Tutkimusjulkaisut

Julkaisemme tieteellistä tutkimusta vertaisarvioiduissa sarjoissa sekä työpapereissa ja erillisjulkaisuina. Julkaisut ovat vapaasti ladattavissa verkosta.

Alla luetellaan uusimmat julkaisumme ilmestymisjärjestyksessä. Vanhempia tutkimusjulkaisuja voit etsiä ja ladata digitaalisesta arkistosta HELDAsta. Voit myös tilata painettuja julkaisujamme HELDAn kautta. Tutkimusinfo-uutiskirjeestä saat ajankohtaista tietoa Kelan tutkimuksesta, tutkimusjulkaisuista ja tapahtumista.

 

Uusimmat tutkimusjulkaisut

16.11.2021
Karhula M, Heiskanen T, Salminen AL. Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus.
Järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa kuvataan, millaista tutkimusnäyttöä on toimintaterapian vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaan ja osallistumiseen arjessa. Katsauksen mukaan toimintaterapia toteutettuna kehitysvammaisten lasten päivittäisessä ympäristössä saattaa lisätä osallistumista arjen toimintoihin, mutta vakuuttava näyttö puuttuu. Tarvitaan lisää laadukkaita tutkimuksia. 
| Työpapereita 165 | sähköinen julkaisu (Helda) |

19.10.2021
Heiskanen T, Sarnola K. Henkilökohtainen budjetointi – mahdollisuus yksilölliseen arkeen. Haastattelututkimus vammaispalveluiden asiantuntijoille.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin ja asiakkaan kokonaistilanteen huomioivan monialaisen palvelu- ja elämänsuunnittelun tavoitteiden toteutumista, mahdollisuuksia ja haasteita sekä monialaista yhteistyötä ja tiedonkulkua edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin vammaispalveluiden asiantuntijoiden ryhmähaastatteluista.
| Työpapereita 164 | sähköinen julkaisu (Helda) |

18.8.2021
Hautamäki L, Vuorento M, Tuomenoksa A, Hiekkala S, Poutiainen E. Arjen toimintakykyä etsimässä. Kuntoutujien, läheisten ja ammattilaisten kokemuksia Kelan kohdennetuista AVH-kuntoutuskursseista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin moninäkökulmaisen laadullisen aineiston avulla aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneille kohdennettuja kuntoutuskursseja. Kuntoutujien, heidän läheistensä ja palveluntuottajien kokemuksia kursseista ja niiden vaikutuksista analysoitiin toimintakyvyn sosiaalisia ja elämäkerrallisia puolia korostaen. Lisäksi tutkittiin Kelan järjestämien kurssien rakennetta ja toimivuutta osana muuta palvelujärjestelmää.
| Raportteja 25 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

18.6.2021
Koskenvuo K, Laaksonen M, Blomgren J, Pösö R, Seppänen-Järvelä R, Näsi E. Selvitys kuntoutustukea saaneista. Aiempi tutkimus ja rekisteriseuranta vuonna 2015 kuntoutustuen aloittaneista.
Selvitys sisältää tietoa kuntoutustukea saaneiden siirtymistä muille etuuksille ja työelämään sekä kuntoutustuen aikaisten kuntoutustoimenpiteiden merkityksestä. Selvityksessä on kaksi osiota: katsaus aiempaan tutkimukseen sekä Eläketurvakeskuksen ja Kelan tietoihin perustuva rekisteritarkastelu kuntoutustuen vuonna 2015 aloittaneista. Kuntoutustuen aloittaneiden tilannetta tarkasteltiin kahden ja neljän vuoden kuluttua kuntoutustuen alkamisesta.
| Työpapereita 163 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

