Sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käyttö Oulussa 2013–2018 

Kelan tutkimushankkeessa Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 selvitetään etuuksien ja palveluiden käyttöä koko Oulun väestön kattavalla yksilötason rekisteriaineistolla. Aineisto yhdistää laajasti useiden eri sektoreiden tietoja.  Sen pohjalta tuotetaan tutkimustietoa sosiaaliturvan rahaetuuksien sekä terveys-, sosiaali- ja työvoimapalveluiden rinnakkaiskäytöstä ja palvelupoluista eri väestöryhmissä. 

Tälle sivulle kootaan hankkeessa tuotettua tutkimustietoa. Alempaa löytyy myös kuvaus hankkeen aineistosta sekä listaus hankkeen julkaisuista ja blogikirjoituksista. Sivua täydennetään hankkeen edetessä. Tutkimushanke jatkuu vuoteen 2023. 

Kuntoutukseen osallistumisessa on sosioekomisia eroja, jotka vaihtelevat osajärjestelmittäin

Kun huomioidaan laajasti eri tahojen järjestämää kuntoutusta, matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat osallistuvat muita harvemmin kuntoutukseen. Osajärjestelmien välillä on kuitenkin eroja: esimerkiksi Kelan ja julkisen terveyspalvelujärjestelmän järjestämään kuntoutukseen osallistuminen on todennäköisempää pieni- kuin suurituloisilla; työterveyshuollon fysioterapian ja yksityiseen fysioterapian saaminen puolestaan todennäköisintä suurituloisilla.

Lue lisää:

Pitkää työkyvyttömyyttä edeltää tiivis avosairaanhoidon käyttö

Ennen pitkää työkyvyttömyyttä tarvitaan usein runsaasti avosairaanhoidon palveluita. Tutkimuksen mukaan henkilöt, joiden sairauspäivärahakausi pitkittyy enimmäisajan pituiseksi, käyttävät avosairaanhoidon palveluita muita enemmän sekä ennen sairauspäivärahakauden alkamista että kauden alkamisen jälkeen. Sairauspäivärahakauden aikainen avosairaanhoidon käyttö on suurinta henkilöillä, jotka siirtyvät myöhemmin työkyvyttömyyseläkkeelle.  

Lue lisää:

Avosairaanhoidon käyttö on eriytynyt työmarkkina-aseman mukaan  

Työikäisten avosairaanhoitopalveluita tuotetaan julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä työterveyshuollossa. Tutkimuksemme mukaan eri työmarkkina-asemassa olevat käyttävät eri sektoreiden palveluita merkittävästi eri tavoin. Kuitenkin sektorit kompensoivat hyvin toisiaan: palvelua käyttäneiden osuudet ovat eri työmarkkina-asemassa olevilla melko saman suuruisia, kun kaikki sektorit huomioidaan yhtä aikaa.

Lue lisää:

Lääkärillä käynnit ennustavat myös hammaslääkärillä käymistä  

Tutkimuksemme mukaan hammaslääkärillä käymisen todennäköisyys kasvaa lääkärikäyntien määrän myötä 25–64-vuotiailla. Hammaslääkärillä käyvät erityisesti ihmiset, jotka käyttävät paljon yksityisen sektorin lääkäripalveluita. Pienin todennäköisyys käydä hammaslääkärin vastaanotolla on niillä, joilla ei ole lainkaan lääkärillä käyntejä.

Lue lisää:

Uutta tutkimustietoa työttömien palveluiden käytöstä ja yhteydestä työllistymiseen

Sote- ja työllistämispalveluiden käytöstä työttömillä sekä niiden yhteydestä työllistymiseen on vain vähän aiempaa tietoa. Tutkimuksessamme työttömät käyttivät yleisimmin terveyspalveluita. Eri palvelut kohdentuvat eri tavoin iän, koulutuksen, sairastavuuden ja työhistorian mukaan. Työllistyminen on tutkimuksemme mukaan todennäköisintä työvoimakoulutukseen osallistuneilla ja harvinaisinta sosiaalipalveluiden asiakkailla.

Lue lisää:

Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksien ja perustoimeentulotuen saajista valtaosa käyttää myös  sote-palveluita 

Työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita ja työllistymistä edistäviä palveluita. Käytetty palveluvalikoima riippuu vahvasti siitä, mitä etuutta henkilö saa. 

Lähes kaikki käyttävät terveyspalveluita, mutta erityisesti toimeentulotuen saajat, kuntoutustuen saajat ja perusturvaa saavat työttömät ovat varsin usein myös sosiaali- ja työllisyyspalveluiden piirissä. 

Lue lisää:

 

Työkyvyttömyys- ja työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen saajilla usein terveyspalveluiden lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita


Lähes jokainen käyttää jotakin sote-palvelua tai etuutta kalenterivuoden aikana

Lähes koko Oulun väestö hyödyntää kalenterivuoden aikana sosiaaliturvan etuuksia tai palveluita. Väestöstä 97 % sai jotakin etuutta ja/tai käytti jotakin terveys-, sosiaali- tai työllisyyspalvelua vähintään kerran kalenterivuoden 2018 aikana. Osuus oli hyvin saman suuruinen eri ikäryhmissä. 

