Usein kysyttyä työterveyshuollon korvaamisesta

Etäpalveluohjeisiin muutoksia

Koronavirusepidemiasta johtuvassa poikkeustilassa Kelalle riitti, että palveluntuottaja ja työnantaja sopivat etäpalveluista esimerkiksi sähköpostilla. Kirjaukset pitää tehdä työterveyshuollon asiakirjoihin, kun poikkeustila on päättynyt. Lue lisää työterveyshuollon etäpalvelujen ja puhelujen korvaamisesta (Yhteistyökumppanit-osio).

Koronarokotukset (Covid-19) korvataan

Työnantaja voi hakea koronarokotuksista korvausta joko osana työterveyshuollon kustannuksia tai sairaanhoitovakuutuksesta.

Kela korvaa koronarokotukset osana ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I), jos työnantaja on maksanut rokotuksista aiheutuneet kustannukset. Korvaus maksetaan vain rokotuksen antamisesta aiheutuneista kustannuksista. Rokotevalmisteista ei makseta korvausta, koska ne ovat palveluntuottajalle maksuttomia. Lue lisää: Työnantaja voi saada korvauksen työterveyshuollossa annetuista koronarokotuksista (Yhteistyökumppanit-osio).

Toinen vaihtoehto on hakea koronarokotuksista korvausta sairaanhoitovakuutuksesta, jolloin työnantaja maksaa työntekijän puolesta omavastuun palveluntuottajalle. Näin työterveyshuollon enimmäismäärä riittää paremmin muuhun työterveyshuollon toimintaan. Sairaanhoitovakuutuksesta korvattavien kustannusten täytyy olla työnantajan kirjanpidossa erillään työterveyshuollon kustannuksista siten, ettei niistä haeta kahteen kertaan korvausta. Lue lisää: Kela jatkaa koronarokotuksista aiheutuvien kustannusten korvaamista työnantajalle (Työnantajat-osio).

Koronavirustestit korvataan

Työnantaja voi hakea koronavirustesteistä korvausta joko osana työterveyshuollon kustannuksia tai sairaanhoitovakuutuksesta.

Koronavirus- ja vasta-ainetestit oikeuttavat työterveyshuollon korvaukseen 1.4.2020 alkaen, jos työterveyshuoltosopimuksessa on sovittu sairaanhoidon ja siihen kuuluvien laboratoriotutkimusten järjestämisestä. Lisäksi työnantajan ja palveluntuottajan pitää sopia koronavirus- ja vasta-ainetesteistä kirjallisesti ennen testauksen aloittamista. Kustannukset kuuluvat korvausluokkaan II eli korvaukseen oikeuttaa vain oireisen henkilön testaaminen. Kustannusten korvaamisessa edellytetään, että testien tekemisessä noudatetaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä THL:n näytteenottokriteereitä sekä muita viranomaismääräyksiä ja -ohjeita. Huom. Itse tehtävät koronatestit (COVID-19-kotitestit) eivät ole työterveyshuoltona korvattavia. Lue työterveyshuollon korvausten hakemisesta (Työnantajat-osio).

Toinen vaihtoehto on hakea korvausta sairaanhoitovakuutuksesta, josta työnantaja voi saada korvauksen työntekijöilleen maksamistaan PCR-testeistä. Testit toteutetaan varsinaisesta työterveyshuollosta erillisenä siten, että työnantaja solmii niistä erillisen sopimuksen valitsemansa palveluntuottajan kanssa. Näin työterveyshuollon enimmäismäärä riittää paremmin muuhun työterveyshuollon toimintaan. Sairaanhoitovakuutuksesta korvattavien kustannusten täytyy olla työnantajan kirjanpidossa erillään työterveyshuollon kustannuksista siten, ettei niistä haeta kahteen kertaan korvausta. Lue lisää: Väliaikaiset sairausvakuutuslain muutokset jatkuvat vuoden loppuun (Yhteistyökumppanit-osio).

