Tutkimusjulkaisut

Julkaisemme vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia sekä työpapereita ja erillisjulkaisuja. Julkaisumme ovat vapaasti saatavilla verkosta.

Alla luetellaan uusimmat julkaisumme ilmestymisjärjestyksessä. Vanhempia tutkimusjulkaisuja voit etsiä ja ladata digitaalisesta arkistosta HELDAsta. Voit myös tilata painettuja julkaisujamme HELDAn kautta. Tutkimusinfo-uutiskirjeestä saat ajankohtaista tietoa Kelan tutkimuksesta, tutkimusjulkaisuista ja tapahtumista.

 

Uusimmat tutkimusjulkaisut

30.3.2020
Haapakoski K, Åkerblad L, Tolvanen A, Mäntysaari M. Kelan työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus. Palvelun toimivuuden edellytykset
Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanoa monimenetelmällisen aineiston avulla. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti kuntoutuksen kohdentumiseen, kuntoutujan rooliin ja toimijuuteen, palvelun toimivuuteen sekä tukeen ja ohjaukseen palvelussa. Palvelun toimeenpanoa arvioidaan sekä kuntoutujien että palveluntuottajien ja työnantajien näkökulmasta.
| Raportteja 22 | sähköinen julkaisu |

7.2.2020
Härkäpää K, Kippola-Pääkkönen A, Buchert U, Järvikoski A, Kallinen M. Asiakkaiden ja terapeuttien äänellä. Kokemuksia ja arvioita Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia kuntoutujilla ja terapiapalveluja toteuttavilla terapeuteilla on Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvistä yksilöterapioista vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen. Asiakaskokemuksia verrattiin myös vuonna 2007 tehdyn asiakaskyselyn tuloksiin.
| Raportteja 21 | sähköinen julkaisu | tiedote |

30.12.2019
Shemeikka R, Pitkänen S, Saarinen T, Vuorento M. Kuntoutuksesta tukea omaishoitajien arkeen. Implementaatiotutkimus omaishoitajien uudistuvien kuntoutuskurssien toteutuksesta, hyödyistä ja vaikutuksista.
Monimenetelmällisessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka omaishoitajien uusimuotoiset kuntoutuskurssit toteutuvat ja onnistuvat tuottamaan odotettuja hyötyjä ja vaikutuksia kuntoutujille. Tulokset osoittivat, että omaishoitajat hyötyivät kuntoutuksesta. Uudet toimintamallit jäivät osaksi arkea, etenkin liikunta ja omasta jaksamisesta huolehtiminen lisääntyivät. Omaishoitajien kuntoutus kaipaa kuitenkin vielä kehittämistä.
| Työpapereita 152 | sähköinen julkaisu |

22.11.2019
Tschamurov V, Jauhiainen S. Aktiivimallin toteutuminen vuoden 2018 aikana. Kuvailevaa tarkastelua Kelan tilastojen avulla.
Työpaperissa tarkastellaan työttömyysturvan aktiivimallin toteutumista vuoden 2018 aikana Kelan rekisteriaineistojen avulla. Tutkimus sisältää kuvailevaa analyysia muun muassa siitä, kuinka suuri osa työttömyysturvan saajista on täyttänyt aktiivisuusehdon ja millä toimenpiteillä se on täyttynyt. Lisäksi tutkimuksessa estimoidaan aktiivisuusehdon täyttymisen todennäköisyyttä eri sosioekonomisissa ja demografisissa ryhmissä.
| Työpapereita 151 | sähköinen julkaisu |

8.11.2019
Sipari S, Vänskä N, Lehtonen K, Pihlava J. GAS-menetelmän käyttö Kelan sopeutumisvalmennuskursseilla. Kuntoutujan omat tavoitteet -tutkimus.
Tutkimuksessa kuvattiin GAS-menetelmän (Goal Attainment Scaling) käyttöä kuntoutujan omien tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa Kelan järjestämillä lasten ja aikuisten sopeutumisvalmennuskursseilla. Tulosten mukaan GAS-menetelmää käytettiin monin eri tavoin ja myös yhdessä muiden kuntoutusmenetelmien kanssa. GAS-menetelmän käyttö yksilöllisenä prosessina ja nivominen kuntoutuksen kokonaisuuteen osoittautuivat tärkeiksi kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämisessä.
| Raportteja 20 | sähköinen julkaisu | tiedote |

