Uusimmat kehittämistoiminnan julkaisut

Kela julkaisee kuntoutusta koskevia selvityksiä, katsauksia ja kuntoutuksen kehittämishankkeissa tuotettuja raportteja. Lue myös aikaisemmat julkaisut.

Kokemuksia toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta. Palveluntuottajien näkökulma (Helda). Soile Huumonen (toim).
Julkaisussa kerrotaan Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeen taustoista, tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. Kehittämishankkeessa toteutettiin kuntoutuskokeilu, jonka kohderyhmänä olivat toiminnallisia häiriötä sairastavat 18–67-vuotiaat asiakkaat. Julkaisuun on koottu kuntoutuksen palveluntuottajien havaintoja ja kokemuksia kuntoutuspalvelujen kokeilusta ja kuntoutuksen kehittämisestä.
| Kuntoutusta kehittämässä 33/2022 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutus. Haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa (Helda). Paavonen, Anna-Marie & Partanen, Tuija.
Tutkimuksessa selvitetään, millaisia haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa on ollut, kun asiakkaat ovat olleet maahanmuuttajataustaisia lapsia, nuoria ja perheitä. Tutkimuksessa maahanmuuttajataustaisilla lapsilla ja nuorilla tarkoitetaan sellaisia Suomessa asuvia 0‒29-vuotiaita lapsia ja nuoria, jotka ovat muuttaneet Suomeen tai syntyneet Suomessa ja joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Aineistona on kaksi kyselyä, haastatteluja ja Kelan rekisteritiedot maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen toteutumisesta.
| Työpapereita 171/2022 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio) | Tutkimusblogi (kela.fi)

Learning Life – Mysteeri 24/7. Virtuaalinen pakopeli nuorten ammatilliseen kuntoutukseen ja ohjaukseen (Helda). Romppanen, Taina & Koivisto, Jaana-Maija & Nykänen, Kati & Maunula, Jessi & Koskela, Kyösti & Varjonen, Kaijus & Kauhanen, Elina.
Mysteeri 24/7 -hankkeen loppujulkaisussa kerrotaan hankkeen toteutuksesta ja tuloksista. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten, opiskelijoiden sekä pelialan ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. Kehitysprosessin tuloksena syntyi Learning Life – Mysteeri 24/7 -peli, jota pelataan Oculus Quest 2 -virtuaalilaseilla. Pelin tavoitteena on, että peli parantaa nuoren työ- tai opiskeluvalmiuksia sekä arjen hallintaa. Pelistä tehtiin myös tietokoneella pelattava versio ja pelin hyödyntämisen tueksi laadittiin tekninen ohje sekä ammattilaisten käsikirja.
| Kuntoutusta kehittämässä 32/2022 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

ICF lasten kuntoutuksessa (Helda). Tigerstedt, Helena & Paavilainen, Elisa & Lindevall, Pia.
ICF lasten kuntoutuksessa -hankkeen loppujulkaisussa kerrotaan hankkeen toteutuksesta ja tuloksista. Hankkeen tavoitteena oli ottaa käyttöön kansainvälinen ICF-toimintakykyluokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) neuvolaikäisten lasten perustason monialaisessa kuntoutusverkostossa Varsinais-Suomessa. Hankkeessa kehitettiin ICF-luokitukseen perustuvia hyviä käytänteitä ja toimivia työvälineitä lasten kuntoutustarpeen arviointiin, toimintakykytiedon kokoamiseen ja sujuvaan tiedonsiirtoon eri toimijoiden välillä sekä kuntoutuksen osa- ja kokonaistavoitteiden laatimiseen.
| Kuntoutusta kehittämässä 31/2022 |

Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus (Helda). Paavonen, Anna-Marie & Karinkanta, Saija.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutuksessa käytettäviä interventioita ja niiden hyötyjä. Erityisesti tarkastellaan sitä, millaisilla interventioilla voidaan tukea pitkäaikaista kipua kokevien työkykyä. Kerätyn tiedon perusteella arvioidaan Kelan mahdollista roolia kipukuntoutuksen järjestäjänä tulevaisuudessa. Kirjallisuuskatsauksen aineistona ovat kansainvälinen tutkimuskirjallisuus ja kipukuntoutuksen asiantuntijoiden haastattelut.
hanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden kuntoutus. Haasteita ja kehittämistarpeita Kelan järjestämän kuntoutuksen toteutumisessa

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2019 (Helda). Karinkanta, Saija & Reiterä, Tuomas.
Kuntoutuksen hyödyn arviointi perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Vuosittainen raportti tuottaa tietoa Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä ja nostaa esiin mahdollisia kehityskohteita. Tässä raportissa tarkastellaan aiempia vuosia jäsennellymmin ammatillista kuntoutusta, sillä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja ammatillinen kuntoutusselvitys on analyyseissä eriytetty toisistaan. Raportin aineisto on kerätty asiakkailta, jotka olivat päättäneet kuntoutuksensa vuonna 2019.
| Kuntoutusta kehittämässä 30/2021 | Tiedote

Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio? Käsikirja eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä (Helda). Hautamäki, Lotta & Ramadan, Farid & Vilhunen, Tuuli.
Eläinavusteiset interventiot kuntoutuksessa. Kentän kartoittaminen ja yhtenäisten toimintaperiaatteiden kehittäminen -hankkeen tavoitteena oli laatia eläinavusteiselle vapaaehtoistoiminnalle ja ammattimaiselle kuntoutustoiminnalle selkeät yhtenäistetyt toimintaperiaatteet. Tähän käsikirjaan on koottu alan eettiset periaatteet, laatukriteerit sekä turvallisuusasiakirjat ja -suunnitelmat. Kuntoutussäätiön tutkijat kokosivat käsikirjan yhdessä alan ammattilaisten kanssa. Käsikirjan tärkein tehtävä on kuvata eläinavusteisen toiminnan eettisiä toimintatapoja ja ohjata toimijoita pohtimaan, millainen on hyvä eläinavusteinen interventio omassa työssä ja toimintaympäristössä.
| Kuntoutusta kehittämässä 29/2021 | Tiedote

GAS-menetelmän soveltaminen vaativassa lääkinnällisessä puheterapiakuntoutuksessa (Helda). Niemitalo-Haapola, Elina & Heikkinen, Elisa & Kauppila, Riikka & Lainio, Raila & Piirto, Heta & Tennilä, Tanja.
GAS-menetelmän soveltaminen vaativassa lääkinnällisessä puheterapiakuntoutuksessa -hankkeen loppujulkaisussa kerrotaan hankkeen toteutuksesta ja tuloksista.Tutkimushankkeessa tarkasteltiin ja kehitettiin GAS-menetelmän käyttöä vaativassa lääkinnällisessä puheterapiakuntoutuksessa ja muun muassa perehdyttiin kirjallisuuteen, tehtiin kyselytutkimus, järjestettiin puheterapeuteille koulutusta sekä koottiin ideapankki GAS-tavoitteiden laatimisen tueksi.
| Kuntoutusta kehittämässä 28/2021 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilu. Toteutuminen, kohderyhmä ja koetut hyödyt (Helda). Paavonen, Anna-Marie & Seppänen-Järvelä, Riitta.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten Kelan ammatillisen kuntoutuksen koulutuskokeilut ovat tähän mennessä toteutuneet oppilaitoksissa, millainen niiden kohderyhmä on ollut ja millaisia ovat olleet niiden koetut hyödyt. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan, millaiset tekijät ovat estäneet ja edistäneet asiakkaiden koulutuskokeiluun hakeutumista.
| Työpapereita 161/2021 |