Todistus tartuntatautipäivärahan hakemista varten

Koronavirustartunnan saanut voi hakea tartuntatautipäivärahaa myös työterveyshuollossa työskentelevän lääkärin tai terveydenhoitajan kirjoittamalla todistuksella, kun koronavirustartunta on todettu luotettavasti eli laboratoriossa varmennetulla PCR-testillä tai antigeenitestillä. Kela voi korvata todistuksen kirjoittamisesta aiheutuneet työterveyshuollon kustannukset työnantajalle osana ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I). Todistuksen kirjoittamisesta syntyneet kustannukset kirjataan työterveyshuollon korvaushakemuksessa kohtaan Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta. Todistus tulee olla kirjoitettu koskien poissaoloa, joka on alkanut 1.1.2022 tai sen jälkeen. Muutos on voimassa 31.12.2022 saakka. Lue lisää: Todistus tartuntatautipäivärahaa varten (Yhteistyökumppanit-osio)

Kelan korvauskäytäntöä on muutettu, jotta työnantajat voivat työterveyshuoltosopimuksen laajuudesta riippumatta tarjota työntekijöilleen mahdollisuuden hakea työterveyshuollosta todistuksen tartuntatautipäivärahaa varten. Muissa tapauksissa työnantajan täytyy ilmoittaa sairaanhoidosta syntyneet kustannukset korvaushakemuksessa osana sairaanhoidon kustannuksia (korvausluokka II). Tämä poikkeusmenettely koskee myös yrittäjiä.

Työpaikkaselvitysten tekeminen

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, jolla valtakunnallinen etätyösuositus on päättynyt helmikuun loppuun 2022. Näin ollen Kela edellyttää työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa, että työpaikkaselvityksiin (perusselvitys) liittyvät työpaikkakäynnit tehdään nyt niihinkin työpaikkoihin, joiden osalta niitä on siirretty koronaviruksen vuoksi. Lue lisää (stm.fi)

Kelan ohje, kun valtakunnalliset etätyösuositukset olivat voimassa:
Tarvittaessa työterveyshuollon ammattihenkilöt arvioivat yhteistyössä työnantajan kanssa koronavirusepidemiasta johtuvan työpaikkaselvityksen siirtämisen tarpeen. Arviossa huomioidaan esim. toimiala ja aikaisemmat työpaikkaselvitykset. Vähintään esiselvityksen tekeminen tulee aloittaa työpaikalla, vaikka työpaikalle ei voitaisi mennä. Esiselvitys voidaan tehdä etäpalveluita hyödyntäen. Työpaikkaselvityksen siirtämisen tarve perusteluineen tulee kirjata työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan tai sen liitteeseen. Kirjauksen pitää perustua työnantajan ajantasaiseen riskinarviointiin ja työterveyshuollon arvioon. Lisäksi työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuslomakkeella SV 98 TTH/SV 98a TTH asiaa voidaan selvittää kohdassa 13, Lisätietoja. Työpaikkaselvityksiin (perusselvitys) liittyvät työpaikkakäynnit tulee tehdä työpaikoille heti, kun se työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja työnantajan arvion mukaan on mahdollista. (päivitetty 5.5.2022)

Huom. Kasvomaskien ja hengityssuojainten kustannuksista ei makseta korvausta. Lue UKK: Saako työnantaja korvausta näyttöpäätelaseista tai muista työntekijöiden henkilökohtaisista suoja- tai apuvälineistä? (Yhteistyökumppanit-osio)

Jos työnantajalla on useita toimipaikkoja, työnantajaorganisaatio voi määritellä työterveyshuollon korvaushakemuksen tekijälle valtuuden joko toimipaikkakohtaisen tai koko organisaation kattavan korvaushakemuksen tekemiseen.

Valtuuden laajuus riippuu siitä, hakeeko työnantaja korvausta kaikkien toimipaikkojen kustannuksista yhdellä yhteisellä hakemuksella vai toimipaikoittain.

Suomi.fi-valtuudet-palvelussa Valtuusasiat-näytöllä valitaan valtuus ”Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen käsittely” tai ”Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen lähetys”.

Jos työnantaja hakee korvausta toimipaikoittain, toimipaikkakohtainen valtuus rajataan tarkenteella. Tarkenne määritellään ”Valtuuden tarkenne” -näytöllä. Toimipaikan tarkenteena voi käyttää vain numeroa. Organisaatio itse määrittelee, mikä numero vastaa mitäkin toimipaikkaa.

Jos työnantaja hakee korvausta kaikkien toimipaikkojen kustannuksista yhdellä hakemuksella, valtuutta ei rajata eikä oteta käyttöön valtuuden tarkennetta.

Työterveyshuollon palveluntuottaja ja työnantaja laativat yhteistyössä työterveyshuollon toimintasuunnitelman.

Yleensä toimintasuunnitelma laaditaan useammaksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmakausi on tavallisimmin 3–5 vuotta. Uusi suunnitelma pitää tehdä ja hyväksyä ennen kuin edellinen toimintasuunnitelmakausi päättyy.

Toimintasuunnitelmaa ei voi laatia takautuvasti koskemaan jo päättynyttä tilikautta eli ajanjaksoa, jolta korvauksia on haettu. Kela edellyttää työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa sitä, että tilikaudella on ollut voimassa oleva toimintasuunnitelma.