31.10.2019
Harkko J, Villa T, Korkeamäki J, Vaalasranta L, Poutiainen E. Kuntoutus opintojen tukena. OPI-kuntoutuskurssien toteutuminen.
Tutkimuksessa kuvataan OPI-kuntoutuksen toteutusta ja hyötyjä. Kelan OPI-kuntoutus on kuntoutusmuoto masennus- tai ahdistuneisuushäiriötä sairastaville ammatillista perustutkintoa suorittaville nuorille. Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että kuntoutuksella kyettiin vaikuttamaan positiivisesti opiskelijoiden opiskelu- ja toimintakykyyn. Nuoret kertoivat saaneensa vertaistuen avulla positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta ja osallisuudesta.
| Raportteja 19 | sähköinen julkaisu |tiedote |

21.10.2019
Saukko P, Hakomäki H. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus.
Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan, millaista tutkimusnäyttöä on musiikkiterapian vaikutuksista eri-ikäisten kehitysvammaisten fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykykyyn. Tutkimusnäyttö kytketään toimintakyvyn ICF-viitekehykseen ja -luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health/WHO).
| Raportteja 18 | sähköinen julkaisu | tiedote |

17.9.2019
Turunen K, Tuulio-Henriksson A, Poutiainen E. Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset.
Tutkimuksessa selvitettiin Kelan myöntämän harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen kohderyhmiä sekä näkemyksiä kuntoutuksen tarpeesta, tavoitteista ja vaikutuksista. Kuntoutujien ja kuntoutuksen toteuttajien mukaan neuropsykologinen kuntoutus kohentaa kuntoutujien työ- ja opiskeluedellytyksiä. Kehittämiskohteiksi tutkimuksessa nousivat erityisesti kuntoutukseen hakeutumisen käytännöt ja kuntoutuksen raportointikäytännöt. Vahvasti esiin nousi myös tarve parantaa tämän kuntoutusmuodon saatavuutta koko maassa.
| Raportteja 17 | sähköinen julkaisu | tiedote |

27.8.2019
Miettinen S, Välimaa O, Mäntyneva P, Kaisvuo T, Hakala P, Mäki S. ”Apu on ollut mittaamattoman arvokasta”. Kelan nuorten ammatillisen kuntoutuksen uusi NUOTTI-valmennus ja suullisen hakemisen malli.
Raportissa arvioidaan nuorten valmentavaa kuntoutuspalvelua NUOTTI-valmennusta ja asiakkaiden ohjautumista nuorten ammatilliseen kuntoutukseen. Arviointi on osa Kelan NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojektia. Raportin keskeisiä teemoja ovat kuntoutukseen ohjautuminen, toimintakyvyn arviointia koskevan ratkaisutyön onnistuminen, NUOTTI-valmennuksen soveltuvuus ja toimivuus sekä palvelukokonaisuuden saumattomuus nuorten tukemisessa.
| Työpapereita 150 | sähköinen julkaisu |

27.6.2019
Karhula M, Heiskanen T, Seppänen-Järvelä R. Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kuntoutujien ja kuntoutuksen palveluntuottajien kokemuksia.
Monimenetelmällisessä tutkimuksessa kuvataan Kelan järjestämien tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) kuntoutuskurssien toteutusta ja toimivuutta, asiakaslähtöisyyttä ja kuntoutujan roolia sekä kuntoutujien kokemuksia kuntoutuksen vaikutuksista arkeen. Tules-kuntoutuskurssit lisäävät fyysistä aktiivisuutta, tukevat monipuolista harjoittelua ja tarjoavat vertaistukea. Kuntoutus auttaa hallitsemaan kipua arkielämässä sekä parantaa kuntoutujien kokemaa työkykyä. Raportissa esitellään myös Tules-kuntoutuksen kehittämiskohteita.
| Raportteja 16 | sähköinen julkaisu | tiedote |

24.6.2019
Mattila H. Perustoimeentulotukea hakevien asiointi Kelassa.
Raportissa tarkastellaan, kuinka paljon ja millaista henkilökohtaisen asioinnin tarvetta on henkilöillä, jotka hakevat perustoimeentulotukea. Hieman yli puolet näistä asiakkaista hakee tukea itsenäisesti ilman kontaktia Kelan asiakaspalveluun. Asiointitarve ei juurikaan ole yhteydessä asiakkuushistoriaan: asioiden selvittelytarvetta on samassa määrin uusilla tuen hakijoilla ja tukea jo ennen hakeneilla.
| Työpapereita 149 | sähköinen julkaisu |