17.6.2021
Helne T, Hirvilammi T. Puristuksissa? Nuoret ja kestävän hyvinvoinnin ehdot.
Ryhmähaastatteluihin perustuvassa tutkimuksessa selvitetään aktivointitoimien kohteena olleiden nuorten tulkintoja hyvinvoinnista, kulutusyhteiskunnasta, työstä ja sosiaaliturvastajärjestelmästä. Tutkimus yhdistää kestävän hyvinvoinnin teoriaa ja hallinnan analytiikkaa. Huomiota suunnataan nuorten asemaan omannäköisen elämän toiveiden ja yhteiskunnan asettamien vaatimusten välisessä puristuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, miten nuorten tulkinnat hyvinvoinnista resonoivat kestävän hyvinvoinnin teorian mukaisen Having-Doing-Loving-Being-jäsennyksen kanssa.
| Erillisjulkaisu | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

18.5.2021
Räsänen T, Jauhiainen S, Pyy-Martikainen M. Sosiaaliturvan stressitesti.
Tutkimuksessa kaikille suomalaisille palkansaajakotitalouksille tehtiin sosiaaliturvan stressitesti mikrosimulointimenetelmällä. Menetelmällä selvitetään, ovatko palkansaajakotitaloudet riittävästi vakuutettuja ja onko asumismenot tai asuntolainat oikein mitoitettu vai aiheutuuko työttömyydestä köyhyysriski. Sosiaaliturvan stressitestiä hyödynnetään myös koronakriisin aiheuttaman työttömyyden tulonjakovaikutusten arvioinnissa. Palkansaajakotitalouksille simuloitiin työttömyys, joka vastasi vuoden 2020 koronakriisin alkua, työttömyydestä seuraava tulonmenetys sekä korvaavat etuudet.
| Työpapereita 162 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

30.4.2021
Turkia H. Monialaisen yhteistyön ja asiakasohjauksen kehittäminen Kelan ja kuntien välillä. Toimintatutkimus perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan.
Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelalle toi uusia tarpeita Kelan ja kunnan väliselle yhteistyölle. Tässä toimintatutkimuksessa selvitetään sosiaalityön kehittämishankkeen kontekstissa, millaisena Kelan ja kuntien työntekijät kokivat yhteistyön ja asiakasohjauksen toimivuuden ja millaisilla yhteistyömalleilla voidaan tukea yhteistyötä ja asiakasohjausta.
| Tutkimuksia 158 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

23.4.2021
Paavonen A-M, Seppänen-Järvelä R. Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilu. Toteutuminen, kohderyhmä ja koetut hyödyt.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilut ovat tähän mennessä toteutuneet oppilaitoksissa, millainen niiden kohderyhmä on ollut ja millaisia ovat olleet niiden koetut hyödyt. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan, millaiset tekijät ovat estäneet ja edistäneet asiakkaiden koulutuskokeiluun hakeutumista.
| Työpapereita 161 | sähköinen julkaisu (Helda) |

15.4.2021
Tillman P, Heino P, Soppi A. Sairausvakuutuksen lääke- ja matkakorvausten vuotuiset omavastuukatot. Laskelmia vuotuisten omavastuukattojen yhdistämisestä ja liukuvasta vuosikatosta.
Suuria sairauskuluja ehkäistään mm. sairausvakuutuksen vuotuisella omavastuulla eli ns. lääke- ja matkakatoilla. Rekisteritutkimuksessa selvitettiin vuotuisten omavastuuosuuksien kohdentumista sekä arvioitiin niiden yhdistämisen vaikutuksia. Osaa vuotuisten omavastuuosuuksien yhdistäminen voisi hyödyttää, mutta etenkin aiemmin vain matkakaton saavuttaneille, se voisi merkitä omavastuukustannusten nousua. Vuoden alkuun kasautuvia suuria sairauskuluja voitaisiin ehkäistä myös sillä, että kertymäkausi voisi alkaa muulloinkin kuin vuodenvaihteessa, tai Ruotsin mallin mukaisesti käyttäen ns. liukuvaa kattoa, jolloin vuoden pituinen kertymäkausi alkaisi vasta ensimmäisestä lääkeostosta tai matkasta eikä kalenterivuoden alusta.
| Työpapereita 160 | sähköinen julkaisu (Helda) |

