Dietnasii čadnon beaiveruhta  ja vuođđobeaiveruhta

Bargguhisvuođabeaiveruhta sáhttá leat dietnasii čadnon beaiveruhta dahje vuođđobeaiveruhta.

Dietnasii čadnon beaiveruhta

Dietnasii čadnon beaiveruđa sturrodat rehkenastojuvvo dietnasiid dahjege boađuid mielde. Sáhtát oažžut dietnasii čadnon beaiveruđa, juos gulat bargguhisvuođakássii. Iešguđege ámmátsurggiin lea dávjá iežas bargguhisvuođakássa. Gávdnojit maiddái bargguhisvuođakássat, maidda juohkehaš sáhttá searvat lahttun.

Kela ii mávsse dietnasii čadnon beaiveruđa, iige dat ohccojuvvo Kelas.

Bargguhisvuođakássa máksá dietnasii čadnon beaiveruđa, juos leat doarvái guhkká leamašan bargguhisvuođakássa lahttun ja barganeaktu ollašuvvá. Barganeaktu ollašuvvá, juos leat doarvái guhká leamašan barggus ovdal go bázat bargguheapmin.

Dietnasii čadnon beaiveruhta máksojuvvo eanemustá 400 beaivvi. Juos leat leamašan barggus vuollel 3 jagi, sáhtát oažžut dietnasii čadnon beaiveruđa eanemustá 300 beaivvi.

Jeara lassidieđuid dietnasii čadnon beaiveruđas iežat bargguhisvuođakássas dahje Bargguhisvuođakássaid oktasašorganisašuvnnas (tyj.fi, suomagillii).

Vuođđobeaiveruhta

Juos it leat bargguhisvuođakássa lahttu itge oaččo dietnasii čadnon beaiveruđa, Kela máksá vuođđobeaiveruđa. Dat máksojuvvo eanemustá 400 beaivvi. Juos leat leamašan barggus vuollel 3 jagi, vuođđobeaiveruhta máksojuvvo eanemustá 300 beaivvi.

Vuođđobeaiveruđa oažžumii leat ráddjehusat, juos leat vuollel 25-jahkásaš. Dárkkis BE-doaimmahagas, sáhtátgo oažžut vuođđobeaiveruđa.

Loga lasi vuođđobeaiveruđa ohcamis (suomagillii).

Man olu sáhttá oažžut vuođđobeaiveruđa?

Vuođđobeaiveruhta lea 34,50 e/bv, ja dat máksojuvvo 5 beaivvis vahkus. Juos dus leat mánát, oaččut mánnábajádusa. Dat lea 5,41–10,25 e/bv mánáidlogu mielde.

Mávssat vearuid vuođđobeaiveruđas.

Vuođđobeaiveruhtii sáhttá máksit bajádusoasi, juos oassálasttát BE-doaimmahagain sohppojuvvon doibmii. Vuođđobeaiveruđa bajádusoassi lea 4,91 e/bv. Vuođđobeaiveruđa bajádusoassi máksojuvvo eanemustá 200 beaivvis.

Sáhtát ieš árvvoštallat Kela siidduin rehkenastiin, man olu oaččut vuođđobeaiveruđa (suomagillii).

Bargguheapmin olgoriikkain

Bargguhisvuođabeaiveruhta máksojuvvo muhtun dáhpáhusain maiddái dalle, go leat olgoriikkain ja ozat doppe barggu.

Barganeaktu

Vai oaččut vuođđobeaiveruđa, fertet deavdit barganeavttu. Barganeaktu ollašuvvá, juos

  • leat leamašan barggus 26 vahku ovddit 28 mánu áigge
  • du bargoáigi lea leamašan unnimustá 18 diimmu vahkus
  • du bálká lea leamašan suorggi bargoeaktosoahpamuša mielde dahje unnimustá 1 283 e/mb.

Maiddái barganbajit muhtun eará EU- dahje Edg-riikkas dahje Šveiccas sáhttet dohkkehuvvot.

Barganektui sáhttá rehkenastit barggu guhkitge áigodagas go 28 mánotbaji áiggis ovdamearka dihte čuovvovaš dáhpáhusain:

  • leat buohcan
  • leat stuđeren
  • dikšon vuollel 3-jahkásaš mánát
  • oassálastán BE-doaimmahaga ordnen doibmii.

Fitnodatdoalliin lea sin iežaset barganeaktu. Juos leat fitnodatdoalli, dárkkis vuođđobeaiveruđa eavttuid Kelas.