Työnantaja ja palveluntuottaja voivat jatkaa vanhan työterveyshuollon toimintasuunnitelman voimassaoloaikaa, kun suunnitelmakausi on päättymässä. Silloin he sopivat yhdessä, kuinka kauan suunnitelman voimassaolo jatkuu. Toimintasuunnitelmakauden jatkamisesta on sovittava kirjallisesti.

Lue lisää: Työterveyshuollon järjestäminen (tyosuojelu.fi).

Myös ulkomaalaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto, kun työtä tehdään Suomessa.

Ulkomaalainen työnantaja saa Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista, jos se maksaa Suomessa työskentelevien työntekijöiden palkoista sekä työnantajan että työntekijän sairausvakuutusmaksut Suomeen.

Työnantajalla on silloin yleensä Y-tunnus ja toimipiste Suomessa, ja työnantaja on merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin.

Lue lisää: Sairausvakuutusmaksut (Työnantajat-osio)

Ulkomaalaiselle työntekijälle järjestetyn työterveyshuollon kustannuksista saa korvauksia, jos työntekijällä on työsopimussuhde työnantajan kanssa ja työnantaja maksaa työntekijän palkasta työnantajan sairausvakuutusmaksun Suomeen.

Työterveyshuolto voi ehdottaa muutosvalmennusta, joka edistää henkilöstön hyvinvointia. Se ei kuitenkaan ole työterveyshuoltolain mukaista työterveyshuoltoa, joten Kela ei voi maksaa korvausta. Myöskään työyhteisösovittelusta, työnohjauksesta tai vastaavasta ei makseta korvausta.

Korvaukseen oikeuttaa vain sellainen työterveyshuollon ammattihenkilön tarpeelliseksi arvioima ohjaus ja neuvonta, jossa keskeisenä asiana on työn ja terveyden välinen yhteys.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Sen vuoksi työsuojeluun liittyvät kustannukset, kuten työpaikan riskien arviointikustannukset, kuuluvat kokonaan työnantajan vastuulle.

Työterveyshuolto voi kuitenkin suositella työnantajalle riskinarvioinnin tekemistä tai muita toimenpiteitä sekä toimia asiantuntijana riskinarvioinnin tulosten käsittelyssä. Työterveyshuolto voi myös hyödyntää riskinarvioinnin tuloksia, kun se tekee työpaikkaselvitystä ja arvioi, miten työ vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn.

Pienyrityksissä työterveyshuolto voi tehdä työpaikkaselvitystä rinnakkain työpaikan riskinarvioinnin kanssa (ns. PIRA-malli). Tällöinkään riskinarvioinnin kustannukset eivät oikeuta korvaukseen.

Työnantaja ja yrittäjä voivat saada korvausta ensiapuvälineistä ja -koulutuksesta osana ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I). Korvauksen saaminen edellyttää, että

• työterveyshuollon ammattihenkilön tekemässä työpaikkaselvityksessä (perusselvitys) on arvioitu tapaturmariski ja sen perusteella ensiapukoulutuksen ja -välineiden tarve
• todetut tarpeet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Korvaukseen oikeuttavia ensiapuvälineitä ovat esim.

• sidetarvikkeet, laastarit ja silmänhuuhteluvälineet
• ensiapulaukut, -pakkaukset ja -kaapit sekä niiden tavanomainen sisältö ja täydennystarvikkeet.

Ensihoitovälineistön ja -tarvikkeiden kustannuksia (esimerkiksi defibrillaattoria) ei korvata työterveyshuoltona.

Korvaukseen oikeuttavia ensiapukoulutukseen liittyviä kustannuksia ovat

• ensiapukouluttajan palkkiot
• tarpeellisen opetusmateriaalin kustannukset ja välinevuokrat
• koulutustiloista maksettava erillinen vuokra
• ensiapukouluttajan ja koulutukseen osallistuvien matkakustannukset.

Työterveyshuollon ammattihenkilön tarpeelliseksi katsoman ensiapukoulutuksen kustannukset hyväksytään, kun kouluttaja on terveydenhuollon ammattihenkilö (lääkäri, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja), jolla on ensiapukouluttajan lisäkoulutus.

Työterveyshuoltona korvataan ainoastaan työnantajaan työ- tai virkasuhteessa olevien työntekijöiden ja yrittäjän omaan työturvallisuuteen liittyvää ensiapukoulutusta ja -välineitä. Korvaukseen ei oikeuta esimerkiksi asiakkaiden tai opiskelijoiden turvaksi eikä myöskään ammattipätevyyden vuoksi järjestetty ensiapukoulutus.

