Tartuntatautipäiväraha työntekijälle tai työnantajalle

Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin. Päiväraha voidaan maksaa työnantajalle siltä osin, kun se maksaa työntekijälle poissaolon ajalta palkkaa. Tartuntatautipäivärahan maksaminen työnantajalle edellyttää, että työntekijä on Suomessa sairausvakuutettu.

Väliaikaisen sairausvakuutuslain muutoksen vuoksi Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa myös silloin, kun työntekijällä on terveydenhuollosta saatu todistus, jonka mukaan hänellä on luotettavasti todettu koronavirustartunta eikä ansiotyöhön osallistuminen ole suositeltavaa koronavirustartunnan leviämisriskin takia.

Tartuntatautipäiväraha lapsen huoltajalle

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin leviämisen estämiseksi, ja huoltaja on tämän vuoksi estynyt tekemään työtään ja hänelle aiheutuu siitä ansionmenetystä. 

Väliaikaisen sairausvakuutuslain muutoksen vuoksi alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada tartuntatautipäivärahaa myös silloin, kun hänellä on terveydenhuollosta saatu todistus, jonka mukaan lapsella on luotettavasti todettu koronavirustartunta eikä lapsen ole suositeltavaa mennä päivähoitoon tai kouluun tartunnan leviämisriskin vuoksi. Lisäksi edellytyksenä on, että työntekijä ei voi tämän vuoksi tehdä työtä.

Tartuntatautipäiväraha voidaan maksaa saman lapsen perusteella samalta ajalta vain yhdelle huoltajalle kerrallaan. Huoltajat voivat olla vuorotellen poissa työstä. Huoltajalla tarkoitetaan lapsen virallista huoltajaa.

Tartuntatautilääkärin päätös tai muu todistus tartuntatautipäivärahaa varten

Tartuntatautipäivärahan maksaminen edellyttää, että:

  • kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt työntekijän olemaan poissa töistä, karanteenissa tai eristettävänä
  • työntekijälle syntyy tartuntatautilääkärin määräyksen takia ansionmenetystä.

Jos työstä poissaolo koronavirustartunnan vuoksi on alkanut 1.1.2022 tai sen jälkeen, tartuntatautipäivärahahakemuksen liitteeksi käy tartuntatautilääkärin päätöksen sijaan myös muun julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevän

  • lääkärin todistus luotettavasti todetusta koronavirustartunnasta ja suosituksesta olla pois työstä tartunnan leviämisriskin takia
  • sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan todistus luotettavasti todetusta koronavirustartunnasta ja suosituksesta olla pois työstä tartunnan leviämisriskin takia.

Koronavirustartunnan luotettava toteaminen tarkoittaa laboratoriovarmistettua PCR- tai antigeenitestiä.

Todistuksen takautuva kirjoittaminen

Uusia säännöksiä sovelletaan takautuvasti, joten Kela voi hyväksyä myös takautuvalle ajalle kirjoitetun todistuksen, kun ansiotyöstä poissaolo on alkanut 1.1.2022 tai sen jälkeen.

Esimerkki: Lääkäri, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja kirjoittaa 1.3.2022 todistuksen koskien ajanjaksoa 1.–5.2.2022, jolloin työstä poissaolo on ollut suositeltavaa luotettavasti todetun covid-19-infektion vuoksi.

Ajalla 1.1. – 27.2.2022 laaditut todistukset

Jos asiakas ei ole esittänyt tartuntatautipäivärahaa varten tehtyä todistusta, Kela voi hyväksyä tartuntatautipäivärahahakemuksen liitteeksi myös ennen lainmuutosta (28.2.2022) laaditut todistukset. Edellytytyksenä on, että ne täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

A-todistukset:

  • Todistus on kirjoitettu laboratoriovarmistetun covid-19-infektion aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.
  • Todistus on kirjoitettu työkyvyttömyydestä, joka on alkanut ajanjaksolla 1.1.2022-27.2.2022.
  • Todistus on kirjoitettu viimeistään 27.2.2022.

Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan laatimat todistukset työstä poissaolosta tai lapsen sairaudesta:

  • Todistuksessa on poissaolon syynä covid-19-infektio tai siihen viittaava oire
    • Jos todistuksesta ei käy ilmi, että kyseessä on laboratoriovarmistettu testitulos, todistuksen lisäksi tarvitaan tieto testituloksesta.
  • Todistus on kirjoitettu työkyvyttömyydestä tai lapsen sairaudesta, joka on alkanut ajanjaksolla 1.1.2022–27.2.2022.
  • Todistus on kirjoitettu viimeistään 27.2.2022.

Ulkomaalainen päätös tai todistus 

Tartuntatautipäivärahaan voi olla oikeus myös Suomen sosiaaliturvaan kuuluvalla henkilöllä, joka on eristetty tai määrätty karanteeniin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan tällöin todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä näitä rajoituksia kyseisessä maassa.

Jos työstä poissaolo on alkanut 1.1.–30.6.2022, tartuntatautipäiväraha voidaan myöntää myös EU-maassa, ETA-maassa tai Sveitsissä laaditun lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan yksilöllisen todistuksen perusteella. Todistuksesta pitää käydä ilmi, että kyse on laboratoriovarmistetusta koronavirustartunnasta. Pelkkä hoitokertomus tai testitulos ei ole yksinään riittävä selvitys.

Milloin tartuntatautipäivärahaan ei ole oikeutta?

Tartuntatautipäivärahaa ei makseta esimerkiksi, kun henkilö

  • tekee työtään etätyönä eikä ansionmenetystä synny
  • tekee työtään etätyönä, jolloin tartunnan leviämisriskiä ei ole
  • on vuosilomalla eikä ansionmenetystä siksi synny
  • on omaehtoisessa karanteenissa
  • on muusta syystä, esimerkiksi sairausloman vuoksi, poissa työstä.

Työnantajan ilmoitus ansionmenetyksestä

Työnantajan pitää ilmoittaa Kelaan työntekijälle aiheutuva ansionmenetyksen määrä eli se palkka, joka työntekijälle maksettaisiin, jos hän olisi työssä.

Jos työntekijä tartuntataudista huolimatta voi osittain tehdä omaa työtään tai jotakin muuta kuin omaa työtään, Kela maksaa tartuntatautipäivärahan siltä osin, kun työntekijälle aiheutuu ansionmenetystä.

Omavastuuaika

Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa.

Määrä

Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä. Työntekijän päiväraha määräytyy sen palkan mukaan, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut töissä. Huomioi määrässä myös mahdolliset palkan lisät (esim. vuorolisät).

Jos työstä poissaoloajalta on maksettu palkkaa, maksetaan tartuntatautipäiväraha työnantajalle enintään palkan määrään saakka. Palkan määrä voi olla erisuuruinen kuin ansionmenetyksen määrä. Tartuntatautipäiväraha ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin ansionmenetyksen määrä. Päivärahan määrässä ei oteta huomioon työnantajan sivukuluja.

Jos asiakas saa ansionmenetyskorvausta esimerkiksi liikennevahingon, työtapaturman, ammattitaudin tai potilasvahingon johdosta, ei maksetulla korvauksella ole yleensä vaikutusta tartuntatautipäivärahan määrään.

Yrittäjän päiväraha määräytyy työstä poissaolon alkaessa voimassa olevan YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.

Lue lisää