Käynnissä olevat tutkimukset

Kelassa tehtävän tutkimuksen aiheita ovat Kelan hoitama toimeentuloturvajärjestelmä, Kelan oma toiminta, terveysturva ja kuntoutus. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisimmät tutkimushankkeemme aihepiireittäin.

Perhe-etuudet

Työmarkkinat ja toimeentuloturva

Eläkkeet

Lääkkeet

Sairauspäivärahat

Kuntoutus ja työkyky

Kelan palvelut ja toiminta sekä sosiaaliturvan toimeenpano

Sosiaaliturvajärjestelmä

Sairausvakuutusjärjestelmä

Toimeentulojärjestelmä


PERHE-ETUUDET

Arjen järjestäminen ja toimeentulo koronaepidemian aikana

Tutkimuksen tarkoituksena on koota kirjoitusaineisto, jonka avulla tutkitaan sitä, miten koronaepidemia vaikuttaa lapsiperheiden arjen järjestelyihin, toimeentuloon ja työn- ja perheen yhteensovittamiseen. Keräämme kirjoituksia korona-arjesta avoimen kirjoituskutsun avulla lapsiperheiden vanhemmilta ja 15 vuotta täyttäneitä nuorilta.

Tutkimushanke on osa laajempaa sosiaaliturvauudistukseen liittyvää tutkimushanketta. Koronatilanne on muuttanut monen lapsiperheen arkea. Perheen kanssa vietetään nyt paljon aikaa, joka voi olla sekä antoisaa että vaativaa. Monissa perheissä lomautukset tai työttömyys ovat lisänneet huolta perheen taloudesta. Elämänpiirin kapeneminen neljän seinän sisälle on muuttanut sekä aikuisten että lasten arkipäivää monin tavoin. Perheiden arkeen tavallisesti kuuluvat sosiaaliset suhteet ja tukiverkostot ovat kaventuneet sosiaalisen eristäytymisen vuoksi.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Kelan tutkimusyksikön, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa (MLL). Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään sosiaaliturvan uudistamisessa ja tulokset julkaistaan tieteellisissä vertaisarvoiduissa julkaisuissa. Tutkimuksen rahoittajana toimii Kela.

Kirjoituskutsu on auki 31.5.2020 saakka. Lue lisää tutkimuksesta tai osallistu tutkimukseen:

Lapsiperheiden vanhempien kirjoituskutsu

Nuorten 15 vuotta täyttäneiden kirjoituskutsu

Toteutusaika: 4/2020–5/2021

Lisätietoja: Ella Sihvonen, etunimi.sukunimi@kela.fi ja Miia Saarikallio-Torp, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lasten asumisjärjestelyt ja vanhempien ero

Tutkimushankkeessa selvitetään lasten asumisjärjestelyjä vanhempien eron jälkeen sekä elatuksen ja huolenpidon jakaantumista vanhempien kesken silloin, kun vanhemmat eivät asu yhdessä. Kysely on käynnissä parhaillaan.

Suomessa asuu lähes 270 000 lasta ja nuorta, joiden vanhemmat asuvat erillään. Joukkoon kuuluu monenlaisissa tilanteissa eläviä lapsia ja vanhempia: vuoroviikoin lapsensa kanssa asuvia vanhempia, yksinhuoltajia, uusperheitä, etävanhempia ja lähivanhempia jne. On viitteitä siitä, että lasten vuoroasuminen on lisääntynyt myös Suomessa, mutta tutkimus- ja tilastotieto lasten asumisjärjestelyistä on toistaiseksi hyvin vähäistä. Tiedon puute on ongelma, kun etuus- ja palvelujärjestelmiä pyritään kehittämään niin, että ne tukevat vanhempia ja perheiden tarpeita myös silloin, kun vanhemmat asuvat erillään.

Hankkeessa kartoitetaan lasten asumisjärjestelyjä erilaisissa perhetilanteissa, vanhempien osallistumista lapsen elatukseen ja hoivaan sekä vanhempien näkemyksiä ja mielipiteitä erilaisten etuuksien ja palvelujen saamiseen liittyneistä haasteista. Tutkimusaineisto kerätään toteuttamalla laaja kysely eri-ikäisten lasten erillään asuville vanhemmille.

Hankkeessa tuotetaan lisäksi vertailutietoa lasten vuoroasumisesta ja sen huomioimisesta sosiaaliturvassa muissa maissa sekä arvioidaan mm. sitä, minkälaisia vaikutuksia vuoroasumisen huomioimisella olisi asumistukimenoihin Suomessa.

Tutkimus on valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke (VNTEAS). Hanke toteutetaan yhteistyössä Turun yliopiston (sosiaalitieteiden laitos) ja Tampereen yliopiston (yhteiskuntatieteiden tiedekunta) kanssa.

Aikataulu: 2/2019–10/2020

Lisätietoja: Anneli Miettinen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lapsiperhehanke

Tutkimushankkeen kohderyhmänä ovat 2000-luvulla lapsen saaneet äidit ja heidän perheensä. Tutkimusaineiston rungon muodostaa 60 %:n otos vuosina 1999–2009 synnyttäneistä äideistä. Aineiston tietosisältö koostuu Kelan etuuksista, etuusjaksoista sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta saaduista taustatiedoista. Äitien puolisoista on saatavana samat tiedot. Edustavaa tutkimusaineistoa hyödynnetään sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmissa. Pisimpään samoja lapsiperheitä voi seurata 10–11 vuotta.

Tutkimushankkeen tavoitteena on 1) tuottaa tietoa perhevapaisiin tehtyjen reformien yhteyksistä perhevapaiden jakamiseen vanhempien kesken sekä äitien ja isien työmarkkina-asemiin, 2) tuottaa tarkempaa tietoa erityisesti sellaisista lapsiperheistä, joiden tutkiminen on aikaisemmin jäänyt vähäiseksi tai ollut käytännössä mahdotonta aineistojen pienuuden takia sekä 3) tarkastella, miten yritysten taustaominaisuudet selittävät perhevapaiden käyttöä ja palkallisten vapaiden kohdentumista.

Hankkeen julkaisut:

Työpaperit:

Hankkeeseen liittyvät artikkelit ja kirjoitukset tieteellisissä ym. lehdissä:

Yhteistyötahot: Tilastokeskus, Kelan aktuaari- ja tilasto-osasto sekä IT-osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT).

Lisätietoja: Miia Saarikallio-Torp, puh. 020 634 1968, etunimi.sukunimi@kela.fi

Perhevapaat 2013 -väestökysely

Hankkeessa tutkitaan pienten lasten vanhempien perhevapaiden käyttöä. Tarkoituksena on selvittää vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä vanhempainvapaista ja hoitovapaasta, isien perhevapaiden käyttöä sekä tutkia perheen ja työelämän yhdistämistä perheissä.

Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselynä ja kohdistettiin niille äideille ja isille, jotka ovat saaneet lapsen vuonna 2011. Kyselyn otos poimittiin Kelan rekistereistä ja aineistonkeruu tapahtui syksyllä 2013. Kyselystä saatuja tietoja täydennetään Kelan rekisteritiedoilla.

Tutkimus on jatkoa vuonna 2006 toteutetulle kyselylle ja tehdään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

Väestökyselyn lisäksi toteutettiin kaksi erillistä, kohdennettua kyselyä. Monikkoperhekysely suunnattiin vuonna 2011 syntyneiden kaksos- ja kolmoslasten äideille ja Nuoret äidit -kysely alle 22-vuotiaille, vuonna 2011 syntyneiden lasten äideille. Monikkoperhe- ja nuorten äitien kyselyistä julkaistaan erilliset raportit.

Perhevapaatutkimus THL:n sivuilla: Perhevapaat, talouskriisi ja sukupuolten tasa-arvo 

Kelan tutkimuksesta hankkeeseen osallistuvat Miia Saarikallio-Torp, Ella Sihvonen, Hanna-Mari Heinonen, Karoliina Koskenvuo ja Anneli Miettinen.

Julkaisu:

Lisätietoja: Miia Saarikallio-Torp, puh. 020 634 1968, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä (HELA) - jatkohanke

Tutkimushanke on ’Lastenhoitojärjestelyt helsinkiläisissä lapsiperheissä (HELA-hanke)’ -hankkeen toinen vaihe. HELA-hankkeessa on yhdistetty tietoja Helsingin kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa olleista lapsista ja heidän perheistään Kelan etuusrekisteritietoihin vuosilta 2008-2018. Kyseessä on tutkimusyhteistyöhanke Helsingin kaupungin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikön kanssa.

Tutkimushankkeessa selvitetään, minkälaisia lasten hoitoratkaisuja perheissä tehdään eri elämäntilanteissa ja elämäntilanteen muuttuessa. Lapsiperheiden valintoja seurataan pitkittäisaineistoilla ja useamman vuoden ajan (vuodesta 2008 vuoteen 2018 asti) ja saadaan näin kuvaa sekä yksittäisten perheiden ja lasten hoitopoluista vanhempainvapaan päättymisestä aina kouluikään saakka että ajallisesta muutoksesta hoitoratkaisuissa ja niihin yhteydessä olevista tekijöistä. Kysymme muun muassa, minkälaisia lastenhoitoratkaisuja perheet tekevät, kun perheessä on kotona hoidettavia alle 3-vuotiaita ja yli 3-vuotiaita lapsia? Mitä lastenhoitoratkaisuja tehdään yhden vanhemman, työttömien, maahanmuuttajavanhempien tai sairaan lapsen perheissä? Miten perheet yhdistävät osa-aikatyötä, (osa-aikaista) päivähoitoa ja kotona tapahtuvaa lapsen hoitoa ja missä määrin politiikkaratkaisuilla on vaikutuksia perheiden valintoihin? Mitkä perheisiin liittyvät tekijät selittävät kaupungin sisäisiä alueellisia eroja lastenhoitoratkaisuissa? Missä määrin tapahtuu päiväkotien sosioekonomista ja etnistä eriytymistä yli alueellisten osuuksien? Tämän lisäksi tarkastellaan päivähoitoratkaisujen yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja terveyteen.

Hanke koostuu eri osatutkimuksista.

Hankkeen julkaisut:

Toteutusaika 1.3.2015–31.12.2023

HELA-hankkeeseen osallistuvat Kelan tutkimuksesta Karoliina Koskenvuo, Miia Saarikallio-Torp ja Anneli Miettinen.

 Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@kela.fi

Äitiyspakkaus- ja perhevapaakysely

Kelassa on selvitetty äitiyspakkauksen käyttökokemuksia erilaisilla kyselyillä alkaen vuodesta 1999. Vuonna 2017 toteutettu Äitiyspakkaus- ja perhevapaakysely on järjestyksessään kymmenes tutkimus aiheesta. 

Tutkimuksessa selvitetään vuosina 2015 ja 2016 äitiyspakkauksen saaneiden perheiden kokemuksia ja arvioita pakkauksen tuotteiden tarpeellisuudesta ja laadusta sekä kerätään vanhempien toivomuksia pakkauksen kehittämiseksi. Lisäksi kyselyllä selvitetään äitien näkemyksiä viime vuosina esillä olleista vaihtoehtoisista malleista perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.

Tutkimus perustuu huhtikuussa 2017 sähköisesti kerättyyn kyselyaineistoon. Kyselyyn vastasi 855 äitiä (36 % kyselyn saaneista). Äitiyspakkausta koskevat tulokset on raportoitu suoraan Kelan Perhe-etuusryhmään, jossa niitä hyödynnetään äitiyspakkauksen kehittämisessä. 

Perhevapaiden uudistamista koskevia tuloksia on raportoitu Kelan Tutkimusblogissa, ja tarkemmat tulokset raportoidaan myöhemmin.

Kyselyn tuloksia:

Aikaisemmat julkaisut:

Lisätietoja: Hanna-Mari Heinonen, etunimi.sukunimi@kela.fi

TYÖMARKKINAT JA TOIMEENTULOTURVA

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi uutta tutkimustietoa perustoimeentulotuen saajista, erityisesti toimeentulotuen saajien asumisesta ja työnteosta. Lisäksi arvioimme, kuinka ajantasainen ja tarkoituksenmukainen toimeentulotukijärjestelmä on. Tutkimushanke on jaettu neljään osahankkeeseen, joiden teemat ovat: 1) Toimeentulotuen saajat, 2) Asumiskustannukset, 3) Toimeentulotuen ja työnteon yhdistäminen ja 4) Toimeentulotukijärjestelmän arviointi. Tutkimus on valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan selvitys- ja tutkimustoiminnan hanke (VNTEAS).

Yhteistyötahot: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan oppiaine

Aikataulu: 2/2018-2/2019

Lisätietoja: Signe Jauhiainen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tutkimus asumistuen saajista ja tukijärjestelmän muutosten vaikutuksista

Tutkimuksen tavoitteena on tarjota asumistuesta uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Hankkeessa tutkitaan asumistuen saajia, heidän tulojaan ja asumismenojaan, asumistukimenojen kehitystä sekä asumistuessa tapahtuneiden muutosten vaikutusta. Erityisenä kysymyksenä tarkastellaan asumistuen kestoa ja pitkään asumistukea saaneita henkilöitä.

Tutkimustietoa asumisen tukijärjestelmästä laajennetaan kirjallisuuskatsauksessa muiden maiden asumistukijärjestelmiin. Tukijärjestelmiä on tarpeen tarkastella myös osana maan asuntomarkkinoita ja sosiaaliturvajärjestelmää. Osana tutkimushanketta toteutetaan haastattelut suurimmille vuokranantajille. Haastatteluilla selvitetään vuokranantajien näkemyksiä asumistuesta.

Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, tapahtuuko opiskelijoiden asumisessa muutoksia siirtymän seurauksena. Kun opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017, osalla opiskelijoista tuki nousee ja osa jää vaille tukea. Tutkittavia muutoksia ovat asumisvalinnat, asumismenot ja asunnon vaihtaminen.

Tutkimuksessa käytetään yksilötason rekisteriaineistoa vuosilta 2013–2016 asumistukea saaneista ruokakunnista. Tutkimusaineisto sisältää tiedot asumistukeen vaikututtavista tekijöistä kuten asumismenoista, tuloista ja ruokakunnan koosta. Lisäksi käytetään tietoja asumismuodosta ja erilaisia ruokakuntaa kuvaavia taustekijöitä. Tutkimusaineistoa analysoidaan tilastollisin menetelmin.

Aikataulu: 5/2017–5/2019

Yhteyshenkilö: Signe Jauhiainen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kelan työttömyysturvaetuuksien saajien hyvinvointi Suomessa 2017 - puhelinhaastattelututkimus

Kelan tutkimus tekee tammikuussa 2017 puhelinhaastattelututkimuksen yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa. Tutkimuksessa haastatellaan Kelan työttömyysturvaetuuksien saajia. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa heidän hyvinvoinnistaan Suomessa vuonna 2017.

Tutkimuksesta vastaa Kelassa yhteiskuntasuhteiden johtaja, professori Olli Kangas. Hänen lisäkseen tutkimuksessa ovat mukana tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson ja johtava tutkija Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmästä. Suomen Mielenterveysseura on mukana tutkimuksessa yhteistyötahona.

Tutkimukseen on valikoitunut satunnaisotoksella 1 000 Kelasta työttömyysturvaetuutta marraskuussa 2016 saanutta henkilöä. Osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista ja haastattelusta voi kieltäytyä ilman, että kieltäytyminen vaikuttaa asiointiin Kelan kanssa.

Kaikki tutkimuksessa käytettävä tieto saadaan haastateltavilta puhelimitse. Tutkimuksen tekijöillä ei ole tutkimukseen osallistuvista henkilöistä mitään tietoja. He eivät tiedä, keitä tutkimukseen osallistuvat henkilöt ovat tai mitä etuuksia heille on Kelasta maksettu. He saavat käyttöönsä vain haastattelukysymysten vastaukset ilman henkilöiden nimiä tai muita tunnistetietoja. Syntyvästä numeerisesta tutkimusaineistosta ei voida tunnistaa yksittäisiä henkilöitä, eikä liittää heidän tietojaan Kelassa oleviin henkilökohtaisiin rekisteritietoihin.

Haastattelussa tutkimukseen osallistuvilta kysytään kysymyksiä koskien heidän hyvinvointiaan, terveyttään, taloudellista toimeentuloaan sekä tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin. Tutkimuksen tuloksia tullaan raportoimaan laajasti ja niitä voidaan hyödyntää muun muassa työvoimapoliittisessa päätöksenteossa ja suunniteltaessa muutoksia työttömyyden aikaiseen toimeentuloturvaan. 

Yhteistyötahot: Suomen mielenterveysseura.

Lisätietoja: Minna Ylikännö, etunimi.sukunimi@kela.fi

ELÄKKEET

Työkyvyttömyyden muutokset 2000-luvulla

Työkyvyttömyyden kehityksestä ja työkyvyttömyyteen yhteydessä olevista tekijöistä tarvitaan tuoretta tietoa. Kelan ja Eläketurvakeskuksen yhteistyöhankkeen tavoitteena on tuottaa väestöön yleistettävää tuoretta tietoa työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen, eläkkeelle siirtymisen ja eläkehylkäysten trendeistä sekä näitä ennustavista tekijöistä erityisesti etuusprosessien näkökulmasta. Tarkasteluja tehdään väestö- ja sairausryhmittäin. Erityisesti hankkeessa tarkastellaan työmarkkina-asemaa ja erilaisten sosiaaliturvaetuuksien käyttöä ennen työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja sen jälkeen, huomioiden myös hylkäävät työkyvyttömyyseläkepäätökset. Aineistona käytetään työikäistä väestöä koskevaa rekisteriaineistoa, joka sisältää tietoja mm. väestön sosiodemografisista taustatekijöistä, alkaneista eläkkeistä, sairauspäivärahakausista, kuntoutuksesta ja kuntoutusrahasta, lääkekorvauksista, työttömyydestä ja työurista.

Hanke toteutetaan ajalla 1.2.2020-31.12.2023 yhteistyössä Eläketurvakeskuksen kanssa.

Lisätietoja: Jenni Blomgren ja Riku Peltoniemi, etunimi.sukunimi@kela.fi

Eläketurvan suunta

Eläketurvan suunta -hankkeen tavoitteena on tuottaa ajantasaista ja uutta tietoa eläketurvan toteutumisesta, riittävyydestä ja kehityksestä eri ryhmissä kuten naiset ja miehet, eri-ikäiset, vähimmäiseläketurvan saajat, perhe-eläkkeitä saavat ja työkyvyttömät. Kiinnostuksen kohteena ovat myös kansalaisten mielipiteet hyvästä ja oikeudenmukaisesta eläkejärjestelmästä ja vuoden 2017 eläkeuudistuksesta.

Osana hanketta toteutettavassa väestökyselyssä hyödynnetään vuonna 1994 toteutetun ISEA (International Survey of Economic Attitudes) -tutkimuksen kysymyksiä eläketurvaan liittyvistä mielipiteistä ja asenteista, minkä pohjalta voidaan vertailla, mitä muutoksia suomalaisten mielipiteissä ja asenteissa on tapahtunut kahden vuosikymmenen aikana. Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskeva tutkimus toteutetaan yhteistyössä ETK:n kanssa.

Toteutusaika 1.9.2015–31.12.2018

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, puh. 020 634 1355, etunimi.sukunimi@kela.fi

Perhe-eläkkeiden hyvinvointivaikutukset

Hankkeessa selvitetään perhe-eläkkeiden merkitystä toimeentulolle ja terveydelle sekä edelleen tätä kautta sitä, minkälaisia riskejä esitettyihin perhe-eläkkeiden uudistamissuunnitelmiin voi sisältyä. Lisäksi tarkastellaan kansalaisten mielipiteitä perhe-eläketurvasta hyödyntäen vuoden 2016 alkupuolella valmistuneen kyselyaineiston kysymyksiä leskeneläketurvasta (kyselyaineisto on kerätty yhteistyössä Eläketurvan suunta -hankkeen kanssa).

Toteutusaika: 25.3.2014–31.12.2017.

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, puh. 020 634 1355, etunimi.sukunimi@kela.fi

Työkyvyttömyyseläkettä edeltävä aika

Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä. Työkyvyttömyyseläkkeelle johtavan prosessin ymmärtämisen ja työkyvyttömyyttä ehkäisevien toimien kannalta on tärkeää tarkastella myös erilaisia sosiaaliturvajärjestelmien muodostamia väyliä ja mekanismeja, joiden kautta ihmiset päätyvät työkyvyttömyyseläkkeen saajiksi. Tavoitteena on erityisesti löytää sellaisia työkyvyttömyyseläkettä edeltävän prosessin vaiheita, joissa prosessin suunta voisi kääntyä takaisin työelämään. Tutkimus tuottaa ajankohtaista rekisteripohjaista tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat työkyvyn palautumiseen ja helpottavat työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen. Tutkimuksessa selvitetään työkyvyttömyyseläkkeen hakemista edeltänyttä terveydentilaa, työttömyyttä, sairauspoissaoloja ja aiempia eläke- ja kuntoutuspäätöksiä. Aineistona käytetään laajaa työikäistä väestöä koskevaa rekisteriaineistoa, joka sisältää eri rekistereistä poimittua tietoa.

Yhteistyötahot: Eläketurvakeskus.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

LÄÄKKEET

Yhteiskunnalliset kriisit ja niiden vaikutus lääkkeiden kulutukseen – Esimerkkinä koronavirusepidemia

Rekisteritutkimuksen tavoitteena on selvittää lääkkeiden määräämisen ja avoterveydenhuollon lääkekulutuksen, sekä lääkkeiden hintojen, kustannusten ja niistä maksettujen sairausvakuutuskorvausten kehitystä koronavirusepidemian aikana Suomessa. Tutkimuksen avulla tuotetaan lisäksi jatkuvaa ajankohtaista tilannekuvatietoa koronavirusepidemian seurannan ja siihen liittyvän kansallisen päätöksenteon tueksi. Tutkimuksessa lääkekulutuksen kehitystä verrataan vastaavaan ajanjaksoon vuonna 2019 ja etsitään mahdollisia syitä havaituille eroille ja muutoksille. Lääkekulutuksen tarkastelu perustuu Kanta-reseptiarkiston sisältämiin koko väestön kattaviin tietoihin lääkärien laatimista lääkemääräyksistä ja avoapteekkien toimittamista lääkeostoista. Lääkkeistä maksettujen sairausvakuutuskorvausten tarkastelu perustuu Kelan reseptitiedoston tietoihin sairausvakuutuskorvauksen perusteena olevista lääkeostoista. Tutkimuksen tietoja voidaan ajantasaisen koronavirusepidemian tilannekuvan seurannan lisäksi hyödyntää muun muassa yhteiskunnan varautumisessa tulevaisuuden epidemioihin, pandemioihin ja muihin yhteiskunnan kriiseihin, sekä yleisemmin huoltovarmuuden ylläpitämisestä käytävän keskustelun tukena sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Toteutusaika: 27.4.2020–31.12.2022

Lisätietoja: Heini Kari, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkkeet kartalla – Lääketietoraportoinnin kehittämisen pilotointihanke

Kelan tutkimusyksikön ja Fimean lääkehoitojen arviointi -prosessin (LHAP) yhteistyöhankkeessa tuotetaan raporttikokonaisuuksia rationaalisen lääkehoidon näkökulmasta keskeisistä teemoista ja ilmiöistä. Hankkeen tavoitteena on jalostaa olemassa olevaa, eri tietolähteistä kerättävää dataa tiedoksi, joka mahdollistaa lääkehoitoon liittyvien toimintojen nykyistä tavoitteellisemman kehittämisen, johtamisen, valvonnan ja ohjauksen. Hankkeessa tuotetaan visuaalisia ja interaktiivisia raportteja. Tässä hankkeen pilotointivaiheessa tarkastellaan esimerkiksi kustannusten kasvua aiheuttavia lääkkeitä, iäkkäiden lääkehoitoa ja antibioottien käyttöä.

Toteutusaika 1.3.2020–31.12.2020.

Lisätietoja: Hanna Koskinen, puh. 020 634 1902, etunimi.sukunimi@kela.fi

Vältettävien lääkkeiden käyttöön liittyvät tekijät alueittain

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vältettävien lääkkeiden käytön alueellista vaihtelua mitattuna Fimean Lääke 75+ -indikaattoreilla yli 75-vuotiaassa väestössä. Lisäksi tarkastellaan alueellisen vaihtelun yhteyttä taloudellisiin, terveysjärjestelmään liittyviin ja potilaaseen liittyviin tekijöihin. Epärationaalisen lääkkeiden käytön vähentäminen parantaa potilaiden hyvinvointia ja sen avulla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä lääkekustannuksissa.

Tutkimuksen aineistona käytetään Kelan reseptitiedostoa, johon yhdistetään taustatietoa tutkittavista alueista. Aineistoon poimitaan tiedot koko väestön lääkkeiden käytöstä vuodelta 2011. Alueiden taustatietoja poimitaan saatavilla olevista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveystilastotiedoista.

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, puh. 020 634 1972 etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Kelan lääkemääräyspalautteen vaikuttavuus

Eri tutkimuksissa on osoitettu, ettei kirjallinen koulutusmateriaali yksinään riitä muuttamaan lääkäreiden lääkemääräyskäytäntöjä. Lääkäreiden omien toimintakäytäntöjen analyysin ja suoraan toimintaan kohdistuvan palautteen on toisissa tutkimuksissa osoitettu muuttavan lääkkeiden määräämistä. Myös potilaslähtöisillä interventioilla ja lääkäreiden muistuttamisella saattaa olla vaikutusta lääkkeiden määräämiseen. Kelan kohdennettu lääkemääräyspalaute kohdistuu tietyn lääkärin omaan määräämiseen vuosittain vaihtuvan, valitun tapauksen kautta. Palautteeseen liittyy informaatio-ohjaus valittuun teemaan kohdistuvan asiantuntija-artikkelin kautta. Palautteen tavoitteena on herättää lääkäri pohtimaan omia määräämiskäytäntöjään ja mahdollisesti muuttamaan niitä rationaalisempaan suuntaan.

Tämän tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia vuosina 2017, 2018 ja 2019 lääkäreille ja hammaslääkäreille kirjeitse lähetetyn lääkemääräyspalautteen vaikutusta lääkkeiden määräämiseen sekä potilaan hoitoon, resurssien käyttöön ja kustannuksiin.

Vuonna 2017 palaute koski parasetamoli-kodeiinin määräämistä isoina pakkauksina uusille potilaille, vuonna 2018 pregabaliinin ja trisyklisten masennuslääkkeiden määräämistä yli 75-vuotiaille ja vuonna 2019 oksikodonin ja fentanyylin määräämistä suurina määrinä.

Tutkimus on Jyväskylän yliopiston ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyöhanke 

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, puh. 020 634 1972 etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö Suomessa

Hankkeen tavoitteena on tarkastella alle 18- vuotiaiden lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden, masennuslääkkeiden ja ADHD-lääkkeiden käyttöä ja käytön muutoksia.