10.6.2019
Salminen A-L, Hiekkala S. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia.
Kelan Etäkuntoutushankkeen 13 projektissa kehitettiin uudenlaisia etäteknologiaa hyödyntäviä kuntoutuspalveluita. Projektien arviointitutkimukset tuottivat tietoa verkkokuntoutuksen ja yhdistelmämallisena toteutetun etäkuntoutuksen soveltuvuudesta ja hyödyistä.
| Erillisjulkaisu | sähköinen julkaisu | tiedote |

7.6.2019
Mäkinen J, Seppänen-Järvelä R. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutos Kelan arviointi- ja ratkaisutyön asiantuntijoiden näkökulmasta.
Kyselyaineistoon perustuva tutkimus kohdistui siihen, miten vuoden 2016 alussa voimaan tullut vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutos on vaikuttanut kuntoutushakemusten ratkaisutyöhön. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillista harkintaa lainmuutoksen toimeenpanossa. Tutkimuksen kohderyhmä oli kaikki Kelassa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ratkaisu- tai arviointityötä keväällä 2018 tehneet etuuskäsittelijät ja asiantuntijalääkärit.
| Työpapereita 148 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti |

28.5.2019
Hujanen T. Monikanavarahoituksen ongelma terveydenhuollossa. Esimerkkejä perusterveydenhuoltotasoisesta vastaanottotoiminnasta
Väitöstutkimuksessa selvitettiin, mitä monikanavarahoitus on terveydenhuollon perustasoisissa vastaanottopalveluissa ja miksi siitä on muodostunut ongelma. Tutkimus tuotti uuden alueellisen tilaston työterveyshuollosta. Esimerkkitapauksena käytettiin Oulua, jota koskevalla aineistolla selvitettiin perusterveydenhuoltotasoisen vastaanottotoiminnan kustannusten ja rahoituksen kohdentumista ikäryhmittäin.
| Tutkimuksia 156 | sähköinen julkaisu | tiedote |

10.5.2019
Rajavaara M, Määttä A, Kokko R-L, Tarkiainen L, toim. Aktivointipolitiikkaa yhteisin palveluin. Näkökulmia työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Teemakirjassa analysoidaan työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) työttömien aktivointipolitiikan keinona. Tarkastelussa ovat vuonna 2015 Suomessa voimaan tullut TYP-lakiuudistus, yhteispalvelun johtaminen ja asiakasyhteistyö. Julkaisussa haetaan keinoja, joilla työttömille asiakkaille räätälöidyn palvelun asiakaslähtöisyyttä voitaisiin vahvistaa.
| Teemakirja 17 | sähköinen julkaisu | tiedote |

4.4.2019
Mattila H. Kelan suljetut palvelupisteet. Miten asiakkaat jatkavat asiointiaan palvelupisteen sulkemisen jälkeen?
Raportissa selvitetään, miten palvelupisteiden sulkeminen vaikuttaa niissä ennen asioineiden henkilöiden asiointikäyttäytymiseen. Monet palvelupisteissä ennen asioineet henkilöt siirtyvät itsepalveluun. Toimeentulotukiasiointi on usein monikanavaista.
| Työpapereita 147 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti |

13.3.2019
Pikkarainen A, Koivula R. Ikääntyneiden ryhmämuotoinen kuntoutus kuntoutujien, omaisten ja työntekijöiden kuvaamana. IKKU-kuntoutuksen kohdentuminen, tavoitteellisuus, toimivuus ja koettu vaikuttavuus.
Raportissa tarkastellaan ikääntyneiden ryhmämuotoisen IKKU-kuntoutuksen kohdentumista, tavoitteellisuutta, toimivuutta ja koettua vaikuttavuutta kuntoutujien, omaisten ja työntekijöiden näkökulmista. Ryhmämuotoisen kuntoutuksen parasta antia oli muilta ryhmän jäseniltä saatu vertaistuki. Työntekijöillä oli asiantuntijuutta ja innostusta toteuttaa ikääntyneiden kuntoutusta mutta myös monia arjen haasteita työssään. Omais- ja verkostoyhteistyötä on jatkossa kehitettävä.
| Raportteja 15 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

