Mo oaččut vuođđoáigáiboahtindoarjaga?

Oza vuođđoáigáiboahtindoarjaga Kela áššiiddikšunbálvalusas. Dárkkis ohcamušas, mat čuvvošat das galget leat mielde. Maiddái čuvvosiid sáhttá sáddet neahtas.

Sáhtát ohcat doarjaga maiddái skoviin, man oaččut Kela doaimmahagain ja neahttasiidduin. Juos ozat doarjaga skoviin, sádde dan Kelai poastta bokte. Kela poastačujuhus lea

Kela
PL 10
00056 KELA

Juos it sáhte ohcat vuođđoáigáiboahtindoarjaga neahtas dahje bábirskoviin, sáhtát ohcat dan njálmmálaččat. Riŋge dalle Kelai dahje fina Kela doaimmahagas.

Man guhká gieđahallan váldá?

Muitte deavdit ohcamuša fuolalaččat. Doaimmat Kelai buot čuvvosiid, mat dárbbašuvvojit. Dat jođálmahttá ohcamuša gieđahallama.

Juos ohcamušas leat visot dárbbašlaš dieđut, oaččut Kelas mearrádusa 7 árgabeaivvi siste. Juos Kela árvvoštallá ovttas duinna, ahte ohcamuš lea hohpolaš, dat čovdojuvvo seammá dahje čuovvovaš árgabeaivve.

Loga lasi áigáiboahtindoarjaga ohcamis Kela siidduin (suomagillii).

Goas doarjja máksojuvvo?

Go Kela lea gieđahallan du ohcamuša, oaččut ruoktot mearrádusa. Mearrádusas muitaluvvojit doarjaga sturrodat, mearrádusa ákkastallamat ja máksinbeaivi. Oaččut mearrádusa maiddái dalle, juos dutnje ii leat mieđihuvvon doarjja.

Kela máksá vuođđoáigáiboahtindoarjaga báŋkokontui mánotbaji 1. báŋkobeaivve. Juos doarjaga máksin ii geargga jeavddalaš máksinbeaivve, Kela máksá doarjaga dalán mearrádusa dahkama maŋŋá. Dalle ruđat leat du báŋkokonttus 2 báŋkobeaivvi geažes mearrádusa dahkamis.

Kela sáhttá máksit vuođđoáigáiboahtindoarjagis láiggu njuolgga láigoaddái, juos háliidat nie. Kela sáhttá máksit maiddái šleađgarehkega dahje ruovttudáhkádusa njuolgga rehkega sáddejeaddjái, juos háliidat nie.

Go leat ožžon mearrádusa vuođđoáigáiboahtindoarjagis, sáhtát doaimmahit Kelai maiddái mearrádusa maŋŋá boahtán rehkegiid, maid earrebeaivi lea dan áigodagas, goas mearrádus lea fámus. Earrebeaivi dárkkuha vuosttas rehkega earrebeaivvi, ii muittuhanrehkega earrebeaivvi. Mearrádusas muitaluvvo dárkileappot, maid rehkegiid sáhtát doaimmahit Kelai.

Máksinčatnašupmi

Oassi vuođđoáigáiboahtindoarjagis sáhttá addojuvvot máksinčatnašupmin. Máksinčatnašumi sáhttá oažžut ovdamearkka dihte dálkasiidda dahje čalbmelásaide. Oaččut máksinčatnašumi mearrádusa oktavuođas. Máksinčatnašumis muitaluvvo, maid dainna sáhttá máksit gávppis.

Go dutnje mieđihuvvo vuođđoáigáiboahtindoarjja, oaččut seammás máksinčatnašumi apotehkii. Máksinčatnašumiin oaččut daid reseaptadálkasiid, maid dárbbašat.

Kela sádde dálkasiid máksinčatnašumi njuolgga apotehkii neahta bokte. Apotehkas lea doarvái, ahte čájehat iežat Kela-koartta dahje identitehtaduođaštusa.

Loga lasi doarjagiid ohcamis ja máksimis Kela siidduin.

Dárbbašatgo veahki?

Sáhtát oažžut Kela bálvalanáššedovddis veahki telefovnnas dahje doaimmahagas. Bálvalannummir lea 020 692 207.

Juos dus dahje du bearrašis lea dárbu ságastallat gieldda sosiálabálvalusaid áššidovdiin, de Kela ja gielda sáhttet bargat ovttas du dili mielde.