Tutkimuksessa selvitetään Kelan reseptitiedostosta psyykenlääkkeiden käyttöä. Psykoosilääkkeistä selvitetään lääkkeen asemaa lasten psyykenlääkehoidossa, missä järjestyksessä lääkkeitä määrätään, miten ja kenelle monilääkitys kehittyy ja mitkä ovat lääkehoidon muutokset seuranta-aikana. Lisäksi tutkitaan psykoosilääkkeiden käytön kestoa ja kestoon liittyviä tekijöitä lapsilla ja nuorilla, jotka ensimmäistä kertaa aloittavat lääkkeen. ADHD-lääkkeistä tutkitaan muun muassa hoidon aloittamista eri aikaan vuodesta syntyneillä lapsilla ja lääkkeiden käytön muutoksia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä, sekä käytön jakautumista alueittain sekä lasten iän ja sukupuolen mukaan. Masennuslääketutkimuksen tavoitteena on tarkastella alle 18- vuotiaiden lasten ja nuorten masennuslääkkeiden käyttöä ja käytön muutoksia sekä kustannuksia vuosina 2008–2018.

Tutkimushankkeen eri alahankkeissa on yhteistyökumppaneina mm. Helsingin yliopiston lastenpsykiatria, HUS lastenpsykiatria, Helsingin yliopiston kliininen farmasia, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Turun yliopiston opettajainkoulutuslaitos.

Toteutusaika 15.1.2018–31.12.2022.

Lisätietoja: Leena K. Saastamoinen, puh. 020 634 1972 etunimi.k.sukunimi@kela.fi

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuden muutoksen vaikutukset diabeteslääkkeiden ja toimeentulotuen käyttöön

Tyypin 2 diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuus siirrettiin vuoden 2017 alussa ylemmästä, 100 % korvaustason erityiskorvausluokasta alempaan 65 %:n erityiskorvausluokkaan.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuden muutos on vaikuttanut tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden lääkekäyttöön. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tarkastella, miten tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden toimeentulotuesta maksettujen lääkehoitojen osuus on kehittynyt tyypin 2 diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuden vuoden 2017 muutoksen jälkeen, ja poikkeaako tämä kehitys soveltuvien vertailuryhmien toimeentulotuesta maksettujen lääkehoitojen kehityksestä.

Lisätietoja: Hanna Rättö puh. 020 634 1980, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekorvausjärjestelmä ja toimeentulotuki

Toimeentulotuesta maksetuista lääkkeistä ei ole ollut kattavaa tietoa valtakunnallisella tasolla ennen perustoimeentulotuen maksatuksen siirtymistä Kelaan vuoden 2017 alussa. Tutkimuksessa selvitetään perustoimeentulotuesta maksettujen lääkehoitojen kustannuksia ja millaisiin lääkehoitoihin ja valmisteisiin tuki kohdistuu. Lisäksi tutkitaan miten lääkemenot vaikuttavat perustoimeentulotuen tarpeeseen ja miten perustoimeentulotuen Kela-siirto on vaikuttanut toimeentulotuesta maksettujen lääkkeiden määrään ja valikoimaan. Tutkimushanke ajoittuu vuosille 2018-2021.

Lisätietoja: Heini Kari, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekorvausjärjestelmä – kehittämis- ja säästötoimien arviointi

Hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2017 lääkekorvauksista tulee säästää 134 miljoonaa euroa aiemmin voimaan tulleiden säästötoimien lisäksi. Tässä kehittämishankkeessa  arvioidaan ehdotettuja säästötoimia päätöksenteon tueksi, kehitetään käytössä olevaa simulointityökalua sekä tuotetaan tietoa, jota voidaan hyödyntää lääkekorvausjärjestelmän jatkokehittämisessä. Hanke ajoittuu vuosille 2016–2018.

Lisätietoja: Jaana Martikainen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Vuoden 2016 lääkekorvausmuutosten seuranta

Vuoden 2016 alusta lääkekorvausjärjestelmään tehtiin useita muutoksia lääkekorvausmenojen pienentämiseksi (HE 330/2014 vp; HE 106/2015 vp; HE 128/2015 vp). Potilaan maksuosuuteen vaikuttavia muutoksia olivat vuotuisen alkuomavastuun käyttöönotto, peruskorvausluokan korvausprosentin korotus ja kiinteiden omavastuiden korotus. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten vuonna 2016 voimaan astuneet lääkekorvausjärjestelmän muutokset vaikuttavat potilaiden omavastuisiin, ostokäyttäytymiseen ja sairausvakuutuksen lääkekorvauksiin. Muutoksia tarkastellaan sekä yleisesti sairausvakuutuksen ja potilaiden näkökulmasta, että tarkemmin potilas- ja väestöryhmittäin erityiskorvausoikeustietojen ja sosioekonomisten sekä demografisten tekijöiden mukaan. Tutkimuksen toisena tavoitteena on tuottaa vertailutietoa etukäteissimuloinneissa saaduille tuloksille menetelmän kehittämiseksi ja validoimiseksi.

Tutkimus liittyy Turun yliopiston koordinoimaan, strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan TITA-konsortiohankkeeseen (osatutkimus WP3.4), jonka yhtenä tutkimustavoitteena on arvioida vuonna 2016 käyttöön otetun alkuomavastuun vaikutuksia potilasryhmittäin ja sosiodemografisten tekijöiden mukaan.

Lisätietoja: Katri Aaltonen, etunimi.sukunimi@kela.fi.

Viitehintajärjestelmän ja portaittain alenevien hintojen vaikutus geneeristen lääkkeiden hintoihin

Geneeristen lääkevalmisteiden käytön lisääminen ja hintakilpailun lisääminen ovat paljon käytettyjä keinoja lääkekustannusten kasvun hillitsemisessä. Suomessa, kuten useissa muissakin Euroopan maissa, geneeristen lääkkeiden hintoja on pyritty alentamaan epäsuorasti lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän avulla. Itävalta on esimerkki maasta, jossa geneeristen lääkkeiden hintoihin vaikutetaan suoraan. Itävallassa ensimmäisen geneerisen valmisteen hinnan tulee olla vähintään 48 % alhaisempi kuin alkuperäisvalmisteen hinta ja toisen geneerisen valmisteen hinnan 15 % alhaisempi kuin ensimmäisen hinta.

Tutkimuksessa verrataan geneeristen valmisteiden määrää ja geneeristen valmisteiden ja alkuperäisvalmisteiden hintoja Suomessa ja Itävallassa. Tutkimus on yhteistyötutkimus Wienissä sijaitsevan WHO Collaborating Centre for Pharmaceutical Pricing and Reimbursement Policies –yksikön kanssa.

