Käsitteet: Tilasto Kelan kuntoutuksesta

Tilastoyksiköt

Hakemukset

Samalla kuntoutuspalveluhakemuksella voidaan hakea useaa eri kuntoutustoimenpidettä.

Päätökset

Kelan paikallishallinnon vakuutuspiireissä käsitellään ja ratkaistaan kaikki kuntoutushakemukset. Kuntoutuspäätös on joko myönteinen tai hylkäävä, tai sillä voidaan lakkauttaa kuntoutusetuuden maksaminen. Jos hakemus koskee useita toimenpiteitä, jotka ratkaistaan samanaikaisesti, tehdään henkilölle yksi päätös. Päätöksen sisältämät toimenpiteet tilastoidaan kuitenkin aina eri kuntoutustoimenpidepäätöksinä.

Henkilölle annetaan kuntoutusasiasta tarkistuspäätös, jos hänen kuntoutussuunnitelmansa tai kuntoutusperusteensa muuttuvat. Tavallisin muutos on uusi kuntoutussuunnitelmaan lisätty kuntoutustoimenpide, joka koskee esimerkiksi avoterapian jatkojaksoa tai kuntoutussuunnitelmaan lisättyä uutta kuntoutustoimenpidettä. Tarkistuspäätöksiä voidaan pitää normaaleina kuntoutusratkaisuina. Ne ovat lähes aina myönteisiä ratkaisuja.

Henkilölle annetaan lakkautuspäätös, jos kuntoutus keskeytyy, oikeus kuntoutusetuuteen päättyy tai etuuden maksamisen edellytykset eivät muutoin täyty.

Kuntoutusrahapäätös voi olla joko myönteinen tai hylkäävä tai sillä voidaan lakkauttaa kuntoutusrahan maksaminen. Myös kuntoutusraha-asiassa voidaan tehdä tarkistuspäätös.

Kuntoutusetuuksien saajat

Kuntoutuja / kuntoutuspalvelun saaja on henkilö, jolle on kyseisen vuoden aikana kustannettu kuntoutusta. Kuntoutustoimenpidepäätös on saatettu tehdä jo aikaisemmin. Kuntoutujiksi luetaan myös ne henkilöt, joille on maksettu pelkästään Kelan myöntämää (Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL)) kuntoutusrahaa. Uusi kuntoutuja on henkilö, joka ei ole saanut kyseisen kuntoutuksen lakiperusteen (ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia tai harkinnanvarainen kuntoutus) mukaista kuntoutusta kahteen vuoteen.

Kuntoutusrahan saaja on henkilö, jolle on kyseisen vuoden aikana maksettu kuntoutusrahaa KKRL:n tai muun lain perusteella järjestetystä kuntoutuksesta tai joka on saanut kuntoutusrahaa vain vajaakuntoisena nuorena (KKRL 20 §) tai oppisopimuksen perusteella tai joka on saanut pelkkää ylläpitokorvausta. Kuntoutusrahapäätös on saatettu tehdä jo aikaisemmin.

Kuntoutustoimenpiteet

Kuntoutus esitetään tilastoissa kuntoutuslainsäädännön mukaisesti luokiteltuna ammatilliseen kuntoutukseen, vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, kuntoutuspsykoterapiaan ja harkinnanvaraiseen kuntoutukseen.

Kuntoutustoimenpiteellä tarkoitetaan sitä kuntoutuspalvelua, joka kuntoutujalle on järjestetty. Kunkin kuntoutustoimenpiteen sisältö on määritelty yksityiskohtaisesti Kelan etuusohjeissa (www.kela.fi/kuntoutus).

Kustannukset

Kustannukset muodostuvat varsinaisista toimenpidekustannuksista ja kuntoutuksenaikaisesta toimeentuloturvasta (kuntoutusraha). Kustannukset koskevat vuoden aikana maksettuja kustannuksia.

Tässä tilastossa esitetyt yksilöön kohdistuvat kuntoutuskustannukset ovat hieman pienemmät kuin Kelan tuloslaskelmassa ilmoitetut kuntoutusmenot. Tämä johtuu siitä, että kuntoutushankkeiden tutkimuskustannuksia ja muita hallinnollisia menoja ei kirjata kuntoutuksen etuustietojärjestelmään vaan suoraan Kelan kirjanpitoon. Myöskään harkinnanvaraisen kuntoutuksen siirtovelan muutokset eivät sisälly tämän tilaston kuntoutuskustannuksiin.

