Lappis Kela-táksse diŋgonnummir nuppástuvvá

Lappis leat 1.1.2022 rájes guokte bálvalanbuvttadeaddji, gos sáhttá diŋgot táksemátkkiid, maid Kela buhtte. Boahttevuođas áššehasas lea vejolašvuohta válljet, goappá bálvalanbuvttadeaddjis son diŋgo Kela-táksse.

Taksi Helsinki Oy ja Suomen Lähilogistiikka Oy fuolahit Kela buhtten táksemátkkiin Lappis 1.1.2022 rájes. Bálvalanbuvttadeaddjit vástidit das, ahte buot dain diŋgojuvvon Kela buhtten táksemátkkit dikšojuvvojit diŋgoma mielde ja dárkkuhussii heivvolaš fievrruin. Jearaldagas lea oppalašbálvalus, mii gokčá táksemátkkiid diŋgoma, ovttastahttima ja gaskkusteami, sáhttobálvalusaid ordnema ja gohcima sihke máksindáhpáhusaid ja raporterema. Máksindáhpáhusain geavahuvvo Kela elektrovnnalaš njuolggobuhtadusvuohki.

Vuoi Kela sáhttá buhttet táksemátkki, mátkki galgá diŋgot juogo nummiris 0800 414 610 (Taksi Helsinki Oy) dahje nummiris 0800 051 54 (Suomen Lähilogistiikka Oy). Dáid nummiriin diŋgojuvvon mátkkiin áššehas máksá iežasvástu, mii lea eanemustá 25 euro ovdanruoktot mátkkis. Diŋgontelefovdna lea nuvttá. Ođđa nummirat bálvalit 20.12.–30.12.2022 dmu 8–16. 31.12.2021 rájes dain sáhttá diŋgot mátkkiid birra jándora.

Ođđa diŋgonnummirat bohtet geavahussii 20.12.2021. Dan rájes dain sáhttá diŋgot mátkkiid, mat dahkkojit 1.1.2022 rájes. Mátkkit, mat dahkkojit dán jagi bealde, diŋgojuvvojit vel dálá diŋgonnummiriin.

Tákse diŋgojuvvo nummiris 0800 414 610 (Taksi Helsinki Oy) dahje nummiris 0800 051 54 (Suomen Lähilogistiikka Oy) čuovvovaš gielddain: Eanodat, Anár, Giepma, Keminmaa, Gihttel, Kolari, Giemajávri, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Roavvenjárga, Salla, Suovvaguoika, Simo, Soađegilli, Tervola, Duortnus, Pello, Ohcejohka, Ylitornio.

Lossagulot ja hupmanváttolaš áššehasat sáhttet ain diŋgot táksemátkki teakstasániin. Áššehas ferte goittotge almmuhit iežas dieđuid vuos riŋgemiin ođđa bálvalanbuvttadeaddjiide. Maiddái teakstasátnebálvalusa diŋgonnummirat nuppástuvvet.

Ođastusat, maid áššehasat leat sávvan, leat lobis

Válljenfriijavuođa lassin maiddái áššehasaid sávvan eará nuppástusat leat lobis. Boahttevuođas áššehas oažžu háliidettiin teakstasániin dieđu das, ahte biila lea dohkkehan diŋgoma, ja vuoddji telefonnummira. Nubbi dehálaš nuppástus lea, ahte guhkesáigge dieđut áššehasa vuoigatvuođas táksse geavaheapmái sihke jahkeiežasvástu (300 e jagi 2022) dievvamis sirdásit Kelas bálvalusbuvttadeaddjái.

Dieđut gaskkustuvvojit Takso-nammasaš elektrovnnalaš jearaldatbálvalusas, man bokte áššehasa lobiin gaskkustuvvojit maiddái eará guhkesáigge dieđut, mat laktásit mátkái. Dákkár lea ovdamearkan diehtu das, bohtetgo mátkái fárrui veahkkeneavvut. Bálvalusa bokte sáhttá áššehasa miehtamiin gaskkustit maiddái dieđu das, leago áššehassii mieđihuvvon áigáiboahtodoarjaga máksočatnašupmi mátkki iežasvástuoasi várás. Juos áššehas ii atte miehtama elektrovnnalaš máksočatnašumi geavaheapmái, Kela sáhttá mieđihit sutnje ain bábermáksočatnašumi.

Vuoigatvuohta fástatákse geavaheapmái seailu

Juos Kela lea mieđihan áššehassii árabut vuoigatvuođa fástatáksse geavaheapmái, vuoigatvuohta dasa seailu, vaikke bálvalanbuvttadeaddji molsašuvvá. Áššehasa gánneha dihtoštallat dálá fástatáksses, joatkágo son sáhtostemiid goappá nu ođđa bálvalanbuvttadeaddji nama vuolde. Juos áššehasa dálá fástatákse ii joatkke áššehasa sáhtostemiid 1.1.2022 rájes, áššehas galgá váldit oktavuođa bálvalanbuvttadeaddjái ođđa fástatáksse oažžuma várás. Kela ávžžuha, ahte áššehasat jerret ođđa fástatáksse das maŋŋá, go leat geargan veardádallat guovlluset bálvalanbuvttadeaddjiid ovdamearkan álgojagi áigge.

Sámegielat áššehas sáhttá diŋgot Kela-táksse ovddeš vuogi mielde maiddái njuolgga sámegielat vuoddjis. Sámeguovllus fásta ássi sámegielat áššehasain lea sámi giellalága vuođul vuoigatvuohta geavahit iežasgielat Kela-táksse dearvvasvuođafuolahusa mátkkiin.

Lappis goasttádusat measta 13 milj. euro

Jagi 2020 Kela buhttii Lappis 120 128 táksemátkki. Buhtadusat máksojuvvojedje 15 457 olbmui, ja daid goasttádusat ledje 13,2 milj. euro.

Oktiibuot Kela buhttii jagi 2020 sullii 2,7 milj. táksemátkki sullii 367 610 olbmui. Táksemátkkiin máksojuvvojedje buhtadusat 169 milj. euro.

Kela buhtte goluid mátkkis, mii dahkko dearvvasvuođafuolahussii buohcuvuođa, áhpehisvuođa dahje riegádahttima dihtii. Dábálepmosit mátkkit buhttejuvvojit hálbbimus mátkkoštanvuogi mielde, mii leamašan geavaheamis. Juos áššehasa dearvvasvuođadilli dahje johtolatdilli eaktudit spesiálafievrru, nugo táksse geavaheami, buhtadusa sáhttá máksit spesiálafievrru geavaheamis boahtán goluid mielde.

Loga lasi