Lisätietoja: Jaana Martikainen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö Suomessa

Rauhoittavat ja unilääkkeet ovat eräitä käytetyimpiä lääkkeitä Suomessa. Hoitosuositusten mukaan näitä lääkkeitä tulisi käyttää vain lyhytaikaisesti, muutamia viikkoja, niiden haitallisten vaikutusten vuoksi. Tästä huolimatta näiden lääkkeiden pitkäaikainen käyttö on yleistä. Tässä rekisteritutkimuksessa tarkastellaan rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaisen käytön kehittymistä Suomessa sekä pitkäaikaiseen käyttöön yhteydessä olevia tekijöitä.

Hanke toteutetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan, Kelan tutkimuksen, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimuksessa käytetään tietolähteenä useita Kelan keskeisiä etuusrekistereitä ja muiden rekisterinpitäjien rekisteritietoja.

Hankkeeseen osallistuvat Kelan tutkimuksesta Leena Saastamoinen ja Terhi Kurko.

Lisätietoja: Terhi Kurko, puh. 020 634 0726, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekorvausjärjestelmää ja lääkekorvausjärjestelmän säästötoimia koskevat kansalaisten kokemukset ja asenteet

Lääkekorvauksia on viime vuosina leikattu säästösyistä useita kertoja ja useat toimeenpannut säästötoimet ovat vaikuttaneet omavastuita korottavasti. Vuonna 2016 otettiin käyttöön aikuisia lääkkeiden käyttäjiä koskeva vuotuinen alkuomavastuu ja vuoden 2017 alusta tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvaustasoa alennettiin. Säästöjen ohella on käyty keskustelua myös lääkekorvausjärjestelmän rakenteista sekä niistä perusteista, joilla lääkehoitoja priorisoidaan ja joilla korvaukset kohdennetaan eri väestö- ja potilasryhmille. Väestön näkemyksistä ei kuitenkaan ole ollut kattavasti tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kansalaisten asenteita ja kokemuksia liittyen Kelan toimeenpanemaan lääkekorvausjärjestelmään sekä lääkkeiden omavastuisiin. Tutkimuksen toisena tavoitteena on selvittää, miten kansalaisten asenteet ja kokemukset lääkekorvausjärjestelmästä ja lääkkeiden omavastuista ovat muuttuneet vuosien 2015 ja 2017 välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään kyselyaineistoja, jotka on kerätty Fimean toimesta vuosina 2015 ja 2017. 

Lisätietoja: Katri Aaltonen puh. 020 634 1941, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lääkekorvausjärjestelmän mikrosimulointi

Mikrosimulointia käytetään laajasti eri sosiaaliturvaetuuksien ja lainsäädännön muutosten valmistelussa. Kelassa on kehitetty lääkekorvausjärjestelmää mallintava mikrosimulointimenetelmä, jota on käytetty lääkekorvausjärjestelmän muutosten vaikutusten arvioinnissa useiden lainsäädäntömuutosten valmistelussa. Hankkeen tavoitteena on ylläpitää, päivittää ja kehittää lääkekorvausjärjestelmän simulointimenetelmää.

Lisätietoja: Katri Aaltonen puh. 020 634 1941, etunimi.sukunimi@kela.fi

SAIRAUSPÄIVÄRAHAT

Sairauspäiväraha sote-järjestelmän osana

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sairauspäivärahan roolia sote-palvelujärjestelmän ja kustannusten kokonaisuudessa Suomessa. Tutkimuksessa tarkastellaan alueellisia eroja sairauspäivärahan saamisessa sekä sairauspäivärahakausien kestoja ja kustannuksia osana sote-järjestelmää. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaista on sairauspäivärahaa saavien henkilöiden sote-palveluiden käyttö verrattuna muuhun työikäiseen väestöön ja mihin palveluihin käyttö painottuu sekä miten sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannukset muodostuvat näissä ryhmissä. 

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

KUNTOUTUS JA TYÖKYKY

Koronakriisin vaikutukset avomuotoisen yksilöterapian toteutukseen

Kyselytutkimuksessa selvitetään koronakriisin vaikutuksia yksilöterapian toteutukseen fysio-, toiminta-, puhe- ja musiikkiterapeuteilta sekä neuropsykologista avomuotoista yksilökuntoutusta toteuttavilta henkilöiltä sekä psykoterapeuteilta. Kyselyissä kysytään terapeuttien työtilanteesta, etäkuntoutuksen toteutuksesta sekä asiakkaiden tilanteesta. Kyselyihin voivat vastata sekä Kelan, että julkisen terveydenhuollon järjestämää kuntoutusta toteuttavat terapeutit.

Kyselyt toteutetaan toukokuussa 2020 ja alustavia tuloksia on odotettavissa kesäkuun 2020 aikana.

Lisätietoja: Tuija Heiskanen, puh. 020 634 1944, etunimi.t.sukunimi@kela.fi, Anna-Liisa Salminen, puh. 020 634 1303,  etunimi.sukunimi@kela.fi

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin projektissa (2018-2020) kehitetään Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointia ja raportointia vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden tiedon tarpeisiin.

Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2018-31.5.2020 ja rahoitetaan KKRL § 12 kehittämistoiminnan varoista sekä koordinoidaan Kelan tutkimusryhmästä.

Lue lisää

Lisätietoja: Sari Miettinen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Rekisteröitymiskokeilun tutkimus (REKKU)

Tutkimuksen tavoite on tukea kokeilun toimeenpanoa, johtamista sekä kehitystyötä tutkimustiedon avulla.  Kaksiosainen tutkimus kohdistuu sekä 1) rekisteröitymismenettelyn toimivuuteen hankintamenettelynä että 2) kokeiluun valittujen uusien palvelukuvausten mukaisten kuntoutusten toimeenpanoon. Tutkimus on monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen: tutkimustehtävää tarkastellaan niin asiakkaan, kuntoutuksen palveluntuottajan kuin kuntoutuksen järjestäjän perspektiivistä.

Lisätietoja: Riitta Seppänen-Järvelä, puh. 020 634 1908, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kuntoutuksen alue-erot

Tutkimustehtävänä on analysoida Kelan kuntoutukseen suuntaavien asiakasprosessien vaiheita siitä näkökulmasta, millaisia sairaanhoitopiirien välisiä eroja ja erojen syitä niissä on tunnistettavissa. Tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita kuntoutuksen saatavuuteen vaikuttavista asioista asiakasprosesseissa, jotka mahdollistavat tai eivät mahdollista kuntoutuspalvelun saamista. Kokonaisuutta tarkastellaan kuntoutusjärjestelmän näkökulmasta, palvelujen saatavuuden teoreettisen jäsentelyn pohjalta. Sairaanhoitopiirien lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisia eroja kaupunkien ja maaseutujen välillä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa kuntoutuksen alueellisesta saatavuudesta kuntoutusjärjestelmän ja asiakasprosessin vaiheiden näkökulmista.

Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2020-31.8.2022

Lisätietoja: Sari Miettinen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Terapiasuhteen merkitys kuntoutuksessa

Tutkimus käsittelee vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen fysio-, toiminta-, puhe-, musiikkiterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kuntoutujien sekä terapeuttien käsityksiä ja kokemuksia terapian laadusta ja terapeutin vaihtumisen vaikutuksista terapian toteutukseen ja terapiasuhteeseen. Tutkimukseen sisältyvät kyselyt ja haastattelut toteutetaan vuoden 2020 aikana. Hanke päättyy 31.5.2022.

Lisätietoja, Tuija Heiskanen Puh. 020 634 1944, etunimi.t.sukunimi@kela.fi

Raha- ja digipeliongelmien kuntoutus - kirjallisuuskatsaus

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia interventioita raha- ja digipeliongelmien kuntoutukseen käytetään ja millaisia hyötyjä niillä on saavutettu. Lisäksi kartoitetaan raha- ja digipeliongelmien kuntoutustarjontaa Suomessa. Kirjallisuuskatsauksen avulla saadun tiedon perusteella arvioidaan Kelan mahdollista roolia raha- ja digipeliongelmien kuntoutuksessa Suomessa.

Hanke toteutetaan ajalla 1.3.2020-31.8.2020

Lisätietoja: Anna-Marie Paavonen, etunimi.sukunimi@kela.fi

Itseohjautuvuus kuntoutuksessa

Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tuottaa tietoa itseohjautuvuudesta kuntoutuksesta ja siihen läheisesti liittyvistä käsitteistä, pohtia kuntoutuksen ja itseohjautuvan kuntoutuksen välistä suhdetta sekä tuottaa tietoa itseohjautuvan kuntoutuksen hyödyistä ja soveltuvuudesta eri tyyppisille kuntoutujille.

Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2019 – 31.12.2020

Lisätietoja: Anna-Liisa Salminen, puh. 020 634 1303,  etunimi.sukunimi@kela.fi

Nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuudet

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytössä tapahtuneesta kehityksestä, nuorten ammatillisen kuntoutuksen etuuksista ja etuuksia koskevista muutoksista. Lisäksi tarkastelussa ovat työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väylät ja sairausperusteisia etuuksia hakeneiden/saaneiden nuorten myöhempi tilanne ja taustatekijät.

Toteutusaika 1.9.2013–31.12.2019.

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, puh. 020 634 1355, etunimi.sukunimi@kela.fi

KELAN PALVELUT JA TOIMINTA SEKÄ SOSIAALITURVAN TOIMEENPANO

Asiakkaiden asiointi Kelassa

Kyselytutkimus Kelasta etuuspäätöksen saaneiden asiakkaiden asiointiprosesseista ja niitä koskevista kokemuksista sekä asiakkaiden Kelaa, Kelan palvelukanavia ja sosiaaliturvaa koskevista mielipiteistä.

Toteutusaika 1.3.2020–1.3.2021.

Lisätietoja: Markku Laatu, puh. 020 634 1945, Hannu Mattila puh. 020 634 1956, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tutkimus moniammatillisen palvelun ja asiakkuusvastaavakokeilun prosesseista ja hyödyistä

Uusina palvelutapoina Kelassa kokeillaan Moniammatillista palvelua ja Asiakkuusvastaavapalvelua, joissa neuvontapalvelua tarjotaan useamman peräkkäisen kerran asiakkaan palvelutarpeiden selvittämiseksi ja asiakkaan ohjaamiseksi eteenpäin. 

Tutkimuksen tavoitteena on tukea uusia palvelutapoja koskevaa kehittämistyötä ja tuottaa tietoa palvelujen vaikuttavuudesta. Tutkimuksessa selvitetään asiakkaiden kokemuksia Kelan moniammatillisen palvelun ja asiakkuusvastaavakokeilun prosesseista ja hyödyistä sekä eri palveluihin ohjautumisesta. Lisäksi selvitetään asiakkaiden omia tavoitteita, tavoitteiden toteutumista ja koettua hyvinvointia. Tutkimuksen pilottivaihe käynnistyy keväällä 2019 asiakaskyselyillä.

Lisätietoja: Karoliina Koskenvuo, etunimi.sukunimi@kela.fi

Kansalaisten näkemykset Kelasta, Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta

Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisten käsityksiä Kelasta, Kelan etuuksista ja niiden toimeenpanosta. Kelan toiminnan kuvaa ja kehittämistarpeita hahmotetaan sekä Kelan julkisen kuvan että asiakastyytyväisyyden kannalta. Tutkimus on jatkoa vuosina 2000, 2002–2005 ja 2008–2018 suoritetuille kansalaiskyselyille ja siksi siinä voidaan tarkastella myös ajallista muutosta.
Tutkimusaineisto kerätään puhelinhaastatteluina. Haastatteluja tehdään yhteensä 1 000. Haastatellut edustavat Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Yhteistyötaho: Kantar TNS Oy.

Lisätietoja: Hannu Mattila, puh. 050 551 8548, etunimi.sukunimi@kela.fi

Henkilöstöbarometri

Kyselyllä selvitetään henkilöstön kokemuksia työhyvinvoinnista, esimiestyöstä, työyhteisön toiminnasta ja Kelasta työnantajana. Barometrin tulokset kertovat työhyvinvoinnin kehittymisestä sekä koko Kelassa että sen eri yksiköissä. Tietoa käytetään henkilöstöjohtamisen välineenä ja siten oman toiminnan kehittämisessä.

Lisätietoja: Piia Bogdanoff, etunimi.sukunimi@kela.fi ja Minna Ylikännö, etunimi.sukunimi@kela.fi

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMÄ

Muuttuva Salo (2013–2023) -tutkimus

Salossa on lyhyessä ajassa tapahtunut voimakas elinkeinorakenteen muutos, kun Nokia Oyj sulki matkapuhelintehtaan paikkakunnalla. Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia laajamittaisella rakennemuutoksella on yksilöiden ja alueen hyvinvointiin. Tutkimuksessa kerätään kyselyllä tietoa salolaisten työttömyydestä, toimeentulosta, hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi selvitetään alueen taloudellista kehitystä ja Saloon kohdennettujen tukitoimien vaikuttavuutta sekä seurataan julkisen palvelutarjonnan muutoksia kymmenen vuoden ajan (2013–2023).

Ensimmäisiä tutkimustuloksia raportoidaan syksyllä 2013. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Kelan tutkimusosaston ja Turun yliopiston kanssa. Hankkeen verkkosivut (Turun yliopisto).

Lisätietoja: Minna Ylikännö, puh. (02) 333 8896, etunimi.sukunimi@utu.fi

- SAIRAUSVAKUUTUSJÄRJESTELMÄ

Sairausvakuutuksen lääke- ja matkakaton kohdentuminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon kalenterivuosittaiset maksukatot aiheuttavat erityisesti pitkäaikaissairaille terveysmenojen keskittymistä alkuvuoteen. Menojen hillitsemiseksi on esitetty mm. maksukattojen yhdistämistä.

