Kuntoutus tukee työ- ja toimintakykyä

Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistui 134 010 henkilöä vuonna 2019. Yleisin kuntoutuksen lakiperuste oli kuntoutuspsykoterapia, johon osallistui 50 392 asiakasta. Yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen oli ongelmat mielenterveydessä. Asiakkaista 86 718 kuului mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt -sairauspääryhmään. Kuntoutusrahaa sai 45 590 henkilöä. 

 

Kuntoutus tukee nuoria opinnoissa ja työelämässä 

OPI-kuntoutus auttaa ammatillista perustutkintoa opiskelevia nuoria, joilla on masennus- tai ahdistushäiriöitä. Tutkimuksen mukaan OPI-kuntoutus parantaa opiskelijoiden opiskelu- ja toimintakykyä. 

Kurssille osallistuneiden oman arvion mukaan masennusoireilu väheni 80 % kuntoutusjakson aikana. Oireet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi niillä nuorilla, jotka arvioivat masennusoireensa kuntoutuksen alussa vakaviksi. Tutkimuksessa selvisi, että nuorilla oli todettu myös paljon oppimisvaikeuksia ja he tarvitsisivat nykyistä enemmän tukea opiskelutaitojen harjoitteluun.

Nuoren toimintakyky kytkeytyy laajasti hänen elämänsä kokonaistilanteeseen. Toimintakykyä voivat heikentää mm. heikko taloudellinen tilanne, jaksamattomuus, terveysongelmat sekä tyytymättömyys sosiaalisiin suhteisiin. 

OPI-kuntoutujille kuntoutuksen lopussa suunnatun kyselyn tuloksia

Kuntoutujien arvio opiskelukyvystään, elämänlaadustaan ja terveydestään kuntoutuksen alussa ja kuntoutuksen päätösjaksolla

 


Lähde: Harkko J, Villa T, Korkeamäki J, Vaalasranta L, Poutiainen E. 2019. Kuntoutus opintojen tukena. OPI-kuntoutuskurssien toteutuminen. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 19, Kela. Helsinki

Lue lisää aiheesta: 

Yhä useampi nuori on päässyt ammatilliseen kuntoutukseen 

Tutkimusten ja tilastotarkastelujen mukaan yhä useampi nuori on saanut Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja mm. nuoren kuntoutusrahaa saaneiden määrä on 2010-luvun aikana kaksinkertaistunut. 

Vuonna 2018 nuoren kuntoutusrahaa sai 9 990 henkilöä. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrää on lisännyt mm. vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos, jonka seurauksena myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen ja nuoren kokonaistilanteen huomioiminen. Nuoren kuntoutusrahan käyttöasteen kasvu 2010-luvulla liittyy selvästi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. (ks. Kokkonen ja Koskenvuo 2015; Partio 2019.)

Vuonna 2011 julkaistun seurantatutkimuksen mukaan yli puolet nuoren kuntoutusrahaa saaneista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle viiden vuoden kuluessa opiskelujen päättymisestä. Myös toimeentulotuen käyttö nuoren kuntoutusrahan päättymisen jälkeen oli yleistä. Tutkimuksen tulokset kuvastavat osaltaan sitä, kuinka vaikeata osatyökykyisten nuorten on päästä työelämään kouluttautumisesta huolimatta. 

Vuoden 2019 alusta tuli voimaan lakimuutos, jonka tavoitteena on, että nuoret pääsisivät aiempaa joustavammin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta ja lakimuutoksesta on tehty erillinen tietopaketti, jossa on myös linkkejä nuoriin kohdentuviin aiempiin tutkimuksiin. 

Lue lisää aiheesta:

Kelan uusi NUOTTI-valmennus on nuorille suunnattu matalan kynnyksen kuntoutus. Tutkimuksen perusteella nuoret kuntoutujat kokevat uuden NUOTTI-valmennuksen toimivaksi, ja se vastaa hyvin heidän monitahoisiin palvelutarpeisiinsa. Se tarjoaa nuorille aiempaa helpomman väylän saada apua arjen järjestämiseen sekä mahdollisen opiskelun ja työn suunnitteluun. 

Lue lisää aiheesta:

Etäkuntoutus on tuloksellista

Etäkuntoutus tarkoittaa kuntoutusta, jossa käytetään tavoitteellisesti erilaisia teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia, kuten matkapuhelinta, tietokonetta tai verkkosovelluksia. Etäkuntoutus voidaan toteuttaa reaaliaikaisesti, jolloin asiakas ja ammattilainen ovat reaaliaikaisesti yhteydessä toisiinsa, tai ajasta riippumattomana, jolloin asiakas toteuttaa ammattilaisen suosittelemaa kuntoutusta omatoimisesti.

Tutkimusnäytön perusteella etäkuntoutus on vähintään yhtä vaikuttavaa kuin perinteinen kasvokkain toteutettu kuntoutus. Joissain tilanteissa se tuottaa jopa parempia tuloksia kuin perinteinen kuntoutus. Etäkuntoutus soveltuu kaikille asiakasryhmille; soveltuvuuden ratkaisevat yksilölliset tekijät.

Etäkuntoutuksen yhdistelmämalli on osoittautunut hyväksi tavaksi toteuttaa kuntoutusta. Tällöin osa kuntoutuksesta toteutetaan perinteisesti kasvokkain ja osa etänä. 

Lue lisää aiheesta: 

Ammatillinen kuntoutus kohentaa työkykyä

Kelan ammatilliseen kuntoutukseen, kuten kuntoutusselvitykseen, osallistuneiden työkyky on tutkimusten perusteella heikko. Työllistymisestä on tullut tärkeä tavoite myös Kelan ammatilliselle kuntoutukselle: keskeistä on kuntoutujan työelämähalu ja sen selvittäminen sekä työkyvyn vahvistaminen ja työllistymisen edistäminen.

Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet aiheuttavat suuria ongelmia lukuisten suomalaisten työkykyyn päivittäin: ne ovat toiseksi yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen. Jotta tules-kuntoutus tukisi tehokkaasti työkykyä ja työssä jaksamista, tulisi kuntoutuksen yhteyden työelämään olla huomattavasti nykyistä tiiviimpi.

Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin mukaan kuntoutujien työkyky koheni Kelan ammatillisen kuntoutuksen aikana. Vuonna 2017 kuntoutuksensa päättäneiden kuntoutujien osalta työ- tai opiskelukykynsä vähintään hyväksi arvioineiden kuntoutujien osuus kasvoi kuntoutuksen aikana. Myös niiden osuus kasvoi, jotka uskoivat melko varmasti pystyvänsä kahden vuoden kuluttua työskentelemään koulutustaan ja kokemustaan vastaavassa työssä tai selviämään työssä ja opiskelussa. Myös työssä tai opiskelemassa olevien osuus kasvoi kuntoutuksen jälkeen. 

 

Lue lisää aiheesta: 

Kuntoutus perustuu tutkimustietoon

Kelan tutkimuksessa vahvistamme tietoon perustuvaa kuntoutusta. Tutkimme kuntoutumista, kuntoutuspalveluja ja kuntoutusjärjestelmää.

Kuntoutus:

  • on suunnitelmallinen prosessi, jonka tavoitteena on yksilön toiminta- ja/tai työkyky
  • on kokonaisuus, jolla voidaan vastata moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, nuorten syrjäytymiseen ja työurien pidentämiseen
  • on merkittävä osa hyvinvointipalvelujärjestelmää ja edellyttää useiden toimijoiden oikea-aikaisia ja saumattomia palveluja
  • tukee yksilön itsenäistä elämää, työllistyvyyttä ja sosiaalista osallisuutta.

Kuntoutuminen:

  • lähtee liikkeelle yksilön määrittelemistä, hänelle itselleen merkityksellisistä ja realistisista tavoitteista
  • on prosessi, jossa yksilö ylläpitää ja edistää toiminta- ja työkykyään suunnitellusti ammattilaisten tuella ja joka toteutetaan suurelta osin itsenäisesti tai lähiympäristön tukemana
  • on prosessi, johon kuuluu myös yksilön toimintaympäristöjen kehittäminen
  • edellyttää kuntoutujan sitoutumista ja oikea-aikaisia, usein organisaatiosta toiseen saumattomasti jatkuvia kuntoutustoimenpiteitä.

Tutkimusblogissa