutensa hoitoon myös esittämällä passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen. Samoin Isosta-Britanniasta ja Pohjois-Irlannista tulleet voivat osoittaa oikeutensa hoitoon eurooppalaisen sairaanhoitokortin lisäksi passilla. Australiasta tulevat henkilöt voivat osoittaa oikeutensa hoitoon passilla, johon on kirjattu rajoittamaton asumisoikeus Australiassa. Kelan myöntämä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa on myös virallinen hoito-oikeustodistus, jolla asiakas voi osoittaa oikeutensa hoitoon.

Mikäli asiakkaalla ei ole kotikuntaa eikä asianmukaista hoito-oikeustodistusta, niin silloin hänellä on oikeus ainoastaan kiireelliseen hoitoon.

Kansainvälisten asioiden keskus vastaa kysymyksiin

Jos asiakkaan oikeus sairaanhoitoon Suomessa on epäselvä, julkinen terveydenhuolto voi ottaa yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen, p. 020 635 1808 (arkisin klo 9-16) tai kymenlaakso.kv@kela.fi. Kela pyrkii selvittämään, onko asiakkaalla oikeus hoitoon Suomessa. Myös hoitokustannusten valtion korvaukseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä Kelan kansainvälisten asioiden keskukseen.

Lisätietoja: