Doarjja veajuiduhttimii

Veajuiduhttimiin buoridit bargo- ja doaibmannávccaid, juos dat leat hedjonan. Kela ordne veajuiduhttima ja doarju áigáiboahtima veajuiduhttima áigge. Kela lassin veajuiduhttima ordnejit ovdamearkka dihte dearvvasvuođaguovddážat ja buohcceviesut, bargoealáhatlágádusat ja BE-doaimmahagat.

Sáhtát diđoštallat doaktáris dahje Kelas, gean ordnen veajuiduhttimii sáhtát ohcat.

Kela ordnen veajuiduhttin lea

  • ámmátlaš veajuiduhttin
  • veajuiduhtti psykoterapiija
  • veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanhárjehuskurssat
  • lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin
  • neuropsykologalaš veajuiduhttin.

Kela veajuiduhttinkurssat gávdnojit dáppe (suomagillii).

Maiddái veajuiduhttinbálvalusaid buvttadeaddjiid dieđut gávdnojit dáppe (suomagillii).

Ámmátlaš veajuiduhttin

Ámmátlaš veajuiduhttin lea oaivvilduvvon bargoahkásaččaide, geaid bargonávccaid dahje stuđerennávccaid buohcuvuohta lea heajudan dahje sáhttá lagaš jagiid heajudit.

Veajuiduhttima ulbmilin lea ovddidit barggus veadjima dahje veahkehit bargui máhccama. Veajuiduhttin sáhttá maiddái veahkehit nuora beassat bargoeallimii. Ámmátlaš veajuiduhttima oassin sáhttá maiddái oažžut veahkkeneavvuid.

Nuora ámmátlaš veajuiduhttin

Nuora ámmátlaš veajuiduhttin lea dárkkuhuvvon 16–29-jahkásaččaide, geain ii leat stuđerenbáiki dahje bargobáiki. Sáhtát oažžut dan maiddái dalle, juos du oahput leat gaskkalduvvan dahje dat sáhttet gaskkalduvvat. Sáhtát ohcat veajuiduhttima, vaikko dus ii livččege doaktára cealkámuš.

Veajuiduhtti psykoterapiija

Sáhtát ohcat Kelas veajuiduhtti psykoterapiija, juos dus lea doaktára gávnnahan mielladearvvasvuođa hehttehus, mii dahká stuđerema dahje bargama váttisin. Gáibádussan lea maiddái dat, ahte leat juo ožžon divššu mielladearvvasvuođa hehttehussii unnimustá 3 mánotbaji.

Lassin dárbbašuvvo psykiatrista cealkámuš, mas terapiija dárbu ákkastallo.

Veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanhárjehuskurssat

Kela ordne veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanhárjehuskurssaid mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide, geain lea buohcuvuohta dahje lámisvuohta. Kurssain oaččut dieđu iežat buohcuvuođa birra, veardásašdoarjaga ja doarjaga árggas birgemii.

Sámegielagiid veajuiduhttinkurssat

Kela lágida veajuiduhttinkurssaid maiddái sámegielagiidda. Dalle kursa dollojuvvo suomagillii ja dulkojuvvo dárbbu mielde sierra sámegielaide.

Lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin

Sáhtát oažžut lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttima, juos leat vuollái 65-jahkásaš ja dus leat buohcuvuođa dahje lámisvuođa dihte fuomášahtti váttisvuođat árgga doaimmain. Lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin sáhttá leat ovdamearkka dihte doaibmanterapiija dahje fysioterapiija.

Neuropsykologalaš veajuiduhttin

Neuropsykologalaš veajuiduhttin lea dárkkuhuvvon olbmuide, geain lea ovdamearkka dihte čiekŋunváddu (ADHD-hehttehus) dahje ovdánanhehttehus.

Mo beasat veajuiduhttimii?

Sáhtát ohcalit veajuiduhttimii, juos vásihat, ahte bargo- dahje doaibmannávccat leat hedjonan. Dárbbašat dábálaččat maiddái doaktára cealkámuša. Doaktára cealkámušas čilgejuvvo, mii buohcuvuođaid dahje lámisvuođaid dus lea ja guđelágan veajuiduhttima doavttir ávžžuha dan várás.

Go leat ožžon doaktára cealkámuša, sáhtát ohcat veajuiduhttima Kelas.

Veajuiduhttinruhta

Veajuiduhttinruhta dorvvasta áigáiboađu veajuiduhttima áigge. Sáhtát oažžut veajuiduhttinruđa dalle, go oassálasttát Kela, buohcceviesu, dearvvasvuođaguovddáža, bargodearvvasvuođafuolahusa dahje sosiálabálvalusaid ordnen veajuiduhttimii.

Veajuiduhttinruhta rehkenastojuvvo jahkeboađuid vuođul, seamma prinsihpain go buohcuvuođabeaiveruhta. Veajuiduhttinruđas gesso vearru.

Juos leat barggus oasseáigásaččat veajuiduhttimii oassálastima dihte, sáhtát oažžut oasseveajuiduhttinruđa.

Sáhtát ieš árvvoštallat rehkenastiin, man olu oaččut veajuiduhttinruđa (suomagillii).

Nuora veajuiduhttinruhta

Nuora veajuiduhttinruhta máksojuvvo stuđerema dahje eará bargoeallimii válbmaneaddji veajuiduhttima áigge. Sáhtát oažžut nuora veajuiduhttinruđa, juos leat 16–19-jahkásaš ja buohcuvuohta dahje lámisvuohta hehtte bargonávccaid dahje stuđerennávccaid.

Loga lasi