KANSANELÄKELAITOKSEN PÄÄTÖS,

jolla muutetaan 17. päivänä marraskuuta 1998 annettua Kansaneläkelaitoksen päätöstä merkittävien ja kalliiden lääkkeiden sairausvakuutuslain mukaisissa peruskorvauksissa noudatettavista erityisistä käyttöaiheista ja erillisselvityksistä, joilla riittävä hoidollinen peruste osoitetaan, sellaisena kuin se on päätökseen myöhemmin, viimeksi 25. päivänä huhtikuuta 2003 tehtyine muutoksineen.

Annettu Helsingissä 18. päivänä kesäkuuta 2003

Kansaneläkelaitos on sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin (394/2001) nojalla päättänyt, mitkä ovat ne erityiset käyttöaiheet, joilla päätöksessä mainittujen lääkkeiden korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltu ottaen huomioon lääkkeen hoidollisen arvon, ja millaisella erillisselvityksellä vakuutettu voi saada nämä lääkkeet peruskorvattuina.

----------------------------------------------------------------------------------------


307.Takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini ja muut merkittävät ja kalliit Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet

Päätöstä sovelletaan 1.7.2003 lukien.

Takriini, donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini ja memantiini ovat peruskorvattavia merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttavassa Alzheimerin taudissa erityisin käyttöaihein.

Erillisselvitys: Lääkärinlausunto B erikoissairaanhoidon neurologian tai geriatrian yksiköstä tai neurologian tai geriatrian erikoislääkäriltä. Selvissä tapauksissa voidaan erillisselvitykseksi hyväksyä muunkin Alzheimerin taudin hoitoon perehtyneen lääkärin B-lausunto edellyttäen, että hoitoa aloitettaessa taudinmäärityksen ja hoidon tarpeen arvion on tehnyt neurologian tai geriatrian erikoislääkäri tai että ne on tehty erikoissairaanhoidon näiden alojen yksikössä.

Erityiset käyttöaiheet:

Peruskorvattavuuden edellytyksenä on, että lääkettä käytetään merkittävää toiminnallista haittaa aiheuttavan Alzheimerin taudin oireenmukaiseen hoitoon.

Lausunnosta tulee ilmetä, että neurologian tai geriatrian erikoislääkäri on hoitoa aloitettaessa tehnyt Alzheimerin taudin taudinmäärityksen ja arvioinut hoidon tarpeen.

Taudinmäärityksen tulee perustua kliiniseen neurologiseen tutkimukseen ja aivojen kuvantamistutkimukseen (pään tietokonetomografia tai magneettitutkimus), älyllisen toimintakyvyn seulontatestaukseen sekä kliiniseen seurantaan. Tarvittaessa tutkimusta voidaan täydentää neuropsykologisella tutkimuksella. Lausunnossa kuvatuista tutkimustuloksista tulee olla pääteltävissä, että potilaalla on dementia, jonka pääasiallinen aiheuttaja on Alzheimerin tauti.

Merkittävä toiminnallinen haitta tarkoittaa, että potilaalla on osoitettu esiintyneen merkittävää sosiaalisen toiminnan heikkenemistä aiemmin paremmalta toiminnan tasolta vähintään kolmen kuukauden ajan ja että tämän haitan voidaan arvioida olevan seurausta muistin ja vähintään yhden muun älyllisen toiminnan osa-alueen häiriintymisestä.

Peruskorvausoikeus voidaan myöntää ilman määräaikaa.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa määräaikaisena myönnetty näiden lääkkeiden korvausoikeus voidaan potilaan hakemuksesta muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi myös ilman uutta lääkärinlausuntoa, jos aiemmasta lääkärinlausunnosta on pääteltävissä, että edellä kuvatut korvattavuuden edellytykset täyttyvät.

--------------------------------------------------------------------------------------

Helsingissä 18. päivänä kesäkuuta 2003

Johtaja, pääjohtajan sijainen Matti Puhakka

Johtaja Pekka Morri