Kela almmustahttá etniidpáhka vuosttasgirjji sámegillii

Kela almmustahttá etniidpáhka vuosttasgirjji vuosttas háve maiddái sámegielaiguin. Sámegielat vuosttasgirjjit leat oažžumis jagi 2022 álggu rájes. Jagiin 2020 ja 2021 etniidpáhka ožžon vánhemat sáhttet diŋgot sámegielat vuosttasgirjji earret láhkai maiddái máhccevaččat.

Kela almmustahttá jagi 2022 etniidpáhkkii gullevaš Ilo pisaroi! -vuosttasgirjji (Illu rišaida!) golmmain Suomas hállon sámegielain. Lassin sáttareivves, mii lea jagi 2022 juohke etniidpáhkas, lea lihkusávaldat vánhemiidda vuosttas háve maiddái sámegillii.

Sámegielat jorgalus etniidpáhka vuosttasgirjjis lea ovdal leamaš oažžumis dušše davvisámegillii, ja dan lea sáhttán printet neahtas pdf-vuorkán. Ođđa sámegielat vuosttasgirjjit almmustahttojit guoktin sierra prentejuvvon girjin, main nuppis lea teaksta davvisáme- ja anárašgillii ja nuppis fas nuortalašgillii ja suomagillii.

Sámegielat vuosttasgirjjiid sáhttá diŋgot jagi 2022 álggu rájes

Sámegielat vuosttasgirjjiid sáhttá diŋgot Kelas ja dat sáddejuvvojit áššehassii sierra. Sámegielat vuosttasgirjjiid sáhttá diŋgot jagi 2022 álggu rájes. Diŋgoma sáhttá bargat Kela sámegielat telefon- dahje gáiddusbálvalussii dahje sáddemiin šleađgapoastta čujuhussii saame@kela.fi. Rávvagat vuosttasgirjji diŋgomii gávdnojit maiddái juohke ođđa etniidpáhka siste.

Jagiin 2020 ja 2021 etniidpáhka ožžon vánhemat sáhttet diŋgot sámegielat vuosttasgirjji earret láhkai maiddái máhccevaččat. Diŋgoma oktavuođas dárkkistuvvo, ahte bearaš lea ožžon mearrádusa etniiddoarjagis ja válljen etniidpáhka ruđalaš doarjaga sadjái. Etniiddoarjaga sáhttá mieđihit fásta Suomas ássi olbmuide. Dasa lea vuoigatvuohta maiddái, juos máná eadni lea boahtán bargui Supmii nuppi EU- dahje Eta-riikkas dahje Sveiccas dahje son lea Supmii bargui boahtti olbmo bearašlahttu. Dalle son galgá lassin gullat Suoma sosiáladorvui.

Sámegielat vuosttasgirjjit dorjot maiddái gielaealáskahttima

Iežasgielat vuosttasgirji buktá dovddu sámegielat vánhemiidda, ahte etniidpáhkka lea maiddái sin várás. Ovttas hoahkamat láhčet gullevašvuođa dovddu lohkki ja máná gaskii. Oktasaš stoahkan- ja lohkanbottuid vehkiin sámegiela geavaheamis boahtá máná eallima lunddolaš oassin juo álggu rájes. Vuosttasgirjjit sáhttet ná doarjut maiddái áitatvuloš sámegielaid ealáskahttima.

Illu rišaida! -vuosttasgirji gullá Sanoma Pro Oppi & ilo -buvttaráidui, mii doarju mánáid dieđuid ja dáidduid ovdáneami.  Illu rišaida! -vuosttasgirjji lea čállán Sirpa Sironen-Hänninen, gii lea mánáiddiktačálli, mánáiddivššár ja skuvlejuvvon máinnastanruvvenjođiheaddji. Vuosttasgirji lea dárkkuhuvvon 0-2 jahkásaš mánáide.

Vuosttasgirjji sámegielat prentosat leat ollašuhtton oktasašbarggus Sanoma Pro:in. Vuosttasgirjji davvisámegielat jorgalusas vástida sámegiela emeritusprofessor Pekka Sammallahti. Anárašgielat jorgalusa lea bargan gielladieđaolmmoš, doaimmaheaddji ja girječálli Petter Morottaja. Nuortalašgielat jorgalusa lea bargan jorgaleaddji Hilkka Fofonoff.

Vuosttasgirji lea gullan suopmelaš etniidpáhkkii jagi 1985 rájes.

Loga lasi