Kela hallinnoi terveydenhuollon kolmesta maksukatosta kahta, sairausvakuutuksen lääke- ja matkakattoa. Tässä rekisteriselvityshankkeessa tarkastellaan lääke- ja matkakaton täyttymisen kohdentumista mm. alueellisesti ja tuloluokittain ja arvioidaan niiden yhdistämisen kustannusvaikutuksia sekä kohdentumista väestöön erilaisissa vaihtoehdoissa. Kattojen yhdistämisen lisäksi tarkastellaan myös muita vaihtoehtoja ehkäistä potilaiden terveysmenojen keskittymistä alkuvuoteen, kuten kattojen ajallisen kohdentumisen muutosta joko ennalta määriteltyyn tai liukuvasti alkavaan ajankohtaan.

Hankkeessa tarkastellaan myös perustoimeentulotuen käyttöä terveydenhuoltomenoihin.

Toteutusaika 1.2.2020–31.12.2020.

Lisätietoja: Päivi Tillman, puh. 020 634 1927, etunimi.sukunimi@kela.fi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tutkittua yksilötason tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja sosiaaliturvaetuuksien saamisen kokonaisuudesta Oulun asukkailla. Erityinen huomio on eri sektoreiden ja eri järjestelmien palveluiden ja etuuksien käytössä ja yhteensovittamisessa samoilla ihmisillä. Useita vuosia kattava rekisteriaineisto mahdollistaa laajan näkökulman terveydenhuollon eri sektoreiden sekä julkisten sosiaalipalveluiden ja -etuuksien kokonaiskäyttöön ja kustannuksiin. Hanke jakautuu useaan osahankkeeseen.

Yhteistyötahot: Oulun kaupunki, työterveyshuollon palveluntuottajat.

Lisätietoja: Jenni Blomgren, puh. 020 634 1893, etunimi.sukunimi@kela.fi

KOTT – Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus

Valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) tuottaa kattavaa ja säännöllistä tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista – vastaavaa tietoa eivät muut tutkimukset tarjoa. Seuraava KOTT-tutkimuskierros alkaa maaliskuussa 2020.

KOTT-tutkimuksella selvitetään korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elintapoja, koettua hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita, näihin vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelukykyä ja siihen liittyvää tuen ja palveluiden, kuten kuntoutuspalveluiden tarvetta. 

Vuonna 2020 KOTT-tutkimus toteutetaan THL:n ja Kelan yhteistyössä. Aikaisempien KOTT-tutkimuksien toteutuksesta on vastannut YTHS. Mukana ovat myös YTHS, sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Otus sr, SAMOK ry, SYL ry, Arene ry, Unifi ry ja Tilastokeskus.

- TOIMEENTULOJÄRJESTELMÄ

Sosiaaliturvan Stressitesti

Sosiaaliturvan stressitestillä selvitetään, kuinka yllättävä taloudellinen taantuma tai ansion menetys vaikuttaa kotitalouksien toimeentuloon ja kykyyn selviytyä välttämättömistä menoista. Tutkimuksessa hyödynnetään Atkinsonin (2009) ehdottamaa sosiaaliturvan stressitestiä. Mikrosimulointimenetelmällä selvitetään kuinka kattavasti sosiaalivakuutus vakuuttaa kotitaloudet, esimerkiksi työttömyyden varalta.

Tutkimuksessa tuotetaan ajankohtaista tietoa siitä, tarjoaako sosiaaliturva riittävän toimeentulon yllättävien riskien toteutuessa. Tutkimuksella vastataan ajankohtaiseen tietotarpeeseen soveltamalla menetelmää vuoden 2020 pandemian taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään sosiaaliturvan suomalaisia työntekijä- ja yrittäjäkotitalouksia suojaava vaikutus. Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa keskitytään kotitalouksien toimeentuloon ja sosiaaliturvan kattavuuteen.

Toteutusaika 1.4.2020–31.12.2021

Lisätietoja: Tapio Räsänen, etunimi.sukunimi@kela.fi

SustYouth: Aktivointitoimien kohteena olleiden nuorten hyvinvointia, yhteiskuntaa, työtä ja sosiaaliturvaa koskevia käsityksiä kestävän hyvinvoinnin kehikossa

SustYouth-hankkeessa tutkitaan ryhmähaastatteluaineistoon tukeutuen aktivointitoimien kohteena olleiden nuorten tulkintoja hyvinvoinnista, yhteiskunnasta, työstä ja sosiaaliturvasta. Tutkimus on kvalitatiivinen diskurssianalyysi, joka perustuu kestävän hyvinvoinnin teoriaan, kriittiseen syrjäytymistutkimukseen sekä hallinnan analytiikkaan. Tarkastelemme muun muassa sitä, resonoivatko nuorten tulkinnat kestävän hyvinvoinnin teorian Having-Loving-Doing-Being -jäsennyksen kanssa. Mitä seikkoja nuoret painottavat hyvinvoinnissa? Millaista toimeentuloa he pitävät kohtuullisena? Kuinka tärkeää raha on nuorille? Mikä on nuorten käsitys kulutusyhteiskunnasta? Miten luonto vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä työ merkitsee nuorille ja mitä he odottavat siltä? Millaista tukea ja kohtelua nuoret kokevat saavansa sosiaaliturvajärjestelmältä ja miten se vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa? Tutkimus valmistuu vuoden 2020 aikana.

Yhteistyötaho: Tuuli Hirvilammi (Tampereen yliopisto). Hanke käynnistyi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ECOSOS-hankkeen kanssa (Sosiaalityön ja toimeentulojärjestelmien kontribuutio yhteiskuntien ekososiaaliseen siirtymään)

Lisätietoja: Tuula Helne, puh. 020 634 1582, etunimi.sukunimi@kela.fi

Mikrosimulointi

Mikrosimuloinnissa jäljitellään eli simuloidaan lainsäädännön vaikutuksia kotitalouksien saamiin etuuksiin ja maksamiin veroihin. Mikrosimulointi on hyödyllinen menetelmä niin lainsäädännön suunnittelussa kuin sosiaaliturva- tai verotutkimuksessakin. Sen avulla voidaan mm. tarkastella sosiaaliturvalainsäädännön pitkän aikavälin kehitystä sekä kokeilla hypoteettisten lakimuutosten vaikutuksia kotitalouksien tuloihin.

Tutkimusyksikkö osallistuu Tilastokeskuksen hallinnoiman SISU-simulointimallin kehittämiseen ja päivittämiseen. Mallia hyödynnetään tutkimuksissa ja selvityksissä sekä omien sovellutusten kehittämisessä. Lisäksi tutkimusyksikkö osallistuu EUROMOD mallin ylläpitoon ja kehittämiseen.

Yhteistyötahoja: Tilastokeskus, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö,  THL, VATT, Palkansaajien tutkimuslaitos, eduskunnan tietopalvelu.

Lisätietoja: Tapio Räsänen, etunimi.sukunimi@kela.fi