Nuoren ammatillinen kuntoutus

Vuoden 2019 alusta voimaan tullut lakimuutos (KKRL 566/2005 7a §) nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta on helpottanut nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Lakimuutoksen myötä 16—29-vuotias nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada ammatillista kuntoutusta ilman sairaus- tai vammadiagnoosia.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on tukea ja edistää nuoren toimintakykyä, elämänhallintaa sekä opiskelu- ja työllistymisvalmiuksia. Kuntoutusrahalla turvataan nuoren toimeentuloa kuntoutuspäätöksessä mainitun kuntoutuksen keston ajan. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat NUOTTI-valmennus, ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) ja koulutuskokeilu. Lue lisää nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista.

Kela seuraa nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja tutkii muutosten vaikutuksia. Tässä tietopaketissa kuvataan niitä nuoria, jotka ovat saaneet nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja ja kuntoutusrahaa vuoden 2019 lakimuutoksessa olevan 7a §:n perusteella, eli niitä nuoria, joilla ei ole sairaus- tai vammadiagnoosia ammatillisen kuntoutuksen perusteena.

Tietopaketteja on julkaistu vuodesta 2019 alkaen

Tässä tietopaketissa tarkastellaan vuosien 2019 ja 2020 nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen ja toimeentuloa kuntoutuksen ajalta turvaavan kuntoutusrahan saajamääriä. Lisäksi tietopakettiin on päivitetty palveluiden ja kuntoutusrahan saajien kertymätietoja vuoden 2019 alusta vuoden 2021 huhtikuun loppuun. Lopuksi nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajia tarkastellaan alueellisesti sekä ikäryhmittäin. Tämän tietopaketin lopussa on linkkejä nuoren ammatilliseen kuntoutukseen liittyviin julkaisuihin.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tietopaketteja on julkaistu vuoden 2019 lopusta lähtien. Vuosina 2019—2020 julkaistuissa tietopaketeissa tarkasteltiin nuoren ammatillisen kuntoutuksen kertymätietoja aikavälillä 01/2019—04/2020 sekä tarkemmin vuoden 2019 osalta tietoja kuntoutusrahaa saaneita. Edellisiin tietopaketteihin on kerätty myös laajemmin aiempaa tutkimuskirjallisuutta mm. nuorten kuntoutus- ja työkyvyttömyysetuuksien käytöstä.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneet vuosina 2019 ja 2020

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saavien nuorten määrä on kasvanut vuoden 2019 alusta merkittävästi. Vuonna 2019 nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja sai 2 619 nuorta ja vuoden 2020 aikana jo 5 186 nuorta. Vuoden 2020 suurempaa lukua selittää osaltaan se, että kuntoutus on voinut alkaa vuoden 2019 aikana ja jatkua vuodelle 2020. Nuoren ammatillista kuntoutusta saavista miehiä on hieman enemmän kuin naisia. Vuonna 2019 nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista 54,0 % oli miehiä, kun vuonna 2020 miesten osuus oli 52,4 %. (Kuvio 1).

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista NUOTTI-valmennus on selvästi yleisin. Vuonna 2019 sitä sai 2 169 nuorta ja vuonna 2020 4 588 nuorta. Seuraavaksi yleisimpiä palveluita olivat ammatillinen kuntoutusselvitys, jota vuonna 2020 sai 551 nuorta sekä työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, jota vuonna 2020 sai 347 nuorta. Koulutuskokeilua sai vain 2 nuorta vuonna 2020.

Kuvio 1. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden määrät vuonna 2019 ja 2020.*

 

 

Kuvio 2. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden asiakkaiden määrä kuukausittain 01/2019—04/2021.*

 

*Kuntoutuksen saaja tilastoituu toteutuneen maksun perusteella ja maksu toteutuu viiveellä kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutus on siis voinut todellisuudessa tapahtua jo kirjauskuukautta aiemmin.

Vuoden 2019 alusta vuoden 2021 huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 7 731 nuorta on saanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Selvästi yleisin kuntoutuspalvelu on NUOTTI-valmennus, jota on saanut yhteensä 6 947 nuorta vuoden 2019 tammikuun ja vuoden 2021 huhtikuun välisenä aikana. Ammatillista kuntoutusselvitystä, työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta sekä koulutuskokeilua on saanut yhteensä 1 208 nuorta.

