Mánáid riegádeapmi lassánii Suomas – Kela almmustahtii jagi 2022 etniidpáhka árat go dábálaččat

Jagi 2022 etniidpáhkka almmustahttui earret láhkai go dábálaččat juo 9.12.  Koronajagit leat bajidan Suomas riegádanloguid guhkes áigái. Dábálaččat ovddit jagi páhkat leat juhkkon easkka giđđat lohppii, muhto jagi 2022 páhkka molsašuvvá juo álgojagis. Kela lea gidden olu fuopmášumi etniidpáhka vásttolašvuhtii. Olgoobbabiktasis ja oađđenseahkas lágiduvvui álbmotjienasteapmi.

Kela fállá mánnái ja bearrašii doarjjan etniidpáhka, mii lea beakkán birra máilmmi. Etniiddoarjjaláhka deavdá boahtte jagi 85 jagi ja das lea stuorra symbolalaš mearkkašupmi suopmelaš buresveadjinriikkas.

-Suomas koronaáigi loktii riegádanloguid, vaikke eará Davviriikkain geavai nuppe láhkai. Vánhenvuohta buktá olu streassa, ja maiddái suopmelašvánhemat váibet dávjá veardidettiin eará Eurohpa riikkaide. Kela etniidpáhkka lea okta vuohki veahkehit bearrašiid álgui ja maiddái muossánit áidnalunddot mánástallanáigái. Páhkka lea hui bivnnut, dasgo dan válljejit ruđalaš doarjaga sadjái ain guokte goalmmátoasi bearrašiin, guorahallá ovdohoavda Johanna Aholainen Kelas.

Etniidpáhkka lea nanus ja ekonomalaš

Etniidpáhka 43 iešguđetlágan buktaga leat fuolalaččat válljejuvvon nu ahte leat guorahallon buktagiid materiálat ja kvalitehta, almmá ahte vásttolašvuohta livčče vajáldahtton. Sisdoallu lea jagi 2022 páhka ektui 7 buktaga veardde uhcit go dán jagi: buktagiid kvalitehta lea deattuhuvvon hatti sadjái.

-Bummolgággás ráhkaduvvon buktagiin stuorámus oassi lea ekobummol. Muhtin buktagiin lea geavahuvvon oassái ođđasit atnumateriála. Buot buktagat galget dieđusge deavdit Suoma ja EU:a láhkaásaheami dorvvolašvuođagáibádusaid, deattuha Kela ovdohoavda Johanna Aholainen.

Bivnnut mállet ja máŋggabealat buktagat

Máŋggabealat geavaheapmi lea guovddážis buvttafálaldagas dánge háve. Guovtte bodys leat joatkkabihtát nu, ahte bivttas heive mánnái guhkitge áigge. Lassin páhka buot buvssain leat leakkas guhkes resorat, maid sáhttá jorggastit, ja dat lasihit maiddái buvssaid geavahanagi. Materiálaid nanusvuohta, ivdnemáilmmi harmoniija ja ovttastahttinmunni veahkehit buktagiid ođđasit geavaheami.

Etniidpáhka ráhkkáseamos dávviriidda gullá máná máŋggabealat olgoobbabivttas, man sáhttá nuppástuhttit oađđenseahkkan njuoratmánnái. Kela lágidii obbabiktasa ja oađđenseahka málles jienasteami.  Páhkkii válljejuvvui čáhppesalit Muumi-málle 59 proseantta eanetloguin. Oađđenseahka, mii nuppástuvvá gokčasin, vuoitimállen 56 proseantta jietnasálažin bođii Norppa-málle, mii lea oktageardánit čáhppesvielgat. Oktiibuot jienat addojedje badjel 8000.

Seaŋgakássa govvosa lea plánen japanlaš Aya Iwaya. Govvosa namma lea Bearaš. Seaŋgakássa govain fearánastet soabalaččat guovža, heasta, njukča ja rievssat sihke eará ruovttueatnama eallit bearrašiiguin. Govus lea okta Kela 2017 lágidan etniidpáhkkakássa govusplánengilvvu vuoitiin. Ođđa plánengilvu álggahuvvo boahtte jagi. Seaŋgakássa lea plánejuvvon doaibmat maiddái njuoratmáná vuosttassadjin, páhkas lea maiddái kássii heivvolaš bolsttar.

Kela váldá mielas vuostá máhcahaga páhka sisdoalu birra. Máhcahaga vuođul suokkaliinnit leat dán jagi eanet go ovdal ja filte lea váldon ođđasit fálaldahkii.

-Kela buorida sisdoalu jotkkolaččat vásttolabbon ja olbmot sáhttet boahttevuođasge oassálastit buktagiid olgohápmeválljemiidda. Páhka vuođđobargu lea goittotge álbmotdearvvasvuođa guoski; dasgo háliiduvvo, ahte sihkkarastojit máná vuođđodárbbut, sihke veahkehuvvojit mánnábearrašat álgui, muittuha Aholainen.

Fárus maiddái girji – ođđa áššin sámegielat veršuvnna sáhttá diŋgot

Kela lavttii jagi 2022 etniidpáhkkii Ilo pisaroi! –vuosttasgirjji (Illu rišaida!), mii sisttis doallá mánáiddivttaid ja njuoratmáná ruvvenrávvagiid vánhemiidda suoma ja ruoŧagillii. Olbmot geat leat vuoigadahtton páhkkii, sáhttet diŋgot Kelas sámegielat veršuvnna girjjis.