Etuuden kuvaus 2018: Tilasto Kelan kuntoutuksesta

Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivuilta www.kela.fi.

Kelan kuntoutusta säätelee laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Lainmuutoksia kuvataan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosioissa.

Kelan järjestämää ja korvaamaa kuntoutusta voivat saada sairausvakuutuslain mukaisesti vakuutetut henkilöt. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat on vakuutettu sairausvakuutuslain mukaan. Myös ulkomailla annetusta kuntoutuksesta voi tietyin edellytyksin saada korvausta.

Kuntoutuspalvelut

Kelalla on velvollisuus järjestää ja korvata ammatillista ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta sekä korvata kuntoutuspsykoterapiaa. Kelalla ei ole kuntoutusvelvoitetta, jos henkilöllä on oikeus kuntoutuspalveluihin työtapaturma- ja ammattitautilain, liikennevakuutuslain, sotilasvammalain, sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain tai tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä annetun lain perusteella. Lakisääteisen kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista kuntoutusta.

Kela hankkii kuntoutuspalvelut pääsääntöisesti hankintalain edellyttämällä tavalla tarjouskilpailujen kautta. Kelan järjestämän kuntoutuksen toteuttavat Kelan valitsemat kuntoutuslaitokset ja muut palveluntuottajat, kuten terapeutit.

Kelan järjestämä kuntoutus edellyttää yleensä, että henkilölle on laadittu kokonaisvaltainen kuntoutussuunnitelma. Kelan on tarvittaessa selvitettävä henkilön kuntoutustarve, viimeistään kuitenkin silloin, kun hänelle on maksettu sairauspäivärahaa yli 60 päivää. Myös ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä on varmistettava, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty. Jo työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen velvoittaa selvittämään henkilön ammatillisen kuntoutuksen tarpeen ja mahdollisuudet sekä järjestämään tarkoituksenmukaisen kuntoutuksen.

Kelan on aina selvitettävä alle 20-vuotiaan työkyvyttömyyseläkkeen hakijan ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuudet. Nuoren kuntoutusraha on silloin ensisijainen etuus.

Kuntoutuspalvelu- ja matkakustannusten korvaaminen. Kuntoutujalle tai kuntoutuspalvelun tuottajalle korvataan sairausvakuutuksen varoista kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Myös kuntoutujan omaisen kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset voidaan tietyin edellytyksin korvata.

Tilastointi. Vuoden 2005 alusta alkaen korvaukset kuntoutusmatkojen kustannuksista eivät sisälly enää kuntoutustilastoihin vaan sairausvakuutuksen matkakorvaustilastoihin, koska kuntoutusmatkojen kustannuksia alettiin silloin korvata sairausvakuutusjärjestelmän kautta.

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu henkilöille, joiden työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt tai on vaarassa heikentyä lähivuosina. Kuntoutuksen tarkoitus on edistää työssä jatkamista, työhön palaamista tai työelämään pääsyä.

Ammatillisena kuntoutuksena voidaan järjestää

  • ammatillisia kuntoutusselvityksiä
  • koulutuskokeiluja
  • KIILA-kuntoutusta
  • työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta
  • ammatillisia kuntoutuskursseja
  • koulutuskokeiluja
  • perus-, uudelleen- ja jatkokoulutusta.

Lisäksi voidaan myöntää elinkeinotukea ja sairauden tai vamman vuoksi tarpeelliset vaativat ja kalliit apuvälineet opiskelusta tai työstä selviytymiseksi.

Kelalla ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. Työeläkelaitokset ovat ensisijaisia ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä henkilöille, jotka ovat työelämässä tai joiden yhteys työelämään ei ole katkennut.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu alle 65-vuotiaille henkilöille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia suoriutua arjen toiminnoista. Kuntoutusta voidaan myöntää, jos se on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoissa suoriutumista sekä osallistumista oman elämän ja yhteiskunnan tapahtumiin. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus perustuu 1–3 vuodeksi tehtyyn kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutusta järjestetään terapioina, kursseina sekä moniammatillisina yksilöllisinä jaksoina.

Kuntoutuspsykoterapia

Kuntoutuspsykoterapiaa voidaan myöntää ja korvata työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi henkilöille, joilla on todettu työ- tai opiskelukykyä uhkaava mielenterveyden häiriö. Kohderyhmään kuuluvat psyykkisesti sairaat 16–67-vuotiaat opiskelijat sekä työelämässä olevat tai työelämään pyrkivät henkilöt. Kuntoutujat jaetaan iän perusteella nuoriin (16–25-vuotiaat) ja aikuisiin (26–67-vuotiaat). Kuntoutuspsykoterapia perustuu kuntoutussuunnitelmaan, joka on laadittu kuntoutujan hoidosta vastaavassa terveydenhuollon yksikössä ja joka sisältää psykiatrian erikoislääkärin lausunnon.

Harkinnanvarainen kuntoutus

Kela voi myöntää harkinnanvaraista kuntoutusta sen rahamäärän puitteissa, jonka se saa vuosittain eduskunnalta. Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Sitä voivat saada yksilöllisen tarpeen mukaan myös työelämän ulkopuolella olevat, eri ikäryhmiin kuuluvat asiakkaat, joiden toimintakykyä ja elämänlaatua voidaan parantaa kuntoutuksella. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena järjestetään muun muassa moniammatillista yksilökuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutuskursseja.

