Etuuskuvaus 2018: Tilasto Kelan eläkkeistä

Tämä etuuskuvaus on laadittu tilastointia varten. Ajantasaiset tiedot etuuksista löytyvät Kelan pääsivulta www.kela.fi.

Kelan eläke-etuuksia ovat kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke, lapsikorotus, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä. Kansaneläkkeenä maksetaan vanhuuseläkettä ja työkyvyttömyyseläkettä. Perhe-eläkkeenä maksetaan lapseneläkettä ja leskeneläkettä.

Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläkkeet ovat verollista tuloa, rintamalisät ja lapsikorotus verottomia etuuksia. Eläkkeensaaja voi tehdä verotuksessa eläketulovähennyksen, jolla turvataan se, ettei pelkän kansaneläkkeen tai takuueläkkeen saaja joudu maksamaan eläkkeestään veroa. Eläke-etuudet tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti.

Keskeisimmät Kelan eläke-etuuksia säätelevät lait ovat kansaneläkelaki (568/2007), laki takuueläkkeestä (703/2010) ja rintamasotilaseläkelaki (119/1977). Lainmuutoksia selostetaan Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosiossa.

Oikeus eläke-etuuteen. Kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen on oikeus Suomessa asuvilla henkilöillä. Suomessa asuminen määritellään asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa. Suomessa asuvalla on oikeus kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolme vuotta. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää ilman kolmen vuoden asumisaikaa alle 19-vuotiaana Suomessa asuessaan työkyvyttömäksi tulleelle. Asumisaikavaatimus ei myöskään koske työkyvyttömyyseläkettä hakevaa henkilöä, joka on saanut alle 16-vuotiaan vammaistukea 16 vuotta täyttäessään.

Perhe-eläkkeeseen on oikeus Suomessa asuvalla leskellä ja lapsella. Lisäksi edellytetään, että edunjättäjä asui kuollessaan Suomessa. Edunjättäjän ja lesken asumisaikavaatimukset ovat samat kuin kansaneläkkeissä. Lapsia nämä vaatimukset eivät koske.

Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä myönnetään Suomessa asuvalle henkilölle, jolla on rintamalisään oikeuttava tunnus. Myös ulkomailla asuvalle henkilölle voidaan maksaa rintamalisää, jos hän saa kansaneläkettä Suomesta. Ns. ulkomaille maksettava rintamalisä, joka maksetaan kahdesti vuodessa, myönnetään kansalaisuudesta riippumatta ulkomailla asuvalle henkilölle, jolla on siihen oikeuttava tunnus ja joka ei saa Suomesta kansaneläkettä. Lapsikorotukseen on oikeus Suomessa asuvalla eläkkeensaajalla, jolla on huollettavanaan alle 16-vuotias Suomessa asuva lapsi.

Jos kansan- tai perhe-eläkettä saava henkilö muuttaa ulkomaille asumaan, eläkettä maksetaan vuoden ajan muutosta, jos eläkkeensaaja on asunut Suomessa vähintään vuoden ajan ennen eläkkeen alkamista. Takuu­eläkettä maksetaan tilapäisesti eli alle vuoden ajan ulkomailla asuvalle.

EU-lainsäädännön ja sosiaaliturvasopimusten vaikutus. EU-lainsäädäntö ja Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset aiheuttavat poikkeuksia asumiseen perustuvaan eläketurvaan. EU-säännökset koskevat EU:n jäsenvaltioiden, Eta-maiden ja Sveitsin kansalaisia sekä jäsenmaissa vakuutettuina olleiden kolmansien maiden kansalaisia ja heidän perheenjäseniään. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus koskee lähinnä niitä EU- ja Eta-maissa asuvia Pohjoismaiden kansalaisia, joihin ei sovelleta EU-lainsäädäntöä. Kahdenvälisillä sosiaaliturvasopimuksilla annetaan vastavuoroisesti oikeus toisen sopimusmaan eläkkeisiin.

Kansaneläkkeet ja takuueläke

Kansaneläke maksetaan pienehköä työeläkettä saavalle tai täysin ilman työeläkettä olevalle. Kansaneläkettä ei makseta ollenkaan, kun työeläke ylittää tietyn rajan. Useaa kansaneläkettä ei voi saada samanaikaisesti.