Oululaisista 94 % oli käyttänyt terveyspalveluita, 13 % oli sosiaali- tai työllisyyspalveluiden piirissä ja 61 % sai jotakin etuutta. Väestöstä yli puolet sai vuoden aikana sekä terveyspalveluita että jotakin etuutta.

Lue lisää:

 

Valtaosa väestöstä saa sekä palveluita että etuuksia


Väestöstä noin puolet käyttää yksityistä, puolet julkista hammashoitoa

Hammashoidon käyttäjät ovat vahvasti jakautuneet joko julkisen tai yksityisen sektorin käyttäjiin. Oulun 25 vuotta täyttäneestä väestöstä noin kaksi kolmesta oli käynyt kahden vuoden seurannassa hammaslääkärissä. Hammaslääkärissä käyminen oli yleisintä naisilla, keski-ikäisillä ja suurituloisilla.

Mitä suuremmat olivat tulot, sitä useampi oli käynyt hammaslääkärissä ja sitä useammin käynti suuntautui yksityissektorille. 

Lue lisää:

 

Pienituloiset käyvät hammaslääkärissä harvemmin kuin suurituloiset


Avosairaanhoidon suurkäyttäjät sitovat palvelukapasiteettia 

Tutkimuksessa terveyspalveluiden suurkäyttäjiksi määriteltiin eniten palveluita käyttänyt kymmenys kaikista palveluita käyttäneistä. Kaikilla avosairaanhoidon sektoreilla (julkinen, työterveyshuolto, yksityinen) merkittävä osa kaikista palvelukäynneistä kertyy pienelle suurkäyttäjien joukolle. Suurkäyttäjyys myös ennusti suurempaa sairauspäivärahapäivien määrää seuraavina vuosina. 

Lue lisää: 

Kuntoutusta saa lähes viidennes väestöstä 

Kun kaikki rekisteriaineistosta jäljitettävissä oleva kuntoutus huomioitiin, Oulun väestöstä 18 % osallistui kuntoutukseen vuoden 2018 aikana. Yleisintä oli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntoutus. Naiset osallistuivat kuntoutukseen useammin kuin miehet. Eri järjestelmien yhtäaikainen käyttö oli harvinaista: kuntoutukseen osallistuneista vain joka kymmenes osallistui vuoden aikana kahden tai useamman järjestelmän kuntoutukseen. 

Lue lisää:

 

Kuntoutukseen osallistuu vuoden aikana lähes viidennes väestöstä

 

Muita tuloksia Oulu-aineistolla 

Myös  meneillään olevaa tutkimushanketta edeltäneessä, vuoden 2013 aineistoa hyödyntäneessä hankkeessa tuotettiin tietoa oululaisten saamista etuuksista ja eri sektoreiden sote-palveluiden käytöstä. Vuoden 2013 aineistolla tuotettiin tutkimustietoa mm. seuraavista aiheista: 

Tutkimusaineisto sisältää monipuolista rekisteritietoa palveluista ja etuuksista 

Tutkimushankkeen aineisto sisältää tiedot kaikkien Oulussa vuosien 2013–2018 aikana asuneiden henkilöiden (yhteensä noin 240 000 henkilöä) julkisten, yksityisten ja työterveyshuollon terveyspalveluiden käytöstä, julkisten sosiaalipalveluiden käytöstä, työvoimapalveluiden käytöstä sekä sosiaaliturvan rahaetuuksien saamisesta. Lisäksi aineistossa on monipuolisesti tutkittavien sosiodemografisia taustatietoja. 

Tutkimusaineisto on kerätty Kelasta, Oulun kaupungilta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL), Eläketurvakeskuksesta (ETK), työterveyshuollon palveluntuottajilta, Tilastokeskuksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM), Verohallinnosta ja Kevasta. Aineistoon on koottu poikkeuksellisen kattava tietokokonaisuus sosiaaliturvan etuuksien ja palveluiden käytöstä pitkältä aikaväliltä samoilla ihmisillä.  

Aineistoon kootut rekisteritiedot vuosilta 2013–2018:

  • perusjoukko: kaikki Oulussa vuosina 2013–2018 asuneet (lähde: Kela) 
  • sukupuoli, ikä, siviilisääty (Kela)
  • koulutus, ammatti, sosioekonominen asema, tulot (Tilastokeskus, Verohallinto, Kela)
  • ansaintakaudet ja palkattomat jaksot (ETK)
  • työeläketiedot (ETK)
  • sosiaaliturvaetuudet (Kela, Oulun kaupunki, ETK)
  • omaishoitajuus (Keva, Verohallinto) 
  • julkisten sosiaalipalveluiden asiakkuudet (Oulun kaupunki)
  • työvoimapalveluiden asiakkuudet ja toimenpiteet (TEM)
  • julkiset avoterveyspalvelut (Oulun kaupunki, THL)
  • työterveyshuollon palvelut (työterveyshuollon palveluntuottajat)
  • julkinen erikoissairaanhoito, päivystys, laitoshoito (THL, Oulun kaupunki)
  • Kela-korvattu yksityinen sairaanhoito, lääkkeet, matkat (Kela)


Lue lisää aineistosta:   

Hankkeen tutkimusjulkaisut 

Blogikirjoituksia 

Yhteystiedot

  • Tutkimuksen vastuullinen johtaja, tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren, Kela, etunimi.sukunimi@kela.fi