Yksilöllinen tanssikuntoutus. Menetelmän kehittämisraportti fysioterapeutin ja tanssinopettajan yhdessä ohjaamasta terapiasta vaikean traumaattisen aivovamman saaneille (Helda). Kullberg-Turtiainen, Marjo & Forsbom, Maj-Britt & Säynevirta, Kirsi & Molander, Kiki.
Julkaisussa kerrotaan, kuinka tanssikuntoutus sai alkunsa, kuinka terapiamuotoa kehitettiin hankkeen aikana ja miten sitä kehitetään edelleen. Tanssikuntoutus on neurologinen kuntoutusmuoto, jolla tässä julkaisussa tarkoitetaan yksilöllistä terapiaa vaikean tai erittäin vaikean aivovamman saaneelle henkilölle, jolla on rajoitteita liikkumis- ja toimintakyvyssä, mutta riittävästi motorista toimintaa tähän kuntoutusmuotoon osallistumiseksi.
| Kuntoutusta kehittämässä 27/2021 |

Työnantajayhteistyö työpaikkajaksoja sisältävässä ammatillisessa kuntoutuksessa. Näkökulmia kehittämiseen (Helda). Haapakoski, Kaisa & Åkerblad, Leena.
Tässä raportissa kerrotaan Jyväskylän yliopiston toteuttaman Työelämä kuntoutuksen osapuolena -hankkeen tuloksista. Hankkeessa syvennyttiin työpaikkajaksoja sisältävän ammatillisen kuntoutuksen sekä siihen liittyvän työnantajayhteistyön problematiikkaan ja mahdollisuuksiin. Raportin mukaan toimivan työnantajayhteistyön keskeisiä edellytyksiä ovat yhteistyön arvostaminen, yhteistyön resurssien turvaaminen, ennakkoluulojen kohtaaminen ja käsittely, työn ja tekijän yhteensovittaminen, työn räätälöinti, yritysten resurssien ja toimintalogiikan huomiointi, yhteistyön jatkuvuus sekä työllistämisen tukeminen. Raportissa todetaan, että ammatillista kuntoutusta tulisi kehittää tavalla, joka tukee sen ydintavoitteita eli asiakkaiden työelämään pääsyä ja osallisuutta työelämässä.
| Kuntoutusta kehittämässä 26/2021 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Kuntoutuksen hyödyn arviointi. Kelan malli (Helda). Miettinen, Sari & Rättö, Hanna & Reiterä, Tuomas & Vadén, Veli-Matti .
Julkaisussa kerrotaan Kelassa rakennetusta kuntoutuksen hyödyn arvioinnin mallista. Kelan mallista  tekee erityisen systemaattinen tiedonkeruu sekä arvioinnin perustana käytettävän aineiston monipuolisuus. Tietoa asiakkaan toiminta- ja työkyvyn muutoksesta kerätään kuntoutuksen asiakkailta ja palveluntuottajilta, ja niihin liitetään tietoa eri rekistereistä. Mallin avulla saatavaa tietoa käytetään Kelassa kuntoutuksen kehittämiseen ja kuntoutusta koskevassa tilastoinnissa. Kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisesta kerätään tietoja GAS-menetelmällä, asiakkaiden elämänlaadusta WHOQOL-BREF-mittarilla ja mahdollisista masennusoireista BDI-21-mittarin väestöversiolla. Lisäksi erillisellä lomakkeella kerätään asiakkaalta ja palveluntuottajalta asiakkaan työkykyyn liittyviä tietoja. Kuntoutuksen uudistamiskomitea on ehdottanut Kelan mallin soveltamista myös Kelan ulkopuolella.
| Kuntoutusta kehittämässä 25/2021 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus (Helda). Paavonen, Anna-Marie & Salminen, Anna-Liisa.
Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan, millaisia interventioita raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutuksessa käytetään ja millaisia niiden hyödyt ovat. Tarkastellut interventiot ovat psykososiaalisia ja toiminnallisia sekä ammattilaisen tuella toteutettuja.
| Työpapereita 158/2020 |

Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishanke. Kehittämistä, kokeilua, kohtaamisia ja taitojen vahvistumista (Helda). Salli Alanko (toim.).
Julkaisussa kerrotaan Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishankkeen taustoista, tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. Hankkeessa tuotettiin maahanmuuttajille tietoa Kelan kuntoutuspalveluista eri kielillä, tarjottiin kulttuurista osaamista vahvistavaa koulutusta Kelan kuntoutuksen palveluntuottajille sekä kokeiltiin ja kehitettiin ammatillista kuntoutusta ja suomen kielen opetusta yhdistävää kuntoutuspalvelua. Julkaisussa valotetaan maahanmuuttajien kuntoutuksen erityispiirteitä eri näkökulmista sekä tuodaan esille ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksia kuntoutuspalvelun kokeiluun osallistumisesta.
| Kuntoutusta kehittämässä 24/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Suomen kieltä ammatillisessa kuntoutuksessa. Maahanmuuttajien ammatillisen kuntoutuspalvelun kokeilun arviointitutkimus (Helda). Varjonen, Sirkku & Vuorento, Mirkka & Pitkänen, Sari & Vilhunen, Tuuli & Hautamäki, Lotta.
Kelan Maahanmuuttajien kuntoutuksen kehittämishankkeessa kehitetiin ja kokeiltiin ammatillista kuntoutusta ja suomen kielen opetusta yhdistävää kuntoutuspalvelua. Tämä julkaisu on arviointitutkimuksen loppuraportti, jossa arvioidaan kokeillun kuntoutuspalvelun toimivuutta ja soveltuvuutta Kelan palveluksi. Kuntoutuspalvelun toimivuutta ja koettuja vaikutuksia tutkittaessa otettiin huomioon asiakkaiden, palveluntuottajien ja työkokeilupaikkoja tarjonneiden työnantajien näkökulmat. Kokonaisuutena kuntoutus koettiin palveluksi, jossa asiakasta voitiin tukea matkalla kohti työelämää, ammatin vaihtoa tai uutta koulutusta. Kokeiltua kuntoutuspalvelua pitää vielä kehittää, jotta kuntoutus vastaisi maahanmuuttajaväestön ammatillisen kuntoutuksen tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja edistäisi heidän hyvinvointiaan ja työllistymistään.
| Kuntoutusta kehittämässä 23/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Opiskeluvalmennus opiskelijan tukena ammatillisissa opinnoissa. Kelan lyhytterapiamuotoisen opiskeluvalmennuksen arviointi (Helda). Korkeamäki, Johanna & Salakka, Ilja & Pietilä, Piia & Hautamäki, Lotta.
Kelan Opiskeluvalmennus-projektissa kehitettiin ja kokeiltiin opiskeluvalmennusta, jossa hyödynnettiin yksilöllistä tavoitteenasettelua, lyhytterapiamenetelmiä ja verkostotyötä. Tässä arviointitutkimuksen loppuraportissa tarkastellaan opiskeluvalmennuspalvelun toimeenpanoa ja koettuja hyötyjä valmennukseen osallistuneiden opiskelijoiden, palvelua toteuttaneiden opiskeluvalmentajien sekä valmennukseen ohjanneiden ratkaisuasiantuntijoiden ja oppilaitosten edustajien näkökulmasta. Kokemukset opiskeluvalmennuksesta olivat myönteisiä ja palvelua pidettiin tarpeellisena. Valmentajien kokemusten mukaan lyhytterapiamenetelmien hyödyntäminen osana valmennusta toimi hyvin. Arviointitutkimuksen perusteella palvelun laajemmassa implementaatiovaiheessa pitää kiinnittää erityistä huomiota ja resursseja ohjautumiseen sekä opiskeluvalmennuksen opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaiseen räätälöintiin.