Kuntoutusrahaa saavien nuorten määrä on kasvanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen myötä

Vuonna 2019 kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen sai 2 342 nuorta  ja vuonna 2020 kuntoutusrahaa saaneita nuoria oli 4 309. Kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa saavien osuus vuonna 2019 oli 84,0 % ja vuonna 2020 82,8 %. Kuntoutusrahan saajien sukupuoli- ja ikäjakauma mukailee kuntoutuspalveluja saaneita. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja sekä kuntoutusrahaa saavat yleisimmin 20—24-vuotiaat ikäryhmässä ja kuntoutuspalveluja ja –rahaa saavista hieman yli puolet ovat miehiä.

Kuntoutusrahaa nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluihin on vuoden 2019 alusta vuoden 2021 huhtikuun loppuun mennessä maksettu 35 668 061 euroa ja kyseisenä aikana yhteensä 6 844 nuorta on saanut kuntoutusrahaa nuoren ammatilliseen kuntoutukseen. Vuonna 2019 kuntoutusrahakustannukset olivat 8 561 248 euroa ja vuonna 2020 17 922 233 euroa.

Palveluittain tarkasteltuna vuonna 2020 NUOTTI-valmennusta saaneiden nuorten kuntoutusrahakustannukset olivat 9 304 073 euroa. Seuraavaksi yleisimmän palvelun, ammatillisen kuntoutusselvityksen, kuntoutusrahakustannukset olivat 1 220 282 euroa. Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusrahakustannukset olivat 887 159 euroa ja koulutuskokeilun 2 461 euroa.

Kuntoutusrahakustannusten lisäksi voidaan tarkastella kuntoutuspalvelujen kustannuksia. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluista syntyvät kustannukset olivat vuonna 2020 yhteensä 9 563 994 euroa. Vuonna 2020 NUOTTI-valmennuksen kustannukset olivat 7 863 223 euroa, ammatillisen kuntoutusselvityksen 937 800 euroa, työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen 762 641 euroa sekä koulutuskokeilun 330 euroa.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käytössä on alueellisia ja ikäryhmittäisiä eroja

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käytössä on alueellisia eroja (ks. karttakuvio.) 16—29-vuotiaasta väestöstä 0,58% sai nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita vuonna 2020. Eniten kuntoutuspalvelujen saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna on Pohjois-Karjalassa (1,17 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (1,04 %), joissa kuntoutuspalveluja saaneiden nuorten osuus saman ikäisestä väestöstä nousee yli yhteen prosenttiin. Manner-Suomesta Uudellamaalla (0,34 %) ja Pohjanmaalla (0,44 %) on saman ikäiseen väestöön suhteutettuna vähiten nuoren ammatillista kuntoutusta saavia nuoria. (kuvio 3.)

Nuoren ammatillista kuntoutusta tarjotaan 16—29-vuotiaille nuorille. Yleisintä nuoren ammatillisen kuntoutuksen saaminen on ikäryhmässä 20—24-vuotiaat, jotka useimmiten saavat NUOTTI-valmennusta. Yli 25-vuotiailla työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus sekä ammatillinen kuntoutusselvitys ovat muita ikäryhmiä yleisempiä palveluita. (Kuvio 4.)

Kuvio 3. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden osuus 16—29-vuotiaasta väestöstä maakunnittain vuonna 2020.
 

Kuvio 4.  Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneet ikäryhmittäin vuonna 2020.

 
Kela toteuttaa myös nuoren ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää seurantatutkimusta. Seurantatutkimuksessa selvitetään, miten aiempaa joustavammat mahdollisuudet päästä ammatilliseen kuntoutukseen ilmenevät nuorilla mm. eri toimeentuloturvaetuuksien käytössä ja etuuksien saajiksi siirtymisen väylissä. Tietopakettiin tullaan päivittämään tietoja myös seurantatutkimuksen etenemisestä.

07/2020 julkaistu tietopaketti

Lue lisää

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos

Opinnäytetöitä NUOTTI-valmennuksesta

 

Yhteystiedot

  • Tutkimus: tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo, puh. 050 5522157; tutkimusharjoittelija Anni Haavisto
  • Analytiikka ja tilastot: data scientist Johannes Turunen, puh. 050 4780067; data scientist-harjoittelija Jenna Huisman; tilastoasiantuntija Tuomas Sarparanta, puh. 050 4363274
  • Kuntoutus: suunnittelija Marjaana Pajunen, puh. 050 5516843
  • Kuntoutusraha: vastaava suunnittelija Marjut Hevosmaa, puh. 050 5516386
  • sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi