Muut työnantajan tarjoamat terveyspalvelut kuin työterveyshuolto

Lakisääteisten ja vapaaehtoisten työterveyshuollon palvelujen lisäksi työnantaja voi halutessaan tarjota henkilöstö- tai lisäetuna muitakin terveyspalveluja, kuten hammashoitoa ja saada niistä sairaanhoitokorvauksen. Sairausvakuutuslain väliaikainen muutos mahdollistaa sairaanhoitokorvauksen myös henkilöstön koronarokotuksista 31.12.2021 asti.

Kela korvaa nämä kustannukset sairaanhoitovakuutuksesta. Niitä ei siis korvaa niitä työterveyshuollon palveluina, vaikka palvelut olisivat peräisin samalta palveluntuottajalta kuin työterveyshuolto.

Työnantajan vastuulla on kertoa tarjolla olevista palveluista henkilöstölle.

Mitä sairaanhoitokorvaus korvaa?

Kela voi maksaa sairaanhoitokorvauksen lääkärinpalkkioista, lääkärinlausunnoista ja lääkärin tekemistä toimenpiteistä, jotka eivät sisälly työterveyshuoltosopimukseen. 

Sairaanhoitokorvauksesta ei korvata esimerkiksi

  • julkisen terveydenhuollon antamia tai määräämiä hoitoja
  • ennaltaehkäisevää sairaanhoitoa (paitsi hammashoitoa)
  • hoitovälineiden tai apuvälineiden kustannuksia
  • liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvaa hoitoa (korvausta haetan vakuutusyhtiöstä).

Lue lisää sairaanhoitokorvausten rajoituksista (Yhteistyökumppanit-osio)

Toimi näin sairaanhoidon korvausasioissa

Terveyspalveluista, jotka eivät kuulu työterveyshuoltoon, Kela maksaa sairaanhoitokorvauksen sille, joka maksaa palvelusta palveluntuottajalle.  

  • Jos työntekijä maksaa terveyspalvelusta itse, hän saa Kelan sairaanhoitokorvauksen suoraan kassalla. Omavastuuosuudesta työntekijä voi hakea korvausta työnantajaltaan, jos se kuuluu  työnantajan maksamiin lisäetuihin. 
  • Kun työnantaja maksaa kustannukset suoraan palveluntuottajalle, työnantaja hakee sairaanhoitokorvauksen SV131-tilitysmenettelynä (pdf) ja tarvitsee korvausta varten työntekijältään yksilöidyn valtakirjan esimerkiksi lomakkeella Suomessa syntyneet sairaanhoitokustannukset SV127 (pdf).

Lue lisää