| Kuntoutusta kehittämässä 22/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Lyhytterapiat opiskeluvalmennuksessa. Kognitiivis-analyyttisen ja ratkaisukeskeisen terapian soveltaminen (Helda). Uusitalo-Arola, Liisa & Salmi, Lasse & Kanninen, Katri.
Kelan Opiskeluvalmennus-projektissa kehitettiin ja kokeiltiin opiskeluvalmennusta, jossa hyödynnettiin yksilöllistä tavoitteenasettelua, lyhytterapiamenetelmiä ja verkostotyötä. Tässä julkaisussa kuvataan menetelmien perusperiaatteet ja työtavat sekä miten niitä sovellettiin opiskeluvalmennuksessa. Opiskeluvalmennuksessa käytettiin kognitiivis-analyyttistä (KAT) ja ratkaisukeskeistä (RATKES) lyhytterapiamenetelmää. Menetelmistä valittiin työkaluja tukemaan, syventämään ja rakenteistamaan opiskeluvalmentajien työskentelyä. Valmentajien ja valmennettavien kokemus lyhytterapeuttisten menetelmien sovellettavuudesta opiskeluvalmennuksessa oli myönteinen, vaikka menetelmien soveltamista kuntoutukseen pitää vielä kehittää edelleen.
| Kuntoutusta kehittämässä 21/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Opiskeluvalmennuksen kehittäminen. Palveluntuottajien näkökulma (Helda). Soile Huumonen (toim.).
Kelan Opiskeluvalmennus-projektissa kehitettiin ja kokeiltiin opiskeluvalmennusta, jossa hyödynnettiin yksilöllistä tavoitteenasettelua, lyhytterapiamenetelmiä ja verkostotyötä. Opiskeluvalmennuksen tavoitteena oli vahvistaa opiskelijan opiskelukykyä sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Tämä julkaisu painottuu projektin kuntoutuspalveluita toteuttaneiden ja kehittäneiden palveluntuottajien havaintoihin ja kokemuksiin. Lisäksi julkaisussa kerrotaan projektin taustasta sekä opiskeluvalmennuspalvelun sisällöstä.
| Kuntoutusta kehittämässä 20/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Rytmiä ja rakennetta arkeen. Sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta yhdistävä nuorten kuntoutuksen kehittämishanke Saku (Helda). Jari Turunen, Tarja Juvonen, Sari Seppä, Anna Satomaa, Ville Siitonen.
Julkaisussa kuvataan Verven Saku-hankkeen kehittämistyötä ja tuloksia. Saku-hankkeessa kokeiltiin sosiaalista ja ammatillista kuntoutusta yhdistävää yksilö- ja ryhmämuotoista kuntoutusta. Lisäksi hankkeessa luotiin etäkuntoutuksen verkkoalusta eSaku. Hankkeessa käytetyt työmenetelmät osoittautuivat nuorten ja yhteistyötahojen näkökulmasta joustaviksi ja pääosin tarkoituksenmukaisiksi. Saku-hanke toimi hyvänä lähtölaukauksena muihin Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Saku-hankkeessa ryhmätoiminta osoittautui tarpeelliseksi nuoren yksilöllisen tuen rinnalla.
| Kuntoutusta kehittämässä 19/2020 |

