Laatuseloste 2019–2020: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
Tilaston lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kela. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen.
Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti korvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilölle korvattu erityiskorvaukseen oikeuttavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kuvaavat varsin hyvin suomalaisten sairastamista ja eri sairauksien esiintyvyyttä. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu erityisesti terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaistaan sekä Kelassa että työpaikkakassoissa (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkkeiden korvausoikeuksia koskevasta tilastointirekisteristä. Se muodostetaan lääkkeiden korvausoikeuksien etuusjärjestelmästä, jotka sisältävät kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- henkilöt, joille on tiettynä ajanjaksona alkanut oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- henkilöt, joiden oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta on tiettynä ajanjaksona päättynyt kuoleman vuoksi
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Kelan maksamien etuuksien tilastoissa euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Kelan tilastojulkaisujen julkistamisajankohdat selviävät julkistamiskalenterista.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
1.1.2011 krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön erityiskorvausoikeus (213) yhdistettiin kroonisen sepelvaltimotaudin erityiskorvausoikeuteen (206). Muutoksen myötä kaikki ne henkilöt, joilla on kroonisen sepelvaltimotaudin lääkehoidon erityiskorvausoikeus (206), ovat saaneet erityiskorvattuina myös ne lääkkeet, jotka on hyväksytty erityiskorvattaviksi krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoitoon. Aiemmin myönnetyt erilliset sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön erityiskorvausoikeudet (213) jäivät kuitenkin voimaan.
1.1.2017 diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan. Niitä varten luotiin uudet korvausoikeudet '215 Diabetes, muu kuin insuliinihoito' ja '285 Eksenatidi ja liraglutidi'. Korvausoikeus Diabetes (103) muutettiin muotoon '103 Diabetes, insuliinihoito'. Korvausoikeuksien 102 ja 215 myöntöperusteet ovat samat.
Lääkkeiden korvausoikeuksien lainsäädännön muutoksia selostetaan tarkemmin Kelan tilastollisen vuosikirjan liiteosassa.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan tilastotietokanta Kelastossa sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) yhteistyönä.
Tilastojen pohjana olevia aineistoja voidaan luovuttaa viranomaisille ja tieteelliseen tutkimukseen. Lähetä yksilötason aineistoja koskevat pyynnöt osoitteeseen tietopyynnot@kela.fi. Tilastotietoja voit pyytää osoitteesta tilastot@kela.fi.
Laatuseloste 2018: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta suuremman korvauksen. Lääkkeiden peruskorvaus nousi vuoden 2016 alusta 35 prosentista 40 prosenttiin. Lääkkeiden alempi erityiskorvaus on 65 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja ylempi 100 %.
Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti korvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilölle korvattu erityiskorvaukseen oikeuttavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kuvaavat varsin hyvin suomalaisten sairastamista ja eri sairauksien esiintyvyyttä. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu erityisesti terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutusetuuksien tilastoyhteistyöryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan palvelupisteet että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkkeiden korvausoikeuksia koskevasta tilastointirekisteristä. Se muodostetaan lääkkeiden korvausoikeuksien etuusjärjestelmästä, jotka sisältävät kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- henkilöt, joille on tiettynä ajanjaksona alkanut oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- henkilöt, joiden oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta on tiettynä ajanjaksona päättynyt kuoleman vuoksi
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Kelan maksamien etuuksien tilastoissa euromäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on verkossa.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
1.1.2011 krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön erityiskorvausoikeus (213) yhdistettiin kroonisen sepelvaltimotaudin erityiskorvausoikeuteen (206). Muutoksen myötä kaikki ne henkilöt, joilla on kroonisen sepelvaltimotaudin lääkehoidon erityiskorvausoikeus (206), ovat saaneet erityiskorvattuina myös ne lääkkeet, jotka on hyväksytty erityiskorvattaviksi krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön hoitoon. Aiemmin myönnetyt erilliset sepelvaltimotautiin liittyvän rasva-aineenvaihdunnan häiriön erityiskorvausoikeudet (213) jäivät kuitenkin voimaan.
1.1.2017 diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan. Niitä varten luotiin uudet korvausoikeudet '215 Diabetes, muu kuin insuliinihoito' ja '285 Eksenatidi ja liraglutidi'. Korvausoikeus Diabetes (103) muutettiin muotoon '103 Diabetes, insuliinihoito'. Korvausoikeuksien 102 ja 215 myöntöperusteet ovat samat.
Lääkkeiden korvausoikeuksien lainsäädännön muutoksia selostetaan tarkemmin Kelan tilastollisessa vuosikirjassa (vuosikirjan liiteosa).
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan verkossa sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) yhteistyönä. Yhteystiedot julkaistaan verkossa.
Laatuseloste 2016–2017: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on vastata Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan ja etuuksien toimeenpanoon liittyvästä tilastoinnista.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta suuremman korvauksen. Lääkkeiden peruskorvaus nousi vuoden 2016 alusta 35 prosentista 40 prosenttiin. Lääkkeiden alempi erityiskorvaus on 65 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja ylempi 100 %.
Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti korvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilölle korvattu erityiskorvaukseen oikeuttavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kuvaavat varsin hyvin suomalaisten sairastamista ja eri sairauksien esiintyvyyttä. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu erityisesti terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutusetuuksien tilastoyhteistyöryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkkeiden korvausoikeuksia koskevasta tilastointirekisteristä. Se muodostetaan lääkkeiden korvausoikeuksien etuusjärjestelmästä, jotka sisältävät kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- henkilöt, joille on tiettynä ajanjaksona alkanut oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- henkilöt, joiden oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta on tiettynä ajanjaksona päättynyt kuoleman vuoksi
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Kelan maksamien etuuksien tilastoissa rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
Lääkkeiden korvausoikeuksien lainsäädännön muutokset selostetaan Kelan tilastollisessa vuosikirjassa (vuosikirjan liiteosa).
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) yhteistyönä.
Laatuseloste 2015: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (35 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 65 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa tai viitehintaa. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) on vuoden 2015 alusta 612,62 euroa.
Omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokertaa kohden. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti korvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilölle korvattu erityiskorvaukseen oikeuttavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kuvaavat varsin hyvin suomalaisten sairastamista ja eri sairauksien esiintyvyyttä. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu erityisesti terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutusetuuksien tilastoyhteistyöryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkkeiden korvausoikeuksia koskevasta tilastointirekisteristä. Se muodostetaan lääkkeiden korvausoikeuksien etuusjärjestelmästä, jotka sisältävät kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- henkilöt, joille on tiettynä ajanjaksona alkanut oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- henkilöt, joiden oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta on tiettynä ajanjaksona päättynyt kuoleman vuoksi
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Kelan maksamien etuuksien tilastoissa rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
Lääkkeiden korvausoikeuksien lainsäädännön muutokset selostetaan Kelan tilastollisessa vuosikirjassa (vuosikirjan liiteosa).
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) yhteistyönä.
Laatuseloste 2014: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (42 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa tai viitehintaa. Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyi ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns. lääkekatto) aleni vuoden 2014 alusta alusta 610 euroon.
Omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokertaa kohden. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti korvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilölle korvattu erityiskorvaukseen oikeuttavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kuvaavat varsin hyvin suomalaisten sairastamista ja eri sairauksien esiintyvyyttä. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkkeiden korvausoikeuksia koskevasta tilastointirekisteristä. Se muodostetaan lääkkeiden korvausoikeuksien etuusjärjestelmästä, jotka sisältävät kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- henkilöt, joille on tiettynä ajanjaksona alkanut oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- henkilöt, joiden oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta on tiettynä ajanjaksona päättynyt kuoleman vuoksi
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Kelan maksamien etuuksien tilastoissa rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
Lääkkeiden korvausoikeuksien lainsäädännön muutokset selostetaan Kelan tilastollisessa vuosikirjassa (vuosikirjan liiteosa).
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) yhteistyönä.
Laatuseloste 2013: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (42 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa tai viitehintaa. Helmikuun 2013 alusta lääkkeiden peruskorvaus alenee nykyisestä 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100%) säilyy ennallaan. Asiakkaan lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus (ns.lääkekatto) alenee ensi vuoden alusta 670 euroon.
Omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestään 1,50 euroa ostokertaa kohden. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti korvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilölle korvattu erityiskorvaukseen oikeuttavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kuvaavat varsin hyvin suomalaisten sairastamista ja eri sairauksien esiintyvyyttä. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta).
Tilasto tehdään henkilöpohjaisesta lääkkeiden korvausoikeuksia koskevasta tilastointirekisteristä. Se muodostetaan lääkkeiden korvausoikeuksien etuusjärjestelmästä, jotka sisältävät kaikki kyseisen etuuden toimeenpanossa käsiteltävät ja syntyvät tiedot.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- henkilöt, joille on tiettynä ajanjaksona alkanut oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- henkilöt, joiden oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta on tiettynä ajanjaksona päättynyt kuoleman vuoksi
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Kelan maksamien etuuksien tilastoissa rahamäärät täsmäytetään kuukausittain ja vuosittain kirjanpidon tietoihin.
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
Lääkkeiden korvausoikeuksien lainsäädännön muutokset selostetaan Kelan tilastollisessa vuosikirjassa (vuosikirjan liiteosa).
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) yhteistyönä.
Laatuseloste 2012: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (42 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta ja ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa tai viitehintaa. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti korvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilölle korvattu erityiskorvaukseen oikeuttavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kertovat varsin paljon suomalaisten sairastamisesta ja eri sairauksien esiintymisestä maassamme. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen tietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Lääkkeiden korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- henkilöt, joille on tiettynä ajanjaksona alkanut oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- henkilöt, joiden oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta on tiettynä ajanjaksona päättynyt kuoleman vuoksi
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä.
Laatuseloste 2011: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (42 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta ja ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti korvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa ovat kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilölle korvattu erityiskorvaukseen oikeuttavia lääkeostoja tilastointijakson aikana. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kertovat varsin paljon suomalaisten sairastamisesta ja eri sairauksien esiintymisestä maassamme. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen tietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Lääkkeiden korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä sekä Suomen lääketilastossa, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä.
Laatuseloste 2010: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (42 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta ja ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti peruskorvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa on mukana kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilö käyttänyt oikeuttaan. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kertovat varsin paljon suomalaisten sairastamisesta ja eri sairauksien esiintymisestä maassamme. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen tietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Lääkkeiden korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto tehdään vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan myös painotuotteissa: Kelan sairausvakuutustilasto, joka kuuluu Suomen virallisen tilaston sarjaan ja Suomen lääketilasto, joka tuotetaan Kelan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen yhteistyönä.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2008: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (42 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta ja ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti peruskorvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa on mukana kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilö käyttänyt oikeuttaan. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kertovat varsin paljon suomalaisten sairastamisesta ja eri sairauksien esiintymisestä maassamme. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen tietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Lääkkeiden korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Vuositilastot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan myös painotuotteissa: Kelan sairausvakuutustilasto, joka kuuluu Suomen virallisen tilaston sarjaan sekä Kelan ja Lääkelaitoksen yhteistyönä tuottama Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2007: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastotietojen relevanssi
- Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
- Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
- Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista tuottaa Kelan aktuaari- ja tilasto-osaston tilastoryhmä. Laki Kansaneläkelaitoksesta velvoittaa Kelan laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Kelan varoista.
1 Tilastotietojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (42 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta ja ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista päättää valtioneuvosto ja niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä lääkkeiden hintalautakunta. Saadakseen lääkkeensä erityiskorvattuna potilaan on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve.
Eräiden kalliiden lääkkeiden korvausoikeutta on rajoitettu. Näitä kalliita, mutta hoidon kannalta merkittäviä rajoitetusti korvattavia lääkkeitä korvataan lääkärinlausunnolla erikseen luetelluissa sairauksissa, joissa korvattavuus on lääketieteellisesti perusteltua. Kela pitää luetteloa rajoitetusti peruskorvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Niistä sairauksista, joiden hoidossa tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet voidaan korvata, päättää valtioneuvosto. Lääkkeiden hintalautakunta päättää puolestaan näissä sairauksissa korvattavista valmisteista. Korvausoikeuden ravintovalmisteeseen Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Korvausoikeuksien lukumäärät vuoden lopussa tilastoidaan. Tilastossa on mukana kaikki voimassa olevat erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko henkilö käyttänyt oikeuttaan. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin korvausoikeusoikeus säilyy, vaikka heille ei makseta korvauksia. Myös tarkasteluvuoden aikana alkaneiden oikeuksien lukumäärät ja tarkasteluvuoden aikana kuoleman johdosta päättyneiden oikeuksien määrät tilastoidaan.
Tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kertovat varsin paljon suomalaisten sairastamisesta ja eri sairauksien esiintymisestä maassamme. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Lääkkeiden korvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: henkilöt, joilla on oikeus korvaukseen, sairaudet, alkaneet korvausoikeudet, kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet. Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausluokka, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset ja yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Tilastojen käyttäjiltä saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoja kehitettäessä. Tilastojen sisältöä ja niiden tietojen käytettävyyttä arvioidaan mm. Kelan sairausvakuutustilastoinnin kehittämisryhmässä.
2 Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy henkilöpohjainen tietokanta, josta muodostetaan tilastointitiedostot.
Lääkkeiden korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti korvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- sairaudet, jotka oikeuttavat tiettynä ajankohtana korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti peruskorvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet sairauksittain
- tiettynä ajanjaksona kuoleman vuoksi päättyneet korvausoikeudet sairauksittain
Tilastoissa havaitut virheet korjataan välittömästi Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan julkaisuohjeen suosituksen mukaisesti. Verkkopalvelussa havaitut virheet korjataan ja virheelliset tiedot poistetaan. Painetussa vuositilastossa jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjausliuska ja niille julkaisun tilaajille, joiden yhteystiedot ovat tiedossa, lähetään korjaustiedote.
3 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto julkaistaan vuosittain. Tilastotiedote erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavista sairauksista julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa. Vuositilastot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä.
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
4 Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
5 Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan myös painotuotteina: Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto sekä Kelan ja Lääkelaitoksen yhteistyönä tuottama Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös verkkotilaston yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
Laatuseloste 2006: Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista
- Tilastojen relevanssi
- Tilastoinnin menetelmäkuvaus
- Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
- Tilastojen vertailukelpoisuus
- Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1 Tilastojen relevanssi
Tilastot lääkkeiden korvausoikeuksista perustuvat yleisen sairausvakuutuksen lääkekorvausjärjestelmään. Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden lääkehoitoon voi saada peruskorvausta (42 % lääkkeen hinnasta) suuremman korvauksen. Alempi erityiskorvaus on 72 % lääkkeen hinnasta, ylempi 100 % 3 euroa ylittävästä osasta lääkkeen hintaa.
Tilasto lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista ja niiden taustalla olevista sairauksista kertovat suomalaisten sairastumisesta ja eri sairauksien esiintymisestä maassamme. Tulkintoja tekevän tulee kuitenkin ottaa huomioon korvausoikeuden myöntämisen kriteerit kussakin sairaudessa.
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista sisältää kaikki tiettynä poikkileikkausajankohtana voimassa olevat, vuoden aikana alkaneet sekä vuoden aikana kuoleman vuoksi päättyneet erityiskorvausoikeudet. Tilasto sisältää vastaavat tiedot myös oikeuksista kliinisiin ravintovalmisteisiin ja rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista kattaa kaikki voimassa olevat tai päättyneet erityiskorvausoikeudet riippumatta siitä, onko / oliko henkilö käyttänyt oikeuttaan erityiskorvaukseen. Pysyvästi julkisessa laitoshoidossa olevillakin oikeus säilyy, vaikka eivät laitoshoidon takia enää saa korvauksia.
Valtioneuvosto päättää erityiskorvauksiin oikeuttavista ja kliinisiin ravintovalmisteisiin oikeuttavista sairauksista ja lääkkeiden hintalautakunta niiden hoitoon käytettävistä erityiskorvattavista lääkkeistä ja korvattavista ravintovalmisteista.
Lääkkeiden hintalautakunta voi rajoittaa eräiden lääkkeiden korvattavuutta tarkoin määriteltyihin käyttöaiheisiin. Kela pitää luetteloa näistä rajoitetusti peruskorvattavista lääkevalmisteista sairauksittain.
Jotta potilas saisi lääkkeensä erityiskorvattavana, hänen on osoitettava lääkärintodistuksella sairautensa ja lääkehoidon tarve. Myös oikeudet kliinisiin ravintovalmisteisiin ja rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin Kela myöntää lääkärinlausunnon perusteella.
Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla yksiköillä: vuoden lopussa voimassa ollut oikeus, vuoden aikana alkanut oikeus, vuoden aikana kuoleman takia päättynyt oikeus (samalla henkilöllä voi olla useita korvausoikeuksia).
Lääkekorvausoikeuksia tilastoidaan seuraavilla luokituksilla: lääkkeiden korvausryhmä, korvaukseen oikeuttava sairaus, yleiset alueluokitukset, yleiset demografiset luokitukset.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista on tarkoitettu terveyspolitiikan päättäjille ja suunnittelijoille sekä alan tutkijoille.
Laki Kansaneläkelaitoksesta (17.8.2001/731) velvoittaa laitoksen laatimaan tilastoja, arvioita ja ennusteita. Kelan työjärjestyksen mukaan aktuaari- ja tilasto-osaston tehtävänä on vakuutustekninen laskenta ja tilastointi.
2 Tilastoinnin menetelmäkuvaus
Tilasto lääkkeiden korvausoikeuksista perustuu hallinnollisiin tietoihin oikeuksien ratkaisemisesta. Korvausoikeuksia ratkaisevat sekä Kelan toimistot että työpaikkakassat (työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta). Korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmistä syntyy tietokanta, josta muodostetaan henkilöpohjaiset tilastointitiedostot.
Tilasto lääkekorvausoikeuksista perustuu kokonaisaineistoon.
Tiedostot kattavat
- henkilöt, joilla on tiettynä ajankohtana voimassa oikeus korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti peruskorvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta,
- tiettynä ajankohtana voimassa olleet oikeudet korvaukseen erityiskorvattavasta lääkkeestä, rajoitetusti peruskorvattavasta lääkkeestä tai ravintovalmisteesta,
- tiettynä ajanjaksona alkaneet korvausoikeudet,
- tiettynä ajanjaksona kuoleman takia päättyneet korvausoikeudet.
3 Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Lääkkeiden korvausoikeuksien käsittelyjärjestelmät sisältävät ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii käsittelijää korjaamaan tai tarkistamaan tiedon ennen päätöksen tekemistä.
Myös tilastointijärjestelmissä tehdään tietojen luokituksiin liittyviä ohjelmallisia luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joiden perusteella virheelliset/luvattomat tapaukset korjataan tai ohjataan luokkaan erittelemättömät tapaukset.
4 Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Vuositilastot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden elokuun puoliväliin mennessä. Kelan tilastojen julkistamiskalenteri on Internetissä (www.kela.fi/tilasto > Tilasto-opas > Julkistamiskalenteri).
Tilaston tiedot ovat lopullista tietoa.
5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan Internetissä Kela tilastoi –sivuilla:
Vuositilasto
- www.kela.fi/tilasto > Verkkotilastot > Vuositilastot > Sairausvakuutus
Kela tutkii –sivuilla:
Vuositilasto
- www.kela.fi/tutkimus > Lääkkeet > Lääkekorvaustilastot.
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista julkaistaan myös painotuotteina: Kelan sairausvakuutustilasto, Suomen virallinen tilasto sekä Kelan ja Lääkelaitoksen yhteistyönä tuottama Suomen lääketilasto.
Painojulkaisujen toimitusten ja tilausten yhteystiedot kerrotaan julkaisujen nimiölehden kääntöpuolella. Myös verkkotilastojen yhteydessä julkaistaan yhteystiedot.
6 Tilastojen vertailukelpoisuus
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista on olemassa vuodesta 1968. Jos tekee vertailuja ajassa, tulee ottaa huomioon eri vuosina voimaan tulleet lainsäädännön muutokset tai muut korvausoikeuden saamiseen liittyvät muutokset.
7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Tilastoa lääkekorvausoikeuksista tuottaa vain Kela.