Tutkimusjulkaisu kuvaa nuorten näkemyksiä hyvinvoinnin ehdoista ja kyseenalaistaa huolen nuorten syrjäytymisestä

Tuoreessa tutkimuksessa käsitellään nuorten näkemyksiä hyvinvoinnin perusteista. Haastatellut nuoret katsoivat, että hyvinvointi syntyy rahan sijaan luontokokemuksista, merkityksellisestä ja muita hyödyttävästä tekemisestä sekä ystävien ja eläinten kanssa olemisesta. Haastatteluista ilmeni myös, että asioinnilla sosiaaliturvajärjestelmässä ei useinkaan ollut hyvinvointia lisäävää vaikutusta.

Nuorten ”syrjäytyminen” on yhteiskuntapolitiikan kestohuoli. Talousjärjestelmä edellyttää nuorten kiinnittyvän työmarkkinoille. Siksi nuoriin kohdistuu erityisen paljon yhteiskunnallista hallintaa, kuten aktivointitoimia. Samaan aikaan ekologiset kriisit tuovat nuorten elämään epävarmuutta ja odotuksia näiden kriisien ratkaisemisesta.

”Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot” -tutkimus pureutuu nuorten tulkintoihin elämästään tässä jännitteisessä tilanteessa. Mitä he ajattelevat työstä, kulutusyhteiskunnasta ja sosiaaliturvajärjestelmästä? Millaisia hyvinvoinnin ehtoja nuoret kuvaavat puheessaan? Tutkimus perustuu 20–29-vuotiaiden, aktivointitoimenpiteiden kohteina olleiden nuorten aikuisten ryhmähaastatteluihin.

Tutkijat Tuula Helne ja Tuuli Hirvilammi ovat hyödyntäneet analyysissä moniulotteista kestävän hyvinvoinnin teoriaa sekä analysoineet nuoriin kohdistuvaa hallintaa.

Hyvinvointi on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen kysymys

Haastatellut nuoret tavoittelivat hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien tasapainoa. Rahan ei katsottu takaavan onnellisuutta, vaan hyvinvoinnin kuvattiin syntyvän luontoyhteydestä, luovasta, merkityksellisestä ja muita palvelevasta tekemisestä sekä ystävien ja eläinten kanssa olemisesta. Nuoret toivoivat kuitenkin myös riittävää toimeentuloa sekä selkeämpää ja ihmisystävällisempää sosiaaliturvajärjestelmää.

Nuorten tulkinnoissa näkyivät hyvinvoinnin ulottuvuuksien väliset yhteydet. Toimeentulon ongelmien kerrottiin vaikuttavan esimerkiksi stressin määrään sekä sosiaalisiin suhteisiin. Ihmissuhteiden taas kerrottiin auttavan vaikeiden tilanteiden yli silloin, kun toimeentulo ja tulevaisuus huolettavat.

– Nuorten hyvinvointi on sidoksissa vallitsevaan yhteiskuntaan, sen normeihin ja kulutuskulttuuriin. Nuoret eivät haluaisi tehdä työtä, jonka he kokevat epäeettiseksi, tutkijat kertovat.

Nuorien elämänvalintoja hallitaan erilaisin tekniikoin

Tutkimuksessa analysoitiin nuorten kokemaa hallituksi tulemista. Hallinnan kerrotaan näkyvän siinä, miten nuorten valintoihin ja tekoihin vaikutetaan.

– Hallintaa tapahtuu muun muassa normatiivisessa puheessa, jossa nuoria kannustetaan oman elämänsä yrittäjiksi. Nuorten elämä valjastetaan palvelemaan esimerkiksi talouskasvun maksimoimista tai hyvinvointivaltion rahoitusta, tutkijat kuvailevat.

Nuoret ponnistelevat eteenpäin elämässään, mutta he kokevat suoritusvaatimukset usein uuvuttaviksi. Haastatellut nuoret tavoittelevat omannäköistä ja merkityksellistä elämää yhteiskunnassa, jonka monet toimintatavat eivät ole heidän mielensä mukaisia. He ottavat etäisyyttä sekä kulutuskulttuuriin että puheeseen, jossa nuoret leimataan laiskoiksi syrjäytyjiksi.

– Nuorten äänille olisi annettava enemmän tilaa. Huomiota olisi siirrettävä nuorista ongelmana siihen, millaisia asioita he pitävät yhteiskunnallisina ongelmina. Tutkimuksemme antaa toivoa siitä, että nuorten kuuleminen voisi edistää siirtymää kestävään hyvinvointiin, tutkijat sanovat.

Julkaisu

Helne T, Hirvilammi T. Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot. Helsinki: Kela. ISBN 978-952-284-124-7 (nid.), ISBN 978-952-284-125-4 (pdf). http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060132534