Nuoren tarpeisiin vastaava matalan kynnyksen kuntoutus tuottaa tulosta. NOVAK-hankkeen loppuraportti (Helda). Harju, Henna & Shinyella, Tuuli (toim.).
Julkaisussa kuvataan NOVAK-hankkeen toteuttamista ja tuloksia. Stadin ammattiopisto, Metropolia ja Kuntoutussäätiö loivat sosiaalisen kuntoutuksen palvelupolun, jossa yhdistetään yksilövalmennusta ryhmämuotoiseen sosiaaliseen kuntoutukseen. Hankkeen tulosten mukaan osa nuorista hyötyi enemmän yksilötoiminnasta ja osa ryhmätoiminnasta. Jotta nuorta kyettäisiin heti alusta asti tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla, pitää palvelun sisältöön kiinnittää huomiota. Jotta nuori voidaan ohjata oikeanlaiseen palveluun, hänen tilanteensa huolellinen kartoittaminen on keskeistä.
| Kuntoutusta kehittämässä 18/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Ohjausmallilla tukea työn ja opintojen ulkopuolella oleville nuorille aikuisille. Löydä suuntasi -hankkeen loppuraportti (Helda). Parkkila, Minna & Boltar, Leena & Vaalasranta, Liisa & Pitkänen, Sari & Poutiainen, Erja.
Julkaisussa kuvataan Löydä suuntasi -hankkeen toteutusta ja tuloksia. Kuntoutussäätiö kehitti työelämän ja opintojen ulkopuolella oleville nuorille tuen mallin, jolla vahvistetaan osallistujan psyykkistä toimintakykyä, elämänhallintaa ja sosiaalisia taitoja. Ohjausmalli yhdistää toisiinsa ammattilaisten ohjaaman vertaisryhmätoiminnan ja yksilöllisen ohjauksen. Löydä suuntasi -ohjausjakso tuki nuorten työ- ja toimintakykyä, mikä näkyi masennus- ja ahdistusoireilun vähenemisenä ja itsetunnon vahvistumisena.
| Kuntoutusta kehittämässä 17/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Ryhmän tuella toimivampaan arkeen. MATKA – Ryhmämuotoinen avokuntoutusmalli nuorille aikuisille (Helda). Moilanen, Johanna & Malinen, Kaisa & Paltamaa, Jaana & Lautamo, Tiina.
Julkaisussa kuvataan Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Nuorten Ystävien MATKA-hankkeen toteutusta ja tuloksia. Hankkeessa kehitettiin nuorille suunnattua matalan kynnyksen ryhmämuotoista MATKA-avokuntoutusmallia. MATKA-hankkeen tulosten valossa näyttää tärkeältä, että sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen yhdistävä palvelu sisällytettäisiin työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ammatilliseen kuntoutukseen. Myös kuntoutuksen ryhmämuotoisuudesta vaikuttaa olevan etua. Nuoren yksilölliset tarpeet ovat MATKA-kuntoutusmallin lähtökohta.
| Kuntoutusta kehittämässä 13/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutus. Terveydenhuollon ja Kelan yhteistyötä (Helda). Ebeling, Hanna & Mattila, Marja-Leena & Suominen, Inkeri & Haapala, Eija & Suomela-Markkanen, Tiina (toim.).
Kelan ja terveydenhuollon asiantuntijoiden laatiman suosituksen tavoitteena on yhdenvertaistaa lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointia sekä kuntoutukseen ohjaamista ja sen järjestämistä. Suosituksessa kuvataan Kelan järjestämiä mielenterveyshäiriöiden kuntoutuspalveluita lapsille ja nuorille sekä lasten ja nuorten mielenterveyskuntoutuksen työnjako terveydenhuollon ja Kelan välillä. Lisäksi suosituksessa esitellään, miten eri-ikäisten lasten ja nuorten toimintakykyä voi arvioida, ja millainen on hyvä kuntoutuksen suunnittelua edeltävä lasten- ja nuortenpsykiatrinen arvio. Suosituksessa kuvataan kuntoutustavan valintaa ja korostetaan kuntoutumisen seurannan tärkeyttä.
| Kuntoutusta kehittämässä 16/2020 | Tiedote (Tietoa Kelasta -osio)

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2018 (Helda). Reiterä, Tuomas & Mattila-Holappa, Pauliina & Miettinen, Sari & Rättö, Hanna & Vadén, Veli-Matti.
Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin raportti perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen ja laajaan tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja eri rekistereistä. Raportissa tuotetaan uusia arvioita Kelan järjestämän kuntoutuksen mahdollisista hyödyistä. Tässä raportissa erityisenä teemana on mielenterveys ja työkyky. Raportin aineisto koostuu vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneiden henkilöiden tiedoista.
| Kuntoutusta kehittämässä 15/2020 | Tiedote