4.3.2019
Jauhiainen S, Sihvonen E, Räsänen T, Veilahti A, Mikkola H. Asumista tukemassa. Yleinen asumistuki tuensaajien ja vuokranantajien näkökulmista ja eurooppalaisessa vertailussa.
Tutkimuksessa tarkastellaan yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia, tukijaksojen kestoa ja ruokakuntien toimeentuloa. Yleiseen asumistukeen perehdytään myös vuokranantajien näkökulmasta ja eri maiden asumistukijärjestelmiä vertailemalla. Tutkimuksessa esitellään Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Britannian asumistukijärjestelmiä.
| Tutkimuksia 155 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

19.2.2019
Räsänen T, Österbacka E, Valaste M, Haataja A. Lastenhoidon tukien vaikutus äitien osallistumiseen työmarkkinoille.
Tutkimuksessa tarkasteltiin perhevapaiden yhteyttä työhön siirtymiseen vanhempainrahakauden ja hoitovapaan jälkeen. Erityisesti selvitettiin, kuinka lastenhoidon tuet ja taustatekijät vaikuttavat hoitojakson pituuteen ja vaikuttavatko lastenhoidon tuet erilaisissa työmarkkina-asemissa oleviin äiteihin eri tavalla.
| Raportteja 14 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

6.2.2019
Lankila J, Seppänen-Järvelä R. Ikääntyneet työttömät takaisin työelämään. Tukikeinoja kuntoutuksesta.
Julkaisussa tarkastellaan yli 55-vuotiaiden työttömien tilannetta sekä kartoitetaan tukikeinoja uudelleen työllistymiseen. Raportti on esiselvitys Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelujen kehittämiseksi yli 55-vuotiaille työttömille. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota ikääntyneiden henkilöiden kuntoutustarpeiden havaitsemiseen ja kuntoutukseen ohjaamiseen. Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluja tulisi muokata vastamaan ikääntyneiden, työelämän ulkopuolella olevien tarpeita.
| Työpapereita 146 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti |

20.12.2018
Åkerblad L, Haapakoski K, Tolvanen A, Mäntysaari M, Ylistö S, Kannasoja S.  Henkilökeskeisyyden ehdot. Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi.
Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutusselvitys yhdistää kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen, jotka olivat aiemmin erillisiä palveluita. Tässä raportissa esitetään ammatilliseen kuntoutusselvitykseen kohdistuvan monimenetelmällisen arviointitutkimuksen tuloksia. Raportissa tarkastellaan erityisesti palveluun ohjautumista, palvelun ajoitusta sekä palvelun koettua toimivuutta.
| Tutkimuksia 154 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

19.12.2018
Järvikoski A, Takala E-P, Juvonen-Posti P, Härkäpää K. Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä.
Työkyvyn käsite ja sen tulkinnat vaihtelevat, ja käytössä olevat työkykymallit heijastuvat myös kuntoutuksen käytäntöihin. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään, millaisia käsityksiä ja malleja kuntoutuksessa ja työkykyä edistävässä toiminnassa käytetään. Aineistosta nousi esiin kahdeksan mallia, joissa yksilön, ympäristön ja toiminnan merkitystä on painotettu eri tavoin. Kehityshaasteita kuntoutuksessa ovat yksilön toimijuuden, työkyvyn kehittymisen prosessimaisuuden ja päätöksenteon taustalla olevien järjestelmätasoisten tekijöiden huomioiminen.
| Raportteja 13 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

18.12.2018
Haapakoski K, Åkerblad L, Tolvanen A, Mäntysaari M, Ylistö S, Kannasoja S. Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus. Ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta.
Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus muutti kuntoutuksen myöntökriteerejä vuonna 2014. Tutkimuksessa selvitettiin lakiuudistuksen toimeenpanoa ja kysyttiin, miten työ- ja opiskelukyvyn heikkenemistä ja asiakkaan kokonaistilannetta arvioitiin uuden lain puitteissa. Ammatillisen kuntoutuksen ratkaisukäytännöissä kuntoutuksen hakijan kokonaistilanteen arvioiminen oli uusi, laaja tehtävä. Tutkimus tuotti tietoa myös ammatillisen kuntoutuksen hakijaryhmistä ja heidän näkemyksistään kuntoutuksen hakemisesta.
| Raportteja 12 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

4.12.2018
Appelqvist-Schmidlechner K, Lämsä R, Tuulio-Henriksson A. Oma väylä. Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen soveltuvuus, hyödyt ja koettu vaikuttavuus.
Raportissa esitellään Kelan Oma väylä -kehittämishankkeen arviointitutkimuksen tuloksia. Oma väylä -kuntoutus oli suunnattu 18–35-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla oli diagnosoitu kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö. Tutkimuksen tavoite oli selvittää kuntoutuksen hyödyt, koettu vaikuttavuus sekä soveltuvuus Kelan vakituiseksi toiminnaksi.
| Tutkimuksia 153 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

27.11.2018
Vuori M, Tuulio-Henriksson A, Autti-Rämö I. Kelan kehittämän monimuotoisen perhekuntoutuksen tuloksellisuus, soveltuvuus ja hyväksyttävyys.
Kela on kehittänyt perhe- ja vuorovaikutusterapeuttiseen työskentelyyn perustuvan kuntoutuksen neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja heidän perheilleen. Havaintotutkimuksessa selvitetään perhekuntoutuksen yhteyttä lasten ja perheiden hyvinvointiin. Tulosten perusteella perhelähtöinen työskentely saattaa vähentää lasten tunteiden säätelyn ja käyttäytymisen pulmia sekä huoltajien kokemaa stressiä.
| Raportteja 11 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti | tiedote |

13.11.2018
Saastamoinen LK, Maljanen T, Martikainen J, Valaste M, Mikkola H. Mitä tapahtui Eksotessa? Lääkekustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto integroitiin vuoden 2010 alussa yhteisen budjetin ja johdon alaisuuteen. Tutkimuksessa arvioidaan lääkekustannusten muutosta integraatiossa, jossa palvelujen järjestämisvastuu siirtyi yksittäisiltä kunnilta suuremmalle organisaatiolle rahoitusvastuiden pysyessä muuttumattomina.
| Työpapereita 145 | sähköinen julkaisu | tutkimuksen tulokset lyhyesti |

26.10.2018
Seppänen-Järvelä R, toim. Monimenetelmällisyys kuntoutuksen tutkimuksessa. Havaintoja ja kokemuksia Muutos-hankkeen tutkimuksista.
Monimenetelmällisellä tutkimusotteella voidaan tuottaa kokonaisvaltaista ymmärrystä monialaisesta ja -äänisestä kuntoutustoiminnasta. Työpaperissa kuvataan moninäkökulmaisen ja moniaineistollisen tutkimuksen haasteita ja hyötyjä koko tutkimusprosessin näkökulmasta sekä sitä, miten eri aineistoja voidaan käytännössä yhdistellä ja integroida.
| Työpapereita 144 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti |

18.10.2018
Roisko E, Vesala HT, Ylitalo J. Myönnetty, ei käytetty. Selvitys puhevammaisten tulkkauspalvelun haasteista ja mahdollisuuksista vuosina 2011–2014.
Selvityksessä tarkasteltiin, miksi puhevammaiset henkilöt eivät käytä heille myönnettyä tulkkauspalvelua. Vastausta kysymykseen haettiin Kelan rekisteritietojen sekä puhevammaisille palvelun käyttäjille, tulkeille ja alan järjestöille tehtyjen kyselyiden avulla. Palvelun käyttöä vähensi nimettyjen tulkkien puute, lähipiirin toimiminen kommunikoinnin apuna sekä rajoittunut elinpiiri.
| Työpapereita 143 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

1.10.2018
Mattila-Holappa P. Nuorten aikuisten mielenterveys ja työmarkkinoille osallistuminen.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin mielenterveyden häiriöiden vuoksi määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella olevien nuorten aikuisten taustaa, kliinistä kuvaa, hoitoa ja kuntoutusta sekä työhön paluun ennustetta. Yleisimmät syyt työkyvyttömyyteen olivat masennushäiriö, psykoottiset häiriöt ja mania tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Viiden vuoden seurannan päättyessä 22 % oli työssä, ja psykoterapian ja työhön suuntaavien interventioiden yhdistelmä tuki työllistymistä.
| Tutkimuksia 152 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |

26.9.2018
Pasternack I, Fogelholm C, Koskinen E. Selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen vaikuttavuus.
Raportti kokoaa tutkimustiedon selkäydinvammaisen henkilön elinikäisen kuntoutuksen menetelmien vaikuttavuudesta. Se sisältää tietoa muun muassa tavanomaisen ja robottiavusteisen kävelykuntoutuksen vaikuttavuudesta sekä erilaisten sähköisten stimulaatiohoitojen ja virtuaaliteknologiaa hyödyntävien menetelmien tehosta kivun ja spastisuuden hallinnassa.
| Tutkimuksia 151 | sähköinen julkaisu | tutkimus lyhyesti | tiedote |