Vanhuuseläke

Vanhuuseläke myönnetään

  • varhennettuna 63 tai 64 vuoden iässä ennen vuotta 1962 syntyneelle. Eläke säilyy nimeltään ja suuruudeltaan varhennettuna vanhuuseläkkeenä henkilön täytettyä 65 vuotta.
  • varsinaisena vanhuuseläkkeenä
  • 65 vuoden iässä
  • 62 tai 64 vuoden iässä ennen vuotta 1962 syntyneelle pitkäaikaistyöttömälle.
  • lykättynä henkilön siirrettyä eläkkeensä alkamisajankohdan 65 vuoden ikää myöhemmäksi.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke myönnetään 16–64-vuotiaalle henkilölle, joka sairauden, vian tai vamman takia ei kykene tekemään tavallista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä, jota ikä, ammattitaito ja muut seikat huo­mioon ottaen pidetään hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana. 60 vuotta täyttäneen henkilön eläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan erityisesti työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä selvitetään hakijan edellytykset ammatilliseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Alle 20-vuotiaalle vajaakuntoiselle nuorelle maksetaan ammatillisen kuntoutuksen ajalta nuoren kuntoutusrahaa.

Pysyvästi sokea tai liikuntakyvytön henkilö on aina oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi.

Henkilö, joka saa toistaiseksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä Kelasta, voi työllistyessään jättää tietyin ehdoin eläkkeensä lepäämään menettämättä eläke­oikeuttaan.

Työkyvyttömyyseläke voi alkaa yleensä vasta, kun henkilö on saanut sairauspäivärahaa 300 arkipäivältä. 63 vuotta täyttäneeltä ei kuitenkaan vaadita enimmäisajan täyttymistä, jos hänelle on myönnetty vanhuuseläke työeläkejärjestelmästä. Työkyvyttömyyseläke muuttuu 65 vuoden iässä vanhuuseläkkeeksi.

Takuueläke

Takuueläkettä maksetaan niille, joiden muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta jäävät alle pienimpään takuueläkkeeseen oikeuttavan määrän. Takuueläkettä voi saada 16 vuotta täyttänyt henkilö, joka saa

  • vanhuuseläkettä
  • työkyvyttömyyseläkettä
  • liikennevahingon tai tapaturman perusteella maksettavaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai korvausta
  • luopumistukea.

Maahan muuttaneella voi olla oikeus takuueläkkeeseen, kun hän on täyttänyt 65 vuotta tai on vähintään 16-vuotias ja kansaneläkelain mukaan työkyvytön. Takuueläkettä ei myönnetä pelkästään sokeuden tai liikuntakyvyttömyyden perusteella.

Perhe-eläkkeet

Leskeneläke

Leskeneläke myönnetään alle 65-vuotiaalle leskelle. Lisäksi edellytetään, että edunjättäjä oli alle 65-vuotias avioliittoa solmittaessa. Leskellä on eläkeoikeus, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa.

Muilta leskiltä edellytetään, että

  • leski oli kuolemantapauksen sattuessa täyttänyt 50 vuotta
  • avioliitto oli kestänyt vähintään viisi vuotta
  • avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta.

Ennen 1.7.1950 syntyneet naiset saavat eläkkeen kuitenkin lievemmin perustein.

Eläkkeen saamisen edellytykset poikkeavat edellä esitetystä, jos edunjättäjä on kuollut ennen 1.7.1990.

Leskeneläkkeenä maksetaan vakiomääräistä alkueläkettä kuuden kuukauden ajalta edunjättäjän kuolemasta ja sen jälkeen jatkoeläkettä, joka koostuu perusmäärästä ja täydennysmäärästä. Jatkoeläkkeen perusmäärä maksetaan vain leskelle, jolla on huollettavanaan alle 18-vuotias lapsi.

Perhe-eläkettä ei makseta samalta ajalta kuin kansaneläkettä. Leskellä on kuitenkin oikeus alkueläkkeeseen siltä osin kuin se olisi kansaneläkettä suurempi.

50 vuotta täyttänyt leski voi avioitua menettämättä leskeneläkettään.

Lapseneläke

Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka toinen tai molemmat vanhemmat tai huoltajat ovat kuolleet. Myös 18–20-vuotias orpo on oikeutettu lapseneläkkeeseen, jos hän opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa (koululaiseläke). Täys­orpo saa kaksi erillistä eläkettä, erikseen kummankin vanhemman jälkeen. Lapseneläkkeen osia ovat kaikille etuudensaajille maksettava perusmäärä sekä muiden perhe-eläkkeiden perusteella määräytyvä täydennysmäärä.

Muut eläke-etuudet

Muita Kelan maksamia eläke-etuuksia ovat lapsikorotus, rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä. Ne voivat liittyä myös muihin kuin Kelan maksamiin eläkkeisiin.

Lapsikorotus. Lapsikorotusta maksetaan eläkkeensaajan kanssa samassa taloudessa asuvista alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotukseen oikeuttavat kansaneläkkeen lisäksi työ- tai virkasuhteeseen perustuva työkyvyttömyyseläke, vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke. Korotukseen oikeuttaa myös työkyvyttömyyteen perustuva jatkuvasti maksettava erityisturvan eläke tai vastaava korvaus.

