Doarjja veajuiduhttimii

Veajuiduhttimiin buoridit bargo- ja doaibmanávccaid, juos dat leat hedjonan. Kela ordne veajuiduhttima ja addá doarjaga áigáiboahtimii veajuiduhttima áigge. Kela lassin veajuiduhttima ordnejit ovdamearkan dearvvasvuođaguovddážat ja buohcceviesut, bargoealáhatlágádusat ja BE-doaimmahagat.

Sáhtát diđoštallat doaktáris dahje Kelas, gean ordnen veajuiduhttima sáhtát ohcat.

Kela ordnen veajuiduhttin lea

  • ámmátlaš veajuiduhttin
  • veajuiduhttinpsykoterapiija
  • veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanhárjehuskurssat
  • lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin
  • neuropsykologalaš veajuiduhttin.

Oza Kela veajuiduhttinkurssaid dáppe (suomagillii).

Veajuiduhttinbálvalusaid buvttadeaddjit gávdnojit dáppe (suomagillii).

Ámmátlaš veajuiduhttin

Ámmátlaš veajuiduhttin lea oaivvilduvvon bargoahkásaččaide, geaidda buohcuvuohta lea heajudan dahje dat sáhttá lagaš jagiid heajudit bargo- ja stuđerennávccaid.

Veajuiduhttima mihttomearrin lea ovddidit barggus veadjima dahje bargui máhccama. Veajuiduhttin sáhttá maiddái veahkehit nuora beassat bargoeallimii. Ámmátlaš veajuiduhttima oassin mieđihuvvojit maiddái veahkkeneavvut.

Sáhtát ohcat ámmátlaš veajuiduhttima skoviin Ámmátlaš veajuiduhttin KU 101sme (pdf).

Nuora ámmátlaš veajuiduhttin

Nuora ámmátlaš veajuiduhttin lea oaivvilduvvon 16–29-jahkásaččaide, geain ii leat stuđeren- dahje bargobáiki. Dan sáhttá oažžut maiddái dalle, juos oahput leat gaskkalduvvan dahje dat sáhttet gaskkalduvvat. Sáhtát ohcat veajuiduhttima, vaikko dus ii livččege diagnosa.

Sáhtát ohcat nuora ámmátlaš veajuiduhttima skoviin Ámmátlaš veajuiduhttin KU 101sme (pdf).

Veajuiduhtti psykoterapiija

Sáhtát ohcat Kelas veajuiduhtti psykoterapiija, juos dus lea doaktára gávnnahan mielladearvvasvuođa hehttehus, mii hehtte stuđerema dahje barggus birgema. Gáibádussan lea maiddái dat, ahte leat juo ožžon divššu unnimustá 3 mánotbaji.

Lassin dárbbašuvvo psykiatrista cealkámuš, mas terapiija dárbu ákkastallo.

Sáhtát ohcat veajuiduhtti psykoterapiija skoviin Veajuiduhttinpsykoterapiija KU 131sme (pdf).

Veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanhárjehuskurssat

Kela ordne veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanhárjehuskurssaid mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide, geain lea buohcuvuohta dahje lámisvuohta. Kurssain oaččut dieđu buohcuvuođa birra, veardásašdoarjaga ja doarjaga birgemii.

Sáhtát ohcat veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanhárjehuskurssaide skoviin Guorahallanvuloš veajuiduhttin KU 132sme (pdf).

Lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin

Sáhtát oažžut lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttima, juos leat vuollái 65-jahkásaš ja dus leat buohcuvuođas dahje lámisvuođas šaddan fuomášahtti váttisvuođat árgga doaimmain.

Sáhtát ohcat lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttima skoviin Lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin KU 104sme (pdf).

Neuropsykologalaš veajuiduhttin

Neuropsykologalaš veajuiduhttin lea dárkkuhuvvon olbmuide, geain lea ovdamearkka dihte čiekŋunváddu (ADHD-hehttehus) dahje ovdánanhehttehus.

Sáhtát ohcat neuropsykologalaš veajuiduhttima skoviin Neuropsykologalaš veajuiduhttin KU 131sme (pdf).

Mo beasat veajuiduhttimii?

Sáhtát ohcat veajuiduhttima, juos vásihat, ahte bargo- dahje doaibmanávccat leat hedjonan. Dárbbašat ohcamii dábálaččat maiddái doaktára addán cealkámuša. Doaktárcealkámušas čilgejuvvo, mii buohcuvuođaid dahje lámisvuođaid dus lea ja guđelágan veajuiduhttima doavttir ávžžuha.

Go leat ožžon doaktárcealkámuša, sáhtát ohcat veajuiduhttima Kelas. Kela meroštallá, sáhttágo dutnje mieđihit veajuiduhttima.

Veajuiduhttinruhta

Veajuiduhttinruhta dorvvasta áigáiboađu veajuiduhttima áigge. Sáhtát oažžut veajuiduhttinruđa dalle, go oassálasttát Kela, buohcceviesu, dearvvasvuođaguovddáža, bargodearvvasvuođafuolahusa dahje sosiálabálvalusaid ordnen veajuiduhttimii.

Veajuiduhttinruhta rehkenastojuvvo jahkeboađuid vuođul, seamma prinsihpain go buohcuvuođabeaiveruhta. Mávssát veajuiduhttinruđas vearu.

Juos leat barggus oasseáigásaččat veajuiduhttimii oassálastima dihtii, sáhtát oažžut oasseveajuiduhttinruđa.

Sáhtát ieš árvvoštallat rehkenastiin, man olu oaččut veajuiduhttinruđa (suomagillii).

Nuora veajuiduhttinruhta

Nuora veajuiduhttinruhta máksojuvvo stuđerema dahje eará veajuiduhttima áigge, mii válbme bargoeallimii. Sáhtát oažžut nuora veajuiduhttinruđa, juos leat 16–19-jahkásaš ja du bargo- dahje stuđerennávccat leat hedjonan buohcuvuođa dahje lámisvuođa dihtii.

Loga lasi