Tutkimus maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksesta tuo esiin haasteita ja kehittämisehdotuksia

Maahan muuttaneet henkilöt käyttävät kuntoutuspalveluita harvemmin kuin muu väestö. Tuore tutkimus tuo esiin, millaiset haasteet vaikeuttavat maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutusta.

Alle kouluikäisistä lapsista 12 prosenttia oli Suomessa maahanmuuttajataustaisia vuonna 2020. Pääkaupunkiseudulla joka neljäs alle kouluikäinen oli maahanmuuttajataustainen. Lapset ja nuoret ovat suuri Kelan kuntoutuspalveluiden käyttäjäryhmä.

Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksessa haasteita ilmenee erityisesti kuntoutuksen valmistelussa, kuntoutusprosessin sujuvuudessa ja tulkkaamisessa, käy ilmi Kelan tutkijoiden Anna-Marie Paavosen ja Tuija Partasen tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan järjestämien kuntoutuspalveluiden toteutumista.

Ennen kuntoutuksen aloittamista perheillä on vaikeuksia kuntoutuksen hakemisessa, terapeutin etsimisessä ja ensimmäisen kuntoutuskerran sopimisessa. Taustalla on usein haasteita kuntoutuksen tuntemuksessa ja kielitaidossa. Vanhemmilla ei aina ole riittävää kielitaitoa esimerkiksi kuntoutushakemuksen laatimiseen.

”Usein ongelmien taustalla on ollut kielihaasteita ja riittämätön neuvonta. Terveydenhuollon ammattilaisilla olisi hyvä olla enemmän tietoa esimerkiksi Kelassa tarjolla olevista neuvontamahdollisuuksista kuntoutusasioiden hoitamiseen”, sanoo Anna-Marie Paavonen.

Perheellä ja kuntoutuksen ammattilaisilla voi olla eri käsitys lapsen sairaudesta tai vammasta. Perheillä on joissakin tapauksissa myös vaikeuksia luottaa terapeuttiin, jos perhe mieltää terapeutin viranomaiseksi.

Työskentely tulkin välityksellä vie myös aikaa terapiatyöskentelyltä. Erityisesti etätulkkaus on vaikeuttanut vuorovaikutusta perheen kanssa ja terapiaharjoitteiden havainnollistamista.

Pienten kielten tulkkeja on ollut vaikea löytää ja tulkkien ammattitaito on koettu vaihtelevaksi. Kuntoutuksen palveluntuottajat pohtivat, tuntevatko tulkit esimerkiksi kuntoutussanastoa riittävästi.

”Tulkkaukseen liittyviin ongelmiin voisi auttaa esimerkiksi palveluntuottajille ja tulkeille suunnattu neuvonta ja tiedottaminen tulkkauksesta kuntoutuksessa. Lisäksi tulkkivälitteiseen työskentelyyn olisi hyvä varata riittävästi aikaa”, sanoo Tuija Partanen.

Tutkimuksessa yhdistettiin Kelan rekisteritietoja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen toteutumisesta kyselyihin ja haastatteluihin. Tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sellaisia Suomessa asuvia 0‒29-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka ovat muuttaneet Suomeen tai syntyneet Suomessa ja joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Lisätietoa

Kelan tutkijat Anna-Marie Paavonen ja Tuija Partanen ovat kirjoittaneet aiheesta pidemmin Kelan tutkimusblogissa.