Kuntoutujia, toimenpiteitä ja kustannuksia kuvaavat tekijät

Ikä

Kuntoutujien ikä määräytyy sen perusteella, minkä ikäisiä he olivat vuoden lopussa. Ikää koskevissa taulukoissa on jakaumien ohella esitetty mediaani-ikä ikärakenteen havainnoimisen helpottamiseksi. Kuntoutujien mediaani-ikä on se ikä, jota vanhempia ja nuorempia on yhtä paljon.

Sairaus

Sairaudella tarkoitetaan kuntoutus- tai kuntoutusrahahakemuksen perusteena olevaa sairautta. Tieto sairaudesta saadaan niistä, jotka ovat saaneet Kelalta kuntoutuspalveluja, nuoren kuntoutusrahaa tai kuntoutusrahaa oppisopimuskoulutuksen ajalta.

Kuntoutushakemukseen merkitään pääsairaus ja enintään kaksi lisäsairautta.

Sairaudet esitetään kuntoutustilastoissa joko sairauspääryhmän tai yksittäisen sairauden/sairausryhmän tarkkuudella. Yksittäisten sairauksien ja sairausryhmien valinnan perusteena on ollut niiden merkittävyys kuntoutuksen kannalta.

Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat kansainvälisen tautiluokituksen 10. laitokseen (ICD-10), joka otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alusta. Se perustuu edelliseen (ICD-9) luokitukseen. Uuden luokituksen käyttöönoton vuoksi vuotta 1996 vanhempia sairausluokitukseen perustuvia tilastoja ei voi suoraan verrata tämän julkaisun tilastoihin.

Ammatti ja ammattiasema

Kuntoutujan ammatiksi merkitään hänen viimeinen pääasiallinen ammattinsa. Ammattitieto tallennetaan kaikista 16 vuotta täyttäneistä kuntoutujista.

Kansallinen Ammattiluokitus 2010 perustuu kansainvälisen työjärjestön (ILO) laatimaan ja YK:n vahvistamaan ISCO-08-ammattiluokitukseen. Luokittelun taustalla on työntekijän ammattitaidon käsite, jolla on kaksi ulottuvuutta: taitotaso ja erikoistunut osaaminen. Tässä vuositilastossa käytetään ammattiaseman ja ammatin yhdistelyyn perustuvaa luokitusta. Ammatti esitetään enintään kahden merkin tarkkuudella.

Alue

Kuntoutujan asuinkunnaksi merkitään hänen asuinkuntansa vuoden päättyessä. Ulkomailla asuvien henkilöiden tiedot sisältyvät maakunta- ja sairaanhoitopiiriluokituksissa vain koko maan lukuihin. Väestötiedot perustuvat Kelan vakuutettukohtaiseen tietokantaan, ja niiden tilastointiajankohta on vuoden loppu.

Kuntoutuksen lakiperuste

Kuntoutuksen lakiperusteella tarkoitetaan laissa määriteltyjä Kelan kuntoutuksen neljää päätoimintamuotoa: ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen kuntoutus.

Kuntoutusrahan lakiperuste

Kuntoutusrahan lakiperusteella tarkoitetaan sitä, mihin lakiin kuntoutusrahan maksamisen perusteena oleva kuntoutus perustuu.

Kuntoutusrahan määräytymisperuste

Kuntoutusrahan määräytymisperusteella tarkoitetaan sitä, minkä muotoista ja suuruista kuntoutusrahaa kuntoutuja on oikeutettu saamaan.

Kuntoutujan työtilanne ennen kuntoutusta

Kuntoutujilta tallennetaan tieto heidän työtilanteestaan ennen kuntoutusta. Kuntoutusta edeltävän työtilannetiedon jako työelämässä oleviin ja työelämästä poissa oleviin (alle 16-vuotiaat ja työkyvyttömyys- tai muulla eläkkeellä olevat) perustuu kuntoutukselliseen näkökulmaan, jossa korostuu kuntoutuksen työelämätavoite.

Taulukoissa esiintyvät kuntoutustoimenpiteiden lyhenteet:

  • ASLAK-kurssit (Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus)
  • KIILA-kuntoutus (Ammatillista työkykyä tukeva kuntoutus)
  • TYK-kuntoutus (Työkykyä ylläpitävä ja parantava kuntoutus)
  • Typo-kurssit (Työelämästä poissaolevien kuntoutuskurssit)
  • Tules-kurssit (Tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutuskurssit)
  • STEA-avustus (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen avustus; entinen raha-automaattiasetuksen mukainen avustus).