Rintamalisä. Rintamalisää maksetaan vuosien 1939–1945 sotiin osallistuneille henkilöille, jotka ovat saaneet rintamalisään oikeuttavan tunnuksen (rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus), ja vuosina 1945–1952 miinanraivaukseen osallistuneille.

Ylimääräinen rintamalisä. Ylimääräiseen rintamalisään on oikeus niillä rintamalisän saajilla, joille maksetaan kansaneläkettä. Oikeutta ylimääräiseen rintamalisään ei ole, jos rintamalisän maksun perusteena on miinanraivaukseen osallistuminen.

Ulkomaille maksettava rintamalisä. Ulkomaille maksettavaan rintamalisään on oikeus vuosien 1939–1945 sotiin osallistuneilla henkilöillä, jotka ovat saaneet rintamalisään oikeuttavan tunnuksen (rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus), ja vuosina 1945–1952 miinanraivaukseen osallistuneilla.

Eri tekijöiden vaikutus etuuden määrään

Tulojen vaikutus

Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat eläkkeensaajan omat työeläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat korvaukset. Eläketulot luetaan tuloksi koko määrällään lukuun ottamatta ns. rajoitetusti tuloksi luettavia etuuksia, eräitä työeläkkeen karttumia ja kertakorotuksia. Ansiotulot, yrittäjä- ja pääomatulot tai omaisuus eivät vaikuta kansaneläkkeen määrään.

Takuueläkkeen määrästä vähennetään henkilön saamat muut eläkkeet. Ansiotulot, pääomatulot ja omaisuus eivät pienennä takuueläkettä, eivät myöskään eläkettä saavan hoitotuki, rintamalisät ja lapsikorotus. Takuueläkkeeseen tehdään varhennusvähennys henkilöille, jotka saavat varhennettua vanhuuseläkettä takuueläkkeen alkaessa.

Leskeneläkkeen täydennysmäärässä tuloilla tarkoitetaan eläkkeensaajan eläkeaikaisia, jatkuvia (myös ulkomailta saatuja) tuloja. Leskeneläkkeen täydennysmäärää määritettäessä tuloksi luetaan kuitenkin vain osa lesken työtuloista (60 %), jos edunjättäjä on kuollut 1.7.1990 tai sen jälkeen.

Lapseneläkkeen täydennysmäärä on perhe-eläkevähenteinen. Siihen vaikuttavat lapsen edunjättäjän jälkeen saamat muut perhe- ja huoltoeläkkeet. Täydennysmäärän voi saada alle 18-vuotias lapsi.

Perhesuhteiden vaikutus

Perhesuhteet vaikuttavat tulojen mukaan määräytyvien etuuksien suuruuteen sen mukaan, onko etuudensaaja parisuhteessa (avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa) vai ei ja onko etuudensaajalla yhteinen talous puolisonsa kanssa. Perhesuhteiden vaikutusta etuuksiin ja niihin liittyviin tulorajoihin vuonna 2017 kuvataan asetelmassa 1.

Muiden tekijöiden vaikutus

Vanhuuseläkkeen varhentaminen tai lykkääminen. Varhennettua vanhuuseläkettä pienentää pysyvästi varhennusvähennys, joka on 0,4 % jokaiselta eläkkeen varhentamiskuukaudelta. Lykättyä vanhuuseläkettä suurentaa lykkäyskorotus, joka on 0,6 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkamista on lykätty yli 65 vuoden iän.

Eläkkeen suhteuttaminen Suomessa asuttuun aikaan. Kansaneläkelainsäädännön mukaan kansaneläke ja leskeneläke suhteutetaan Suomessa asuttuun aikaan. Eläke suhteutetaan, jos eläkkeen hakija on 16 vuotta täytettyään asunut alle 80 % ajasta Suomessa. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla Suomessa asuttu aika ajalla, joka on 80 % 16 vuoden iän ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta.

Kun työntekijä on Suomen lisäksi ollut vakuutettuna muussa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, eläkkeen määrä lasketaan EU-lainsäädännön mukaisesti. Jos eläkeoikeus syntyy Suomen lainsäädännön perusteella, lasketaan eläkkeen määrä sekä kansallisen että EU-lainsäädännön perusteella ja myönnetään näistä suurempi. Jos eläkeoikeus syntyy vain EU-lainsäädännön perusteella, eläkkeen määrä lasketaan vain EU-lainsäädännön mukaan (pro rata -eläke).

Pro rata -eläkettä määrättäessä lasketaan ensin määrä, jonka hakija saisi, jos kaikkien jäsenvaltioiden vakuutusajat olisivat Suomen vakuutusaikaa. Pro rata -eläke lasketaan tästä määrästä kertomalla se Suomen vakuutusajan ja kaikkien jäsenvaltioiden vakuutusaikojen summan suhteella. Pro rata -eläkettä laskettaessa myös lapseneläke suhteutetaan.