Jos sosiaali- ja terveysministeriö antaa asiasta uusia ohjeita, tarkastellaan korvausten maksamista uudelleen.

Näyttöpäätelasien tai muiden henkilökohtaisten apuvälineiden ja suojainten kustannuksista ei makseta korvausta. Ne ovat työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä hankintoja.

Työterveyshuollon korvausta voi kuitenkin saada ehkäisevästä toiminnasta, esim. fysioterapeutin tekemästä työpisteen tarkistuksesta. Myös optikon tekemä näöntarkastus oikeuttaa työterveyshuollon korvaukseen, jos työterveyshuollon ammattihenkilö on arvioinut sen tarpeelliseksi.

Työnantajan maksamat rokotukset korvataan, jos ne ovat työn vuoksi tarpeellisia ja suojaavat työntekijää työtehtäviin liittyviltä tartunnoilta. Myös työmatkojen vuoksi välttämättömät rokotukset ja kansainvälinen rokotuskortti korvataan. Rokotusten tarvearvion pitää perustua työterveyshuollon ammattihenkilöiden tekemään työpaikkaselvitykseen. Työn vuoksi tarvittavat rokotukset kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotusten kustannukset korvataan (korvausluokka I), jos henkilöstö työskentelee infektiopotilaiden sekä infektioalttiiden potilaiden hoitoon ja huoltoon liittyvissä tehtävissä. Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien ja raskaana olevien influenssarokotusten kustannuksia korvataan myös muun terveydenhuollon kustannuksina (korvausluokka II).

Jos rokotevalmiste on mahdollista saada julkiselta toimijalta, sen antamisen kustannukset korvataan, mutta rokotevalmisteesta ei makseta korvausta.

Lue lisää: Työelämän rokotukset (thl.fi)

Työterveyshuollon tehtävä on antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus sisältyvät lähes kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin (esim. työpaikkakäynti, terveystarkastus, sairausvastaanotto), mutta sitä tehdään myös erillisenä toimintana.

Ryhmätoiminnan korvaaminen edellyttää seuraavia asioita:

• Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksissa ja muilla työterveyshuollon menetelmillä saatujen tietojen perusteella todenneet toiminnan tarpeelliseksi.
• Toimintaa toteuttavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Ammattihenkilöt ottavat huomioon monitieteisyyden ja moniammatillisuuden vaatimuksen.
• Työterveyshuollon ammattihenkilöt valitsevat ryhmän, joka tarvitsee neuvoja ja ohjausta. Ryhmä valitaan työn kuormitustekijöiden sekä työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn perusteella.
• Sisällön ja menetelmien suunnittelussa otetaan huomioon työ, työolosuhteet, työn kuormitustekijät, työntekijän terveydentila ja työ- ja toimintakyky.
• Ryhmätoiminnan sisältö, osallistujamäärä ja kesto on ennalta määritelty.
• Toiminta on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tai sen liitteessä.

Kela ei korvaa seuraavia kustannuksia:

• harrastus- ja virkistystoiminnan kustannukset (esim. kuntosali-, uinti- tai muita liikuntaryhmiä)
• työn kehittämiseen ja organisointiin liittyvän toiminnan kustannukset (esim. työnohjaus, hyvinvointiin tai johtamiseen liittyvä koulutus, muutos- tai esimiesvalmennus, yleisluento henkilökunnalle, kehittämisprojekti ja -ohjelma).

Jos työnantaja on arvonlisäverovelvollinen, se voi vähentää arvonlisäverot verotuksessaan. Sen vuoksi arvonlisäverojen osuutta ei korvata. Hakija siis ilmoittaa työterveyshuollon korvaushakemuksessa hinnat ilman arvonlisäveroa.

Esimerkiksi ensiaputarvikkeiden hintoihin ja työnantajan oman työterveysaseman laite-, väline-, tarvike- ja kalustokustannuksiin sisältyy arvonlisäveroa. Jos työterveyshuoltoon kuuluva terveyden- ja sairaanhoitopalvelu sisältää yksittäisenä palveluna myytynä arvonlisäveroa, se on arvonlisäverollinen palvelu myös osana työterveyshuoltoa.

Työterveyshuoltopalvelujen arvonlisäverotus määräytyy samoilla perusteilla kuin muidenkin terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen. Kela ei ota kantaa palveluiden arvonlisäverovelvollisuuteen.

Kuntatyönantaja (kunta, kuntayhtymä, maakuntaliitto ym.) saa Verohallinnolta laskennallisena palautuksena 5 % niiden palvelujen kustannuksista, jotka kunta on ostanut yksityiseltä terveydenhuollon palveluntuottajalta omalle henkilöstölleen.

Lue lisää: Terveyden ja -sairaanhoidon arvonlisäverotus (vero.fi)

Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset – myös laskennalliset kustannukset – pitää pystyä todentamaan työnantajan kirjanpidon perusteella. Kirjanpitoon tulee sisällyttää erilaiset työterveyshuollon kustannuksia koskevat merkinnät ja liitteet, kuten lasku-, kassa- ja muistiotositteet.

Hakemuksessa esitettyjen kustannusten ja tulojen on perustuttava kirjanpitoon siltä tilikaudelta, jonka ajalta työnantaja hakee korvausta. Tilikausi on yleensä 12 kuukauden pituinen. Tilikausi saa kuitenkin olla tätä lyhyempi tai pidempi, kun yritys aloittaa tai lopettaa toimintansa, tai jos tilinpäätöksen ajankohtaa muutetaan. Tilikausi saa kestää enintään 18 kuukautta.

Työnantajan tulee täsmäyttää korvaushakemuksen kustannukset tilikauden kirjanpitoon. Kirjanpidossa laskun kirjauspäivä määrittää, minkä tilikauden kirjanpitoon lasku kirjataan. Jos työnantaja tarvitsee tilikautta koskevan laskuluettelon täsmäytyksen tekemiseksi, hän voi pyytää sitä palveluntuottajalta. Työnantajan ja palveluntuottajan tulee yhdessä varmistua, että kustannus- ja toimintatiedot merkitään hakemukseen tilikauden kirjanpidon mukaisesti.

Yhdellä hakemuksella voi hakea korvauksia vain yhden työnantajan eli yhden Y-tunnuksen kustannuksista. Kun yritys lopettaa toimintansa, tilikausi päättyy. Työnantaja hakee Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista normaaliin tapaan 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Lopettaneen yrityksen kustannuksista haetaan siis korvaus erikseen.

Jos yritys on sulautettu toiseen yritykseen ja sen Y-tunnus on julkisissa rekistereissä lakkautettu-tilassa, yrityksen nimissä ei pystytä tekemään Suomi.fi-valtuuksia. Näin ollen sähköinen asiointikaan ei onnistu. Tässä tapauksessa lakkautetun yrityksen täytyy tehdä hakemus paperilla.

Jos voit palkata itsellesi vammaislain perusteella henkilökohtaisen avustajan, sinun pitää myös järjestää hänelle työterveyshuolto.

Kun haet työterveyshuollon korvauksia, ilmoita työnantajatunnukseksi henkilötunnuksesi. Katso tarkemmat hakuohjeet (Työnantajat-osio).

Jos kaupunki on kustantanut henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon, ilmoita hakemuksessa kaupungin tilinumero. Voit allekirjoittaa hakemuksen itse tai antaa kaupungille siihen valtuutuksen. Allekirjoituksesi tai valtakirjasi valtuuttaa Kelan maksamaan korvauksen kaupungin tilille.

Olet työnantaja, jos palkkaat kotitalouteesi työntekijän. Käytä työnantajan hakemuslomaketta, kun haet työterveyshuollon korvauksia. Ilmoita työnantajatunnukseksi henkilötunnuksesi. Hakemuskausi on 1 kalenterivuosi. Hakuaika on 6 kuukautta siitä, kun vuosi on vaihtunut.

Kun kotitalous toimii työnantajana, se on velvollinen järjestämään työterveyshuollon työntekijälleen. Jokainen kotitalous voi tehdä oman työterveyshuoltosopimuksen ja toimintasuunnitelman työterveyshuollon kanssa. Jos usea kotitalous on palkannut saman työntekijän, ne voivat tehdä sopimuksen ja toimintasuunnitelman yhdessä. Silloin sopimuksessa on oltava kaikkien työnantajien tiedot ja allekirjoitukset.

Kotitalous hakee työterveyshuollon kustannuksista korvausta kerran vuodessa. Korvaus haetaan kalenterivuosittain jälkikäteen. Hakuaikaa on kesäkuun loppuun saakka. Koska kotitaloudella ei ole Y-tunnusta, ilmoita hakemuksessa Y-tunnuksena työnantajana toimivan henkilön henkilötunnus.

Kela voi maksaa korvauksen tilille, jota hoitaa nimetty yhteyshenkilö, jos muut kotitaloudet antavat siihen valtakirjan.

Lue lisää: Työterveyshuollon korvausten hakeminen (Työnantajat-osio)