Peerâriijah já torjuuh uđđâ laavâ vuáđuld

Taah torjuuh kyeskih tuu perrui, jis

  • rekinistum šoddâmäigi lii 4.9.2022 tâi ton maŋa
  • väldivettee adoptiopäärni tiipšon 31.7.2022 tâi ton maŋa.

Jis pärni kuittâg šadda liijkás tooláá 29.7.2022 tâi ovdil taam, torjuuh maneh puáris laavâ mieldi.

Čuávjumruttâ

Čuávjum vaanhim puáhtá pääcciđ čuávjumriijân tolemustáá 30 argâpeivid ađai suulân 5 oho ovdil päärni rekinistum šoddâmäigi. Čuávjumrijjâst vaanhim uážžu čuávjumruuđâ. Tot máksoo 40 argâpeivid ađai suulân 6,5 oho.

Uusâ čuávjumruuđâ ääigild. Kela máksá čuávjumruuđâ maajeeldkietân enâmustáá 2 mánuppaje ääigist. Täärhist pargoadeleijestâd ovdil uuccâm, ete uážuh-uv čuávjumriijâ ääigi päälhi. Mušte almottiđ pargoadeleijei enniriijâst majemustáá 2 mánuppaje ovdil riijâ algâttem.

Sierânâsäpittesvuotâruttâ

Jis tun painâšuuh pargostâd suonjârdmân, kemikaaláid tâi njuámmoo taavdân, te tun puávtáh pääcciđ pargoost meddâl tállân, ko äpittesvuotâ lii kavnâttum. Tágárijn tilálâšvuođâin tun uážuh sierânâsenijruuđâ.

Päärni šoddâm maŋa čuávjumrijjâ juátkoo suulân 1–2 oho. Iänán máksoo taan ääigist čuávjumruuđâ.

Uđđâ laavâ puátá vuáimán 1.8.2022. Jis tun páásáh meddâl pargoost ovdil taam, te tun uážuh puáris laavâ miäldásii sierânâsenijruuđâ. Tággáár tiileest tun uážuh kuittâg čuávjum- já vaanhimijruuđa uđđâ laavâ mieldi.

Vaanhimijruttâ

Tun puávtáh algâttiđ vaanhimijriijâ, ko pärni lii šoddâm. Vaanhimijriijân puáhtá pääcciđ nubbe tâi nubbe vaanhim. Suái pyehtiv leđe riijâst meid vuáruluvâi.

Vaanhimijrijjâ pištá 320 argâpeivid adai suullân 14 mánuppaijeed. Kuohtuin vaanhimijn lii
vaanhimijrijjâ peeivijn peeli ađai 160 peivid. Vaanhim puáhtá luovâttiđ nube vaanhimân 0-63 peivid ađai enâmustáá 10,5 okkod.

Kela máksá vaanhimijriijâ ääigist vaanhimijruuđâ.

Vaanhimijriijâ puáhtá toollâđ sierâkukkosijn oosijn toos räi, ko pärni tiävdá 2 ive. Soovâ kuittâg jieijâd pargoadeleijein vaanhimijriijâst.

Jis peerâ uážžu jyemeháid, te Kela máksá vaanhimij ruuđâ 84 argâpeivid adai suullân 14 okkod eenâb.

Jis vaanhim huolât päärnist ohtuu, te sun puáhtá toollâđ puoh 320 argâpeivid já sun puáhtá leđe kuhheeb ääigi vaanhimijriijâst. Sun puáhtá luovâttiđ nube päärni tipšoo ulmui enâmustáá 126 vaanhimijruttâpeivid. Taat váátá, ete päärnist ij lah visásmittum nube vaanhim tâi eenist pelikyeimi, kii puávtáččij uážžuđ vaanhimijruuđâ.

Uusâ vaanhimijruuđâ ääigild. Kela máksá vaanhimijruuđâ maajeeldkietân enâmustáá 2 mánuppaje  ääigist. Uđđâ laavâ mieldi Kela ij innig taarbâš ucâmuš lahtosin monnjâtarkkumtuođâštus.

Uásivaanhimijruttâ

Jis tun tipšoh päärni uási peeivist já poorgah uásiäigipargo, te tun puávtáh uážžuđ  uásivaanhimijruuđâ. Uásivaanhimijruuđâ lii peeli oles vaanhimijruuđâst.

Tun puávtáh uážžuđ uásivaanhimijruuđâ, jis tun poorgah enâmustáá 5 tiijme peeivist. Ko tun lah uásivaanhimijriijâst oovtâ peeivi, te tust kulá peeli vaanhimijpeiviruttâpeeivist.

Toorjâ adoptiovaanhimáid

Kela tuárju adoptiopäärni vaanhimijd masa siämmáánáál ko biologilijd vaanhimijd. Adoptiovaanhimeh iä pyevti uážžuđ enijruuđâ, mutâ sij uážžuh vaanhimijruuđâ kuhheeb ääigi ko táválávt. Vaanhimijruttâ máksoo ton peeivi rääjist, ko tun uážuh adoptiopäärni tuu tiipšon.

Jis adoptistáh päärni olgoenâmijn, te tun puávtáh uuccâđ Kelast torjuu adoptio koloid.