Tutkimus ja tieto ovat tarpeen uusien hyvinvointialueiden toiminnan suunnittelussa

Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan mukaan Kelan tietovarannoille on suuri tarve, kun hyvinvointialueiden toimintaa suunnitellaan ja kehitetään. Neuvottelukunta keskusteli kokouksessaan myös sähköisestä rokotuskortista.

Kelaan kertyy kattavasti tietoa etuuksien ja terveydenhuollon palvelujen käytöstä. Uudet hyvinvointialueet taas tarvitsevat vertailevaa tietoa oman alueensa ja muiden alueiden sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnasta ja asiakkaista.

Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta totesi kokouksessaan 4. toukokuuta, että Kelan tietovarantojen hyödyntämiselle on suuri tarve pyrittäessä vaikuttavaan toimintaan hyvinvointialueilla. Lisäksi tietovarantoja tarvitaan sosiaaliturvauudistuksen suunnittelussa. Neuvottelukunnan mukaan Kelan tietoja pitäisi voida hyödyntää mahdollisimman sujuvasti myös tutkimuskäyttöön.

Kela julkaisi 28.4. hyvinvointialueiden tiedontarpeeseen vastaamiseksi ensimmäisen Hyvinvointialueiden tietopaketin. Kela on julkaissut myös työllisyyden kuntakokeilujen tilannekuvan, joka sisältää Kelan maksaman perustoimeentulotuen työikäiset saajat ja saajien osuuden työikäisestä väestöstä kokeilualueittain. Syksyllä 2022 palveluun lisätään muitakin etuuksia. Hyvinvointialueet voivat käyttää tätä tietoa palveluidensa suunnittelussa.

Sosiaaliturvan katvealueista ja hylkäävien etuuspäätösten seurauksista tarvitaan tietoa

Kelan tutkijat tutkivat laajasti sosiaaliturvaan liittyviä teemoja. Tutkimuksen painoaloja ovat vaikuttavat palvelut, lasten ja nuorten hyvinvointi, työ- ja toimintakyky, yhdenvertaisuus ja kohtaamiset, perheiden arki ja toimeentulo. Vuonna 2021 Kelan tutkimus tuotti 271 tutkimusartikkelia, ja tutkimushankkeita oli käynnissä 66. Kela myös jakoi tutkimusrahoitusta Kelan ulkopuolelle 1,9 miljoonaa euroa.

Neuvottelukunnan mukaan on tärkeää tutkia myös hylkääviä etuuspäätöksiä ja niiden seurauksia.  Yksittäisten etuuksien lisäksi on tarpeen tutkia etuuksista muodostuvia kokonaisuuksia ja niiden mahdollisia katvealueita. Neuvottelukunta piti lasten ja nuorten tutkimista arvokkaana, sillä näissä ryhmissä hyvinvointi polarisoituu erityisen vahvasti.

Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan mukaan viestintä tutkimusten tuloksista on erittäin tärkeää. Tutkimustietoa täytyy tuottaa tiivistetyssä ja selkeässä muodossa päättäjien tietoon ja päätöksenteon tueksi. Kelan tutkijat kertovat tekemästään tutkimuksesta muun muassa Tutkimusblogissa.

Sähköisen rokotuskortin kehittämisessä voisi hyödyntää koronatodistuksen oppeja


Kelassa toteutettiin vuonna 2021 EU:n koronatodistus Omakanta-palveluun. Todistuksen kehittämistyössä isoin haaste oli datan laatu. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kirjaukset ja potilastietojärjestelmä olivat tärkeässä roolissa, jotta todistus muodostui oikein Kanta-palvelussa. Kelan ja THL:n yhteistyön ansiosta datan laatua saatiin parannettua merkittävästi projektin aikana.

Koronatodistuksen kehittämisprojektissa saatua kokemusta voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi kansallisen sähköisen rokotuskortin kehittämisessä. Neuvottelukunta piti tarpeellisena ja kannatettavana, että rokotuskorttia kehitetään tätä kokemusta hyödyntäen.

Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu Kelassa sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittely. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Lisätiedot

Janne Leinonen, sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, johtava ylilääkäri

janne.leinonen@kela.fi, p. 020 634 1470