Kuntoutusraha

Kuntoutusrahaetuuksia ovat kuntoutusraha, nuoren kuntoutusraha, ylläpitokorvaus sekä kuntoutuksen jälkeiseltä ajalta maksettava kuntoutusavustus.

Kuntoutusraha. Kuntoutusrahaan on oikeus sairausvakuutuslain mukaan vakuutetuilla eli Suomessa asuvilla henkilöillä. Kuntoutusrahaa voi saada myös Suomeen työhön tuleva työntekijä tai yrittäjä, jos hän työskentelee yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan. Ulkomailla annettavan kuntoutuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa kuntoutusrahaa.

Kuntoutusrahan tarkoitus on turvata kuntoutujan toimeentulo kuntoutukseen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen tavoite on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Sitä voi saada 16–67-vuotias henkilö, joka on kuntoutuksen aikana estynyt kokonaan tekemästä ansiotyötä. Kuntoutusraha maksetaan osakuntoutusrahana, jos henkilö työskentelee kuntoutuksen aikana ja hänen työaikaansa on lyhennetty kuntoutuksen takia vähintään 40 %.

Nuoren kuntoutusrahaa voidaan maksaa 16–19-vuotiaalle henkilölle, jonka työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet vamman tai sairauden takia. Etuuden tarkoituksena on varmistaa nuoren ammatillinen kuntoutuminen, edistää hänen työllistymistään ja turvata toimeentulo kuntoutuksen aikana. Nuoren kuntoutusrahan myöntäminen edellyttää, että nuorelle on laadittu henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma.

Kela maksaa kuntoutusrahaa sellaisen kuntoutuksen ajalta, jota annetaan Kelan järjestämänä tai terveydenhuoltolain, työterveyshuoltolain tai päihdehuoltolain mukaan tai sopeutumisvalmennuksena vammaispalvelulain mukaan. Myös veikkausvoittovaroin rahoitettuun sopeutumisvalmennukseen voi saada kuntoutusrahaa. Lisäksi kuntoutusrahaa maksetaan perhekuntoutuksen ajalta lastensuojelulain, kehitysvammaisten erityishuoltolain tai päihdehuoltolain perusteella. Oppisopimuskoulutuksessa oleva henkilö voi saada kuntoutusrahaa samoilla edellytyksillä kuin Kelan ammatillista kuntoutusta. Myös kuntoutujan omaiselle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen, voidaan maksaa kuntoutusrahaa.

Kuntoutusraha voidaan maksaa kuntoutujan työnantajalle, jos työnantaja maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa.

Kesto ja omavastuuaika. Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta jokaiselta arkipäivältä paitsi omavastuuajalta. Omavastuun pituus on sidoksissa kuntoutuksen sisältöön ja kestoon. Pääsäännön mukaan se on kuntoutuksen alkamispäivä ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää. Yleisin omavastuuaika on kuitenkin kuntoutuksen alkamispäivä. Kuntoutusrahan määrä. Kuntoutusraha on yhtä suuri kuin sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha, jonka kuntoutuja sairastuessaan saisi. Vuonna 2018 kuntoutusraha oli vähintään 24,64 euroa arkipäivältä henkilölle, jolla ei ole työtuloja. Kuntoutusrahaan ei sovelleta 55 kalenteripäivän odotusaikaa, kuten sairauspäivärahaan.

Kun henkilö siirtyy saamaan kuntoutusrahaa saatuaan edeltäneiden neljän kuukauden aikana työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, on hänen kuntoutusrahansa vähintään 86 % edeltävän etuuden määrästä korotettuna 10 %:lla. Jos henkilö on saanut edeltävän kuuden kuukauden aikana Kelan maksamaa kuntoutusrahaa, on uusi kuntoutusraha vähintään edeltävän kuntoutusrahan suuruinen mutta ilman kuntoutusrahan korotuksia.

Täyttä työkyvyttömyys-, työura- tai sukupolvenvaihdoseläkettä saavan kuntoutusraha on 10 % hänen saamiensa eläkkeiden yhteismäärästä. Lisäksi hänelle maksetaan edelleen myös eläke.

Ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha on 75 % sairausvakuutuslaissa säädetystä työtulosta.

Osakuntoutusrahan määrä on puolet siitä täyden kuntoutusrahan määrästä, jota asiakkaalle maksettaisiin hänen estyessään kokonaan työstä kuntoutuksen aikana.

Ylläpitokorvaus. Harkinnanvaraista ylläpitokorvausta (9,00 e/pv vuonna 2018) voi saada kuntoutuja, jonka kuntoutusraha on enintään ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismäärän suuruinen. Ylläpitokorvausta maksetaan kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi ja kuntoutukseen osallistumisen varmistamiseksi, ei kuitenkaan pitkäaikaisen kuntoutuksen ajalta.

Kuntoutusavustus. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta voidaan maksaa Kelan maksaman kuntoutusrahan päättymisen jälkeen. Avustuksen tarkoitus on tukea kuntoutujan työllistymistä kuntoutusjakson päätyttyä. Kuntoutusavustusta maksetaan enintään edeltävän kuuden kuukauden ajalta maksettua kuntoutusrahaa vastaava määrä. Avustusta maksetaan vuosittain vain harvoille kuntoutujille.

Kuntoutusraha on veronalaista tuloa. Ylläpitokorvaus on veroton etuus.