Insuliinihoitojen aloitus väheni koronavuonna 2020 – ”Elintärkeiden lääkehoitojen aloitus ei saisi viivästyä poikkeusoloissakaan”

Pitkittyneen koronapandemian aikana diabeteksen ja muiden pitkäaikaissairauksien hoito on voinut viivästyä esimerkiksi rajoitustoimien ja pandemian hoidon seurauksena. Insuliinihoidon aloittajia oli vuonna 2020 vähemmän kuin edeltävien vuosien perusteella olisi voinut olettaa.

Koronapandemian pitkäaikaissairauksiin, kuten diabetekseen, liittyvä hoitovelka on aiheuttanut kasvavaa huolta. Ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana insuliinihoidon aloittaneiden suomalaisten määrä laski 6 % edellisvuodesta.

– Elintärkeiden lääkehoitojen kuten insuliinin aloitus ei saisi viivästyä poikkeusoloissakaan, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.

Insuliinihoidon aloittajia oli vähemmän kuin edeltävien vuosien perusteella olisi voinut olettaa. Vuonna 2021 uusien aloittajien määrä palasi edeltävien vuosien kehityksen tasolle.

Kuvaaja: insuliinin käytön aloittaneiden henkilöiden määrä vuosittain 2017–2021. Kuvasta näkee, että vuonna 2020 insuliinin käytön aloitti aiempaa harvempi ihminen. Vain insuliinia ostaneissa ei näkynyt eroa koronaa edeltävään aikaan, vaan muutos kohdistus sellaisiin ihmisiin, jotka olivat myös aloittaneet tyypin 2 diabeteslääkkeen.

Tilastotietojen perusteella näyttäisi siltä, että insuliinin aloitus väheni erityisesti niillä diabeetikoilla, jotka käyttivät lisäksi tyypin 2 diabeteslääkettä.

– Tämän tilastotarkastelun perusteella näyttää siltä, että insuliinihoidon aloitus on voinut viivästyä joillakin potilailla ensimmäisen koronavuoden aikana.  Aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta, sanoo Kelan erikoistutkija Hanna Rättö.  

Lisätietoja

Erikoistutkijat Hanna Rättö ja Terhi Kurko kirjoittivat aiheesta pidemmin Kelan tutkimusblogissa.