Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotettiin vuoden 2019 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella

 

Opiskelu- ja työelämästä syrjään jäämisen taustalla on usein terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä haasteita

Kelalla on lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta ja tehdä etuusjärjestelmien sekä oman toimintansa kehittämistä tukevaa tutkimusta. Nuorille tarkoitettujen etuuksien ja palveluiden kehittämisen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä, jota on kuvattu mm. kehityksellä NEET-asteessa. NEET-aste kuvaa niiden nuorten osuutta ikäluokasta, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmiespalvelussa

Nuorten opiskelu- ja työelämästä syrjään jäämisen taustalla on usein terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia, mitä osaltaan kuvastaa sairausperusteisten toimeentuloetuuksien, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahan, määrän kasvu: kahdenkymmenen vuoden aikana näitä etuuksia saaneiden nuorten osuus on yli kaksinkertaistunut ja työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä jatkaa kasvuaan (Koskenvuo ym. 2019).

Nuorten kuntoutusmahdollisuuksien edistämiseksi on tehty lakimuutoksia, kuten vuonna 1999 voimaan tullut laki nuoren kuntoutusrahasta ja vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos, jossa opiskelukyvyn heikkeneminen ja kokonaistilanteen huomioiminen lisättiin myöntöedellytyksiin (HE 87/1998; HE 128/2013).

Lakimuutosten ja palveluiden kehittämisen myötä yhä useampi nuori on päässyt ammatilliseen kuntoutukseen ja nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla (Partio 2019).

Vuoden 2019 alusta nuori on voinut saada ammatillista kuntoutusta ilman sairausdiagnoosia

Kela sai vuonna 2017 tehtäväkseen valmistella lakimuutosta, jolla helpotetaan alle 30-vuotiaiden nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Osana valmistelutyötä Kelassa käynnistettiin NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti.

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti

Projektissa kehitettiin uudenlainen ammatillisen kuntoutuksen palvelu, NUOTTI-valmennus, jossa nuori saa tuekseen arkeensa jalkautuvan henkilökohtaisen valmentajan. Lisäksi pyrittiin madaltamaan kuntoutukseen hakeutumiskynnystä kehittämällä ja testaamalla hakemista ilman diagnoosia tai suullisella hakemuksella.  Projektin yhteydessä laadittiin suositus toimintakyvyn arvioimiseksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa (Sandberg ym. 2018).

Projektin aikana vuonna 2018 NUOTTI-valmennukseen tai ammatilliseen kuntoutusselvitykseen pääsi 1 143 nuorta (Rouvinen ja Koskenvuo 2019 ). NEET-projektiin liittyi myös arviointitutkimus, jonka toteutti Hämeen ammattikorkeakoulu (Miettinen ym. 2019).  

Lakimuutos 1.1.2019

Lakimuutos nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta tuli voimaan 1.1.2019 (HE 133/2018). Lakimuutoksen myötä nuoren ammatillista kuntoutusta on voitu järjestää 16‒29-vuotiaalle henkilölle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve. Sairaus- tai vammadiagnoosia ei edellytetä. Kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista toimintakyvyn, elämänhallinnan sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edistämiseksi. Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutuspäätöksessä mainitun kuntoutuksen keston ajan. Kelassa jokainen nuoren ammatillista kuntoutusta hakeva nuori haastatellaan. Nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat NUOTTI-valmennus, ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) ja koulutuskokeilu.

Kela seuraa nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja tutkii muutosten vaikutuksia

Muutosten tavoitteina oli, että opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsevät entistä joustavammin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ja siten etenemään opiskelu- ja työllistymispolulla.

Nuoret ovat löytäneet uudet palvelut ja ensimmäisenä vuotena lakimuutoksen jälkeen yli 2 400 nuorta on saanut Kelan järjestämää nuorten ammatillista kuntoutusta.

Tähän tietopakettiin päivitetään säännöllisesti nuorten ammatillisen kuntoutuksen ja kuntoutusrahan saajien määriä. Kuvioissa 1 on kuvattu saajien määrä marraskuun 2019 loppuun mennessä saadun kuntoutuspalvelun ja sukupuolen mukaan. Kuviossa 2 esitetään nuorten ammatillista kuntoutusta saaneiden osuus saman ikäisestä väestöstä maakunnittain vuoden 2019 alusta marraskuun loppuun.

Marraskuun loppuun mennessä yhteensä 2 412 nuorta oli saanut nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Selvästi yleisin kuntoutuspalvelu oli NUOTTI-valmennus, jota oli saanut 1 998 nuorta. Palvelujen saaminen on hieman yleisempää nuorilla miehillä kuin naisilla.

Kuntoutuspalvelujen käyttö vaihtelee alueittain. Lakimuutos on ollut voimassa vasta alle vuoden ja 16‒29-vuotiaasta väestöstä nuorten ammatillista kuntoutusta on marraskuun loppuun mennessä saanut noin 0,3 %. Eniten nuorten ammatillisen kuntoutuksen palvelujen saajia on ollut Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

 

 
 

Saajien määriä koskevan seurannan lisäksi Kelassa on käynnistetty tutkimus, joka tuottaa tietoa nuorten pääsystä ammatilliseen kuntoutukseen uusien myöntämisedellytysten mukaisesti. Tutkimuksessa selvitetään, miten nuoret ovat päässeet ammatilliseen kuntoutukseen uusien myöntämisedellytysten mukaisesti ja näkyvätkö aiempaa joustavammat mahdollisuudet päästä ammatilliseen kuntoutukseen nuorten sairausperusteisten etuuksien käytössä, opiskeluvalmiuksien parantumisessa ja mahdollisuuksissa päästä työelämään. Tietopakettia täydennetään tutkimusten edetessä.

 

Linkkejä

Tiedote 20.11.2019: Nuorille suunnatun NUOTTI-valmennuksen suosio yllätti. https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-ajankohtaista/-/asset_publisher/Aw8qiePfWs1Y/content/nuorille-suunnatun-nuotti-valmennuksen-suosio-yllatti

Rouvinen J, Koskenvuo K. Nuoret pääsevät kuntoutukseen aiempaa helpommin. Kelan tutkimusblogi 14.6.2019 https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4985

Koskenvuo K, Pösö R, Haukipuro K, Nevalainen M. Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä. Kelan tutkimusblogi 27.6.2019 https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/5001  

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projektin loppuseminaari 27.8.2019 https://www.kela.fi/yhteistyokumppanit-kuntoutuspalvelut-palveluntuottajille-tapahtumat-ja-koulutukset-neet-nuorten-loppuseminaari

Miettinen S, Välimaa O, Mäntyneva P ym. ”Apu on ollut mittaamattoman arvokasta”. Kelan nuorten ammatillisen kuntoutuksen uusi NUOTTI-valmennus ja suullisen hakemisen malli. Työpapereita 150. Kelan tutkimus, 2019. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/304934/Tyopapereita150.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sandberg E, Jokinen S, Kärkkäinen J ym. Toimintakyvyn arviointi 16-29-vuotiailla NEET-nuorilla. Suositus avuksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa. Kuntoutusta kehittämässä 03/2018. Helsinki: Kela, 2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/250244/Kuntoutustakehittamassa3.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Partio T. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Kelan tilastokatsaus, 2019 https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/299520/Nuoren_kuntoutusrahan_saajien_maara_on_kaksinkertaistunut_2010_luvulla.pdf?sequence=1&isAllowed=y

HE 133/2018. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta. https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180133

Kuntoutuksen uudistamiskomitean  ehdotukset http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160273    

Hallituksen puoliväliriihi 25.4.2017  https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/4592272/Hallituksen-linjaukset-syrjaytymisen-vahentamiseksi.pdf/ef2dc3b7-8459-497e-b0cf-77b4ea9cf686/Hallituksen-linjaukset-syrjaytymisen-vahentamiseksi.pdf.

Salminen J. Nuoren kuntoutusrahan luoma osallisuus toimintamahdollisuuksina. Yhteiskuntapolitiikka 2019;84:393-402 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138587/YP1904_Salminen.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Hiilamo Heikki, Määttä Anne, Koskenvuo Karoliina, Pyykkönen Jussi, Räsänen Tapio, Aaltonen Sanna. Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti. DIAK-puheenvuoro 11. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2017. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/133266/Puheenvuoro_11_978-952-493-298-1.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Hinkka K, Koskenvuo K. Kelan vastuulla oleva ammatillinen kuntoutus. Julkaisussa: Kohti koordinoitua yhteistoimintaa. Ammatillisen kuntoutuksen työnjako. Helsinki: Työterveyslaitos, 2016, 14-24. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131690/Kohti%20koordioitua%20yhteistoimintaa.pdf?sequence=1

Heino P, Seppänen-Järvelä R. Auttoiko lakimuutos nuoria pääsemään Kelan ammatilliseen kuntoutukseen? Kelan tutkimusblogi 21.9.2017. https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4081

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 1/2015, 29. https://sosiaalivakuutus.fi/nuoren-kuntoutusrahaa-saa-yha-useampi/

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30. https://kuntoutusportti.fi/files/attachments/kuntoutus-lehden_artikkelit/2011/koskenvuo-ym-katsaus.pdf  

Koskenvuo K, Kemppinen H, Pösö R. Nuoret eläkkeensaajat. Nettityöpapereita 60/2014. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2014. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135525/Tyopapereita60.pdf?sequence=1  

Koskenvuo K. Yhä useampi nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Kelan tutkimusblogi 29.9.2017. http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4129

Koskenvuo K. Tekoäly avuksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaalivakuutus 32/2019, 29-31 https://sosiaalivakuutus.fi/tekoaly-avuksi-nuorten-syrjaytymisen-ehkaisemisessa/

Koskenvuo K, Ryynänen M, Kemppinen H, Kokkonen V, Autti-Rämö I. Vajaakuntoiselle nuorelle tarvitaan selkeämpi reitti ammattitutkintoon. Sosiaalivakuutus 2014;1:35-36. https://issuu.com/otavamediaoma/docs/8

Koskenvuo K, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys. Nettityöpapereita 50/2013. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2013. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41114

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995–2008. Kuntoutus 2010;2: 34-43. https://yhteisomedia.fi/files/attachments/kuntoutus-lehden_artikkelit/2010/katsaus-koskenvuo-ym.pdf

HE 87/1998. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisten henkilöiden työllistymisen ja koulutuksen edistämiseksi http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980087

HE 128/2013. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2013/20130128

Yhteystiedot

  • Tutkimus: tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo, puh. 050 5522 157
  • Tilastot: pääsuunnittelija Timo Partio, puh. 020 634 1382
  • Kuntoutus: suunnittelija Marjaana Pajunen, puh 050 551 6843
  • sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi