Esimerkki indeksin laskutavasta

Esimerkkikuntana Iisalmi

Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilasto- ja rekisterimuuttujaan

  • kuolleiden osuus väestöstä
  • työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus 16–64-vuotiaista
  • erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä.

Vuoden aikana koko maan väestöstä kuolee noin yksi prosentti. Pienissä kunnissa määrä voi vaihdella vuosittain paljonkin, vaikka kuolleisuus pitkällä aikavälillä pysyttelisi vakaana. Tämän vuoksi indeksin laskeminen perustuu kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoon, tässä tapauksessa vuosiin 2009–2011.

Muut kaksi muuttujaa perustuvat rekisterikantoihin, jotka muuttuvat vuosittain suhteellisen vähän. Tapauksia löytyy riittävästi pienistäkin kunnista, joten niistä voidaan käyttää tuoreinta saatavissa olevaa tilastovuotta. Indeksien tuorein laskentavuosi oli 2011.

Kuolleisuus

Kuolleisuusluku saadaan laskemalla kuolleiden osuus prosentteina alueen väestömäärästä.

Iisalmen väestöstä kuoli vuosina 2009–2011 keskimäärin 235,67 asukasta vuodessa. Iisalmen vuosittaisten keskiväkilukujen keskiarvo vastaavana aikana oli 22 176 henkilöä. Kuolleisuus oli siten 100 x 235,67 : 22 176 eli 1,0627 %.

Koko maan väestöstä kuoli vuosina 2009–2011 keskimäärin 48 251 henkilöä vuodessa. Suhteutettuna saman ajankohdan väestöpohjaan saadaan koko maan kuolleisuudeksi 0,93930 %.

Iisalmen kuolleisuusindeksi oli siten 100 x 1,0627 : 0,93930 = 113,1.

Työkyvyttömyys

Vuonna 2011 Iisalmen väestöstä oli työkyvyttömyyseläkkeellä 1 406 henkilöä (joko työeläkejärjestelmän tai Kelan myöntämällä). Suhteutettuna työikäisten määrään (14 042) oli työkyvyttömyyseläkkeiden esiintyvyys 10,013 %.

Koko maan väestöstä oli kyseisenä vuonna työkyvyttömyyseläkkeellä vastaavasti 253 483 henkilöä, mikä suhteessa työikäiseen väestöön (3 470 893 henkilöä) oli 7,3031 %.

Työkyvyttömyysindeksi Iisalmessa oli siten 100 x 10,013 : 7,3031 = 137,1.

Lääkekorvausoikeudet

Vuoden 2011 lopussa jokin lääke- tai ruokavaliokorvausoikeus oli voimassa 7 041 iisalmelaisella. Suhteutettuna kunnan asukaslukuun kyseisenä vuonna (22 160 henkilöä) näihin korvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä oli 31,773 %.

Koko maassa vastaavat luvut olivat 100 x 1 313 954 : 5 401 338, eli 24,326 %:lla väestöstä oli vuoden lopussa voimassa jokin lääke- tai ruokavaliokorvausoikeus.

Pitkäaikaissairastavuutta kuvaava, korvausoikeutettujen osuuteen perustuva indeksi oli Iisalmessa siis 100 x 31,773 : 24,326 = 130,6.

Sairastavuusindeksi

Yleisindeksi lasketaan kolmen osaindeksin painottamattomana keskiarvona, joten Iisalmen vakioimaton sairastavuusindeksi vuonna 2011 oli (113,1 + 137,1 + 130,6) : 3 eli 126,9.

Ikä- ja sukupuolivakioidut indeksit

Ikä- ja sukupuolivakioinnilla voidaan ottaa huomioon väestön ikärakenne, joka vaihtelee alueittain suuresti. Vakioitu indeksi kertoo, mikä olisi esimerkiksi Iisalmen sairastavuusindeksi, jos kunnan ikärakenne olisi samanlainen kuin vertailukohteessa eli koko maassa. Ikä- ja sukupuolivakioitu sairastavuusindeksi on lähtökohta jatkotutkimukselle: sen avulla saadaan tietää, miten paljon sairastavuudesta on selitettävä muilla syillä kuin ikä- ja sukupuolirakenteen vaihtelulla.

Terveyspuntarissa sairastavuusindeksi on vakioitu suoralla menetelmällä. Maan 0–84-vuotias väestö on jaettu viisivuotisikäryhmiin sukupuolittain. Vanhimpaan luokkaan kuuluvat 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Ikä- ja sukupuolivakioidun indeksin laskemisessa alueittaisia kuolleiden, työkyvyttömien ja lääkekorvausoikeutettujen määriä painotetaan koko maan ikärakenteen mukaisesti. Vakioväestönä on koko maan väestö, työkyvyttömyysindeksissä 16–64-vuotiaat.

Esimerkissä lasketut indeksit Terveyspuntarissa (Iisalmi 2011)