19.2.2021
Pylvänäinen P, Hyvönen K, Muotka J, Forsblom A, Lappalainen R, Levaniemi A, Maaskola N. Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia kuntoutusmuotona masennuspotilaille. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus.
Raportti esittelee laajan tanssi-liiketerapiatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen kehonkuvakyselyaineisto kertoo masentuneiden aikuisten kehonkuvasta, jossa heijastuu suhde omaan kehoon, itseen ja toimijuuteen sekä ympäristöön. Kielteisempi kokemus omasta kehosta on yhteydessä vakavampaan masennusoireiluun. Ryhmämuotoinen tanssi-liiketerapia (TLT) korjasi tutkittavien mielialaa ja kehonkuvaa. Sen käyttö masennuksen kuntoutusmuotona on suositeltavaa.
| Tutkimuksia 157 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

4.2.2021
Sihvonen E. Tutkimus perhe- ja tulokäsitteistä sosiaaliturvaetuuksissa.
Käsitetutkimuksessa kartoitettiin perhe- ja tulokäsitteiden käyttöä sosiaaliturvaetuuksia säätelevissä laeissa. Tutkimuksessa kartoitettiin myös sosiaaliturvaetuuksien maksu- ja hakuajankohtia.
| Raportteja 24 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

17.12.2020
Valkama V, Saarikallio-Torp M, Heinonen H-M. Äitiyspakkaus käyttäjien puntarissa X.
Kyselytutkimuksessa selvitettiin vuoden 2018 äitiysavustuksen saaneiden perheiden kokemuksia äitiyspakkauksesta ja sen merkityksestä. Kysely oli laatuaan kymmenes. Se suunnattiin ensimmäistä kertaa äitien lisäksi myös pienten lasten isille. Erityisinä teemoina kyselyssä selvitettiin perheiden näkemyksiä tuotteiden ekologisuudesta ja pakkauksen laajemmasta institutionaalisesta merkityksestä.
| Työpapereita 159 | sähköinen julkaisu (Helda) |

11.12.2020
Heino P, Mäkinen J, Seppänen-Järvelä R. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutoksen vaikutus kuntoutuksen kohdentumiseen. Rekisteritutkimus vuosien 2014, 2016 ja 2017 kuntoutuspäätöksistä.
Rekisteritutkimuksessa selvitettiin, miten vuonna 2016 toteutettu vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutos vaikutti Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen kohdentumiseen. Tarkastelun kohteena olivat myönteisten ja hylkäävien päätösten määrä, hylkäysperusteet sekä myönteisten ja hylkäävien päätösten kohdentuminen.
| Raportteja 23 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

11.12.2020
Paavonen A-M, Salminen A-L. Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, millaisia interventioita raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutuksessa käytetään ja millaisia niiden hyödyt ovat. Tarkastellut interventiot ovat psykososiaalisia ja toiminnallisia sekä ammattilaisen tuella toteutettuja.
| Työpapereita 158 | sähköinen julkaisu (Helda) |

3.12.2020
Jauhiainen S, Raivonen L. Maahanmuuttajien Kelan etuuksien käyttö vuonna 2018.
Työpaperissa selvitetään, kuinka paljon Suomeen muuttaneet käyttävät sosiaaliturvaetuuksia valtaväestöön verrattuna. Tarkastelun kohteena ovat Kelan vuonna 2018 maksamat toimeentuloa turvaavat sosiaaliturvaetuudet, yhteensä 10,7 miljardia euroa. Etuuksien käytön yleisyyttä ja maksettujen etuuksien summaa tarkastellaan ikäryhmittäin sekä maahanmuuttajien osalta maaryhmän, asumisajan ja maahanmuuton syyn mukaan.
| Työpapereita 157 | sähköinen julkaisu (Helda) |

30.10.2020
Haapanen M, Hakovirta M. Lapsen vuoroasuminen ja sosiaaliturva. 11 maan vertailu.
Työpaperissa tarkastellaan ratkaisuja, joita eri maissa on otettu käyttöön lapsen vuoroasumisen huomioimiseksi eri etuusjärjestelmissä. Vuoroasumisella tarkoitetaan yleensä järjestelyä, jossa lapsi asuu molempien vanhempiensa luona suunnilleen yhtä paljon. Sosiaaliturvaetuuksista analysoidaan lapsiperheiden ja vuoroasumisen kannalta keskeisimpiä: lapsilisää, elatustukea, asumistukea sekä toimeentulotukea. Lisäksi analysoidaan, miten vuoroasuminen vaikuttaa eri maissa elatusavun määräytymiseen.
| Työpapereita 156 | sähköinen julkaisu (Helda) |

30.9.2020
Korpela T, Heinonen H-M, Laatu M, Raittila S, Ylikännö M, toim. Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit.
Vuoden 2017 alussa perustoimeentulotuen toimeenpano siirrettiin yli 300 kunnalta Kelalle. Uudistus oli merkittävä niin toimeentulotuen asiakkaiden kuin sosiaaliturvajärjestelmänkin kannalta. Teemakirjassa ”Ojista allikkoon? Toimeentulotukiuudistuksen ensi metrit” kuvataan vuoden 2017 toimeentulotukiuudistuksen alkuvaiheita monitieteisen tutkijajoukon voimin ja monipuolisten aineistojen avulla. Kirjan 15 artikkelissa käsitellään perustoimeentulotuen Kela-siirron poliittis-hallinnollista valmisteluprosessia sekä siirron vaikutuksia toimeentulotukijärjestelmän toimivuuteen, toimeentulotukityöhön, tuen käyttöön ja asiakkaiden asiointiprosesseihin.
| Teemakirja 18 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

22.9.2020
Koivu A, Phan YTH, Näsi E, Abuhamed J, Perry BL, Atkins S, Perkiö M, Koivusalo M. The baby box. Enhanching the wellbeing of babies and mothers around the world.
Englanninkielinen raportti kartoittaa erilaisia äitiyspakkauksia maailmanlaajuisesti ja esittelee, mistä äitiyspakkausohjelmissa on kyse sekä millaisia erilaisia toteutustapoja ja tavoitteita niille on asetettu äitien ja lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi eri puolilla maailmaa.
| Erillisjulkaisu | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

29.6.2020
Perhoniemi R, Blomgren J, Jäppinen S, Virta L. Sairauspäivärahojen kustannukset maakunnittain vuonna 2019.
Työpaperissa tarkastellaan vuonna 2019 maksettujen sairauspäivärahaetuuksien kustannuksia Manner-Suomen maakunnissa. Henkeä kohti lasketuissa vuosikustannuksissa huomioidaan maakuntien välisiä eroja demografisissa, sosioekonomisissa ja sairastavuuteen liittyvissä tekijöissä. Julkaisussa tarkastellaan myös vuosikustannuksiin vaikuttavia etuuspäivien määriä ja keskimääräisiä päiväkustannuksia sekä suhteutetaan sairauspäivärahaetuuksien kustannuksia maakunnittaisiin sote-palvelujen kustannuksiin.
| Työpapereita 155 | sähköinen julkaisu (Helda) |

23.6.2020
Blomgren J, Jäppinen S. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja etuuksien käyttö Oulussa 2013–2018. Tutkimushankkeen aineiston yleiskuvaus.
Työpaperissa kuvataan tutkimushankkeessa Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sosiaaliturvaetuuksien käyttö ja kustannukset Oulussa 2013–2018 koottu rekisteriaineisto. Hankkeessa on koottu laaja, eri sektoreiden tiedot kattava pitkittäisaineisto sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sosiaaliturvaetuuksien käytöstä Oulun asukkailla. Työpaperissa esitetään perusjakaumat aineistoon kuuluneiden henkilöiden sosiodemografisista taustatiedoista, palvelujen käytöstä ja etuuksien saamisesta.
| Työpapereita 154 | sähköinen julkaisu (Helda) |

11.6.2020
Rättö H, Blomgren J, Salminen A-L. Kelan järjestämän kuntoutuksen hylkäykset 2005–2017
Työpaperissa tarkastellaan Kelan kuntoutuksen ratkaisuja sekä niiden hylkäysosuutta vuodet 2005–2017 kattavaan rekisteriaineistoon perustuen. Kuntoutusta tarkastellaan kuntoutusmuodon lakiperusteen mukaan jaoteltuna ammatilliseen, lääkinnälliseen ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen sekä vuodesta 2011 alkaen kuntoutuspsykoterapiaan. Hylkäysosuuksien pidemmän aikavälin kehitystä kuvaillaan eri kuntoutusmuodoissa myös sukupuolen, iän ja kuntoutuspalvelun hakijan asuinpaikan mukaan jaoteltuina.
| Työpapereita 153 | sähköinen julkaisu (Helda) |

30.3.2020
Haapakoski K, Åkerblad L, Tolvanen A, Mäntysaari M. Kelan työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus. Palvelun toimivuuden edellytykset
Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen toimeenpanoa monimenetelmällisen aineiston avulla. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti kuntoutuksen kohdentumiseen, kuntoutujan rooliin ja toimijuuteen, palvelun toimivuuteen sekä tukeen ja ohjaukseen palvelussa. Palvelun toimeenpanoa arvioidaan sekä kuntoutujien että palveluntuottajien ja työnantajien näkökulmasta.
| Raportteja 22 | sähköinen julkaisu (Helda) |

7.2.2020
Härkäpää K, Kippola-Pääkkönen A, Buchert U, Järvikoski A, Kallinen M. Asiakkaiden ja terapeuttien äänellä. Kokemuksia ja arvioita Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia kuntoutujilla ja terapiapalveluja toteuttavilla terapeuteilla on Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvistä yksilöterapioista vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen. Asiakaskokemuksia verrattiin myös vuonna 2007 tehdyn asiakaskyselyn tuloksiin.
| Raportteja 21 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

30.12.2019
Shemeikka R, Pitkänen S, Saarinen T, Vuorento M. Kuntoutuksesta tukea omaishoitajien arkeen. Implementaatiotutkimus omaishoitajien uudistuvien kuntoutuskurssien toteutuksesta, hyödyistä ja vaikutuksista.
Monimenetelmällisessä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka omaishoitajien uusimuotoiset kuntoutuskurssit toteutuvat ja onnistuvat tuottamaan odotettuja hyötyjä ja vaikutuksia kuntoutujille. Tulokset osoittivat, että omaishoitajat hyötyivät kuntoutuksesta. Uudet toimintamallit jäivät osaksi arkea, etenkin liikunta ja omasta jaksamisesta huolehtiminen lisääntyivät. Omaishoitajien kuntoutus kaipaa kuitenkin vielä kehittämistä.
| Työpapereita 152 | sähköinen julkaisu (Helda) |

22.11.2019
Tschamurov V, Jauhiainen S. Aktiivimallin toteutuminen vuoden 2018 aikana. Kuvailevaa tarkastelua Kelan tilastojen avulla.
Työpaperissa tarkastellaan työttömyysturvan aktiivimallin toteutumista vuoden 2018 aikana Kelan rekisteriaineistojen avulla. Tutkimus sisältää kuvailevaa analyysia muun muassa siitä, kuinka suuri osa työttömyysturvan saajista on täyttänyt aktiivisuusehdon ja millä toimenpiteillä se on täyttynyt. Lisäksi tutkimuksessa estimoidaan aktiivisuusehdon täyttymisen todennäköisyyttä eri sosioekonomisissa ja demografisissa ryhmissä.
| Työpapereita 151 | sähköinen julkaisu (Helda) |

8.11.2019
Sipari S, Vänskä N, Lehtonen K, Pihlava J. GAS-menetelmän käyttö Kelan sopeutumisvalmennuskursseilla. Kuntoutujan omat tavoitteet -tutkimus.
Tutkimuksessa kuvattiin GAS-menetelmän (Goal Attainment Scaling) käyttöä kuntoutujan omien tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa Kelan järjestämillä lasten ja aikuisten sopeutumisvalmennuskursseilla. Tulosten mukaan GAS-menetelmää käytettiin monin eri tavoin ja myös yhdessä muiden kuntoutusmenetelmien kanssa. GAS-menetelmän käyttö yksilöllisenä prosessina ja nivominen kuntoutuksen kokonaisuuteen osoittautuivat tärkeiksi kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämisessä.
| Raportteja 20 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

31.10.2019
Harkko J, Villa T, Korkeamäki J, Vaalasranta L, Poutiainen E. Kuntoutus opintojen tukena. OPI-kuntoutuskurssien toteutuminen.
Tutkimuksessa kuvataan OPI-kuntoutuksen toteutusta ja hyötyjä. Kelan OPI-kuntoutus on kuntoutusmuoto masennus- tai ahdistuneisuushäiriötä sairastaville ammatillista perustutkintoa suorittaville nuorille. Keskeisimpinä tuloksina havaittiin, että kuntoutuksella kyettiin vaikuttamaan positiivisesti opiskelijoiden opiskelu- ja toimintakykyyn. Nuoret kertoivat saaneensa vertaistuen avulla positiivisia kokemuksia vuorovaikutuksesta ja osallisuudesta.
| Raportteja 19 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |

21.10.2019
Saukko P, Hakomäki H. Musiikkiterapian vaikutus kehitysvammaisten lasten, nuorten ja aikuisten toimintakykyyn. Kirjallisuuskatsaus.
Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan, millaista tutkimusnäyttöä on musiikkiterapian vaikutuksista eri-ikäisten kehitysvammaisten fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykykyyn. Tutkimusnäyttö kytketään toimintakyvyn ICF-viitekehykseen ja -luokitukseen (International Classification of Functioning, Disability and Health/WHO).
| Raportteja 18 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi |

17.9.2019
Turunen K, Tuulio-Henriksson A, Poutiainen E. Kelan harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset.
Tutkimuksessa selvitettiin Kelan myöntämän harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen kohderyhmiä sekä näkemyksiä kuntoutuksen tarpeesta, tavoitteista ja vaikutuksista. Kuntoutujien ja kuntoutuksen toteuttajien mukaan neuropsykologinen kuntoutus kohentaa kuntoutujien työ- ja opiskeluedellytyksiä. Kehittämiskohteiksi tutkimuksessa nousivat erityisesti kuntoutukseen hakeutumisen käytännöt ja kuntoutuksen raportointikäytännöt. Vahvasti esiin nousi myös tarve parantaa tämän kuntoutusmuodon saatavuutta koko maassa.
| Raportteja 17 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi |

27.8.2019
Miettinen S, Välimaa O, Mäntyneva P, Kaisvuo T, Hakala P, Mäki S. ”Apu on ollut mittaamattoman arvokasta”. Kelan nuorten ammatillisen kuntoutuksen uusi NUOTTI-valmennus ja suullisen hakemisen malli.
Raportissa arvioidaan nuorten valmentavaa kuntoutuspalvelua NUOTTI-valmennusta ja asiakkaiden ohjautumista nuorten ammatilliseen kuntoutukseen. Arviointi on osa Kelan NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojektia. Raportin keskeisiä teemoja ovat kuntoutukseen ohjautuminen, toimintakyvyn arviointia koskevan ratkaisutyön onnistuminen, NUOTTI-valmennuksen soveltuvuus ja toimivuus sekä palvelukokonaisuuden saumattomuus nuorten tukemisessa.
| Työpapereita 150 | sähköinen julkaisu (Helda) |

27.6.2019
Karhula M, Heiskanen T, Seppänen-Järvelä R. Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kuntoutujien ja kuntoutuksen palveluntuottajien kokemuksia.
Monimenetelmällisessä tutkimuksessa kuvataan Kelan järjestämien tuki- ja liikuntaelinsairauksien (tules) kuntoutuskurssien toteutusta ja toimivuutta, asiakaslähtöisyyttä ja kuntoutujan roolia sekä kuntoutujien kokemuksia kuntoutuksen vaikutuksista arkeen. Tules-kuntoutuskurssit lisäävät fyysistä aktiivisuutta, tukevat monipuolista harjoittelua ja tarjoavat vertaistukea. Kuntoutus auttaa hallitsemaan kipua arkielämässä sekä parantaa kuntoutujien kokemaa työkykyä. Raportissa esitellään myös Tules-kuntoutuksen kehittämiskohteita.
| Raportteja 16 | sähköinen julkaisu (Helda) | tiedote (kela.fi) |