Peerâriijâh já torjuuh puáris laavâ vuáđuld

Taah torjuuh kyeskih tuu perrui, jis

  • rekinistum šoddâmäigi lii ovdil 4.9.2022
  • väldivettee adoptiopäärni tiipšon 30.7.2022 tâi ovdil taam.

Torjuuh maneh puáris laavâ mieldi meid talle, jis rekinistum šoddâmäigi lii ovdil 4.9.2022 tâi ton maŋa, mutâ pärni šadda liijkás tooláá 29.7.2022 tâi ovdil taam.

Enijruttâ

Enni puáhtá pääcciđ enniriijân tolemustáá suulân 8 okkod ovdil rekinistum šoddâdemääigi. Táválávt enni páácá enniriijân kuittâg suullân mánuppaje ovdil rekinistum šoddâdemääigi. Enniriijâst enni uážžu enijruuđâ. Tot máksoo 105 argâpeivid ađai suulân 4 mánuppaje.

Uusâ enijruuđâ májemustáá 2 mánuppaje ovdil rekinistum ääigi. Täärhist pargoadeleijestâd ovdil uuccâm, ete uážuh-uv enniriijâ ääigi päälhi.Mušte almottiđ pargoadeleijei enniriijâst 2 mánuppaje ovdil riijâ algâttem.

Päärni šoddâm maŋa eeni enniluámu juátkoo suulân 3 mánuppaje. Iänán máksoo enijruttâ taan ääigi.

Sierânâsenijruttâ

Jis tun painâšuuh pargostâd suonjârdmân, kemikaaláid tâi njuámmoo taavdân, te tun puávtáh pääcciđ pargoost meddâl tállân, ko čuávjum lii kavnâttum. Tágárijn tilálâšvuođâin tun uážuh sierânâsenijruuđâ.

Ejijruttâ

Eeči puáhtá toollâđ riijâ ohtsis enâmustáá 54 argâpeivid ađai suulân 9 okkod. Kela máksá ejijriijâ ääigist ejijruuđâ. Eeči puáhtá leđe ejijriijâst 1–18 argâpeivid adai enâmustáá 3 oho pääihist ennijn siämmáá ääigi. Tun puávtáh toollâđ taam uási ejijriijâst oovtâ paajeest tâi jyehiđ tom enâmustáá neelji pajan.

Jis tun lah jo toollâm 18 argâpeivid riijâ, te puávtáh vala toollâđ 36 argâpeivid. Tun puávtáh toollâđ taid ton maŋa, ko vaanhimijruuđâ uážžum lii nuuhâm. Tun puávtáh toollâđ riijâ oovtâ tâi kyevti paajeest. Jis tun jieh lah vala toollâm ollágin riijâ, te tun puávtáh toollâđ ohtân puoh 54 argâpeivid riijâ.

Jis peerâ uážžu jyemeháid, te Kela máksá ejijruuđâ 18 argâpeivid lase. Tun puávtáh toollâđ taid peeivijd ennijn siämmáá ääigi teikâ ton maŋa ko vaanhimijruttâ lii nuuhâm.

Toolâ ejijriijâ ovdil ko pärni lii 2 ive. Tun puávtáh uuccâđ ejijruuđâ maajeeldkietân. Uusâ ejijruuđâ kuittâg ovdil ko pärni lii tiävdám 2 ive já 2 mánuppaje.

Almoot pargoadeleijei ejijriijâst 2 mánuppaje ovdil ko rijjâ álgá. Jis tuu rijjâ pištá 1–12 argâpeivid, te pijssáá, ete almottah tast mánuppaje muuneeld.

Tun puávtáh uuccâđ ejijruuđa meid, jis lah ovdâmerkkân irâtteijee, pargottes olmooš tâi uáppee.

Vaanhimijruttâ

Vaanhimijriijân puáhtá pääcciđ nubbe tâi nubbe vaanhim. Suái pyehtiv leđe riijâst meid vuáruluvâi.

Vaanhimijrijjâ pištá 158 argâpeivid adai suullân ihepele. Kela máksá vaanhimijriijâ ääigist  vaanhimijruuđâ. Ko vaanhimijruttâ nohá, te pärni lii suulân 9 mánuppaijeed puáris.

Jis peerâ uážžu jyemeháid, te Kela máksá vaanhimijruuđâ 60 argâpeivid adai suullân 10 okkod eenâb.

Jis enni huolât päärnist ohtuu, te sun puáhtá leđe kuhheeb ääigi vaanhimijriijâst. Sun puáhtá uážžuđ vaanhimijruuđâ 54 argâpeivid adai suullân 9 okkod kuhheeb. Taat váátá, ete päärnist ij lah visásmittum eeči tâi eenist pelikyeimi, kii puávtáččij uážžuđ ejijruuđâ.

Enni kalga eelliđ šoddâdem maŋa tuáhtártäärhistmist já toimâttiđ Kelan monnjâtarkkumtuođâštus. Kela taarbâš tuođâštus, vâi tot puáhtá mäksiđ vaanhimijruuđâ. Uusâ vaanhimijruuđâ majemustáá mánuppaje ovdil ko algâttah riijâ.

Uásivaanhimijruttâ

Vaanhimeh sättih meid porgâđ uásiäigipargo já tipšođ päärni vuáruluvâi. Taan ääigist Kela máksá uásivaanhimijruuđâ kuohtuid vaanhimáid. Uásivaanhimijruttâ lii peeli oles vaanhimijruuđâst.

Tuoi pyehtivettee uážžuđ uásivaanhimijruuđâ, jis tuoi kuohtuuh uánidvettee pargoääigi. Pargoäigi já pälkki uážuh leđe 40–60 prosenttid ubâáigásâš pargoääigist já päälhist.

Toorjâ adoptiovaanhimáid

Kela tuárju adoptiopäärni vaanhimijd masa siämmáánáál ko biologilijd vaanhimijd. Adoptiovaanhimeh iä pyevti uážžuđ enijruuđâ, mutâ sij uážžuh vaanhimijruuđâ kuhheeb ääigi ko táválávt. Vaanhimijruttâ máksoo ton peeivi rääjist, ko tun uážuh adoptiopäärni tuu tiipšon.

Adoptiopäärni eeči puáhtá toollâđ ejijriijâ tego eres-uv eejih. Jis adoptistáh päärni olgoenâmijn, te tun puávtáh uuccâđ Kelast torjuu adoptio koloid.