Nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotettiin vuoden 2019 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella

 

Opiskelu- ja työelämästä syrjään jäämisen taustalla on usein terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä haasteita

Kelalla on lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta ja tehdä etuusjärjestelmien sekä oman toimintansa kehittämistä tukevaa tutkimusta. Nuorille tarkoitettujen etuuksien ja palveluiden kehittämisen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä, jota on kuvattu mm. kehityksellä NEET-asteessa. NEET-aste kuvaa niiden nuorten osuutta ikäluokasta, jotka eivät opiskele, työskentele tai ole varusmiespalvelussa.

Nuorten opiskelu- ja työelämästä syrjään jäämisen taustalla on usein terveyteen ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia, mitä osaltaan kuvastaa sairausperusteisten toimeentuloetuuksien, kuten työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahan, määrän kasvu: kahdenkymmenen vuoden aikana näitä etuuksia saaneiden nuorten osuus on yli kaksinkertaistunut ja työkyvyttömyyseläkettä saaneiden nuorten määrä jatkaa kasvuaan (Koskenvuo ym. 2019).

Nuorten kuntoutusmahdollisuuksien edistämiseksi on tehty lakimuutoksia, kuten vuonna 1999 voimaan tullut laki nuoren kuntoutusrahasta ja vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos, jossa opiskelukyvyn heikkeneminen ja kokonaistilanteen huomioiminen lisättiin myöntöedellytyksiin (HE 87/1998; HE 128/2013).

Lakimuutosten ja palveluiden kehittämisen myötä yhä useampi nuori on päässyt ammatilliseen kuntoutukseen ja nuoren kuntoutusrahan saajien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla (Partio 2019).

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti edelsi nuorten ammatillisen kuntoutuksen lakimuutosta

Kela sai vuonna 2017 tehtäväkseen valmistella lakimuutosta, jolla helpotetaan alle 30-vuotiaiden nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen. Osana valmistelutyötä Kelassa käynnistettiin NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisprojekti.

Projektissa kehitettiin uudenlainen ammatillisen kuntoutuksen palvelu, NUOTTI-valmennus, jossa nuori saa tuekseen arkeensa jalkautuvan henkilökohtaisen valmentajan. Lisäksi pyrittiin madaltamaan kuntoutukseen hakeutumiskynnystä kehittämällä ja testaamalla hakemista ilman diagnoosia tai suullisella hakemuksella.  Projektin yhteydessä laadittiin suositus toimintakyvyn arvioimiseksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa (Sandberg ym. 2018).

Projektivuonna 2018 NUOTTI-valmennukseen tai ammatilliseen kuntoutusselvitykseen pääsi 1 143 nuorta (Rouvinen ja Koskenvuo 2019). NEET-projektiin liittyi myös arviointitutkimus, jonka toteutti Hämeen ammattikorkeakoulu (Miettinen ym. 2019).  Arviointitutkimuksen tuloksia ja Kelassa käynnistynyttä rekisteritutkimusta projektin nuorista esiteltiin NEET-projektin loppuseminaarissa Kelassa 27.8.2019

Vuoden 2019 alusta nuori on voinut saada ammatillista kuntoutusta ilman sairausdiagnoosia

Lakimuutos 1.1.2019

Lakimuutos nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta tuli voimaan 1.1.2019 (HE 133/2018). Lakimuutoksen myötä nuoren ammatillista kuntoutusta on voitu järjestää 16‒29-vuotiaalle henkilölle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve. Sairaus- tai vammadiagnoosia ei edellytetä. Kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista toimintakyvyn, elämänhallinnan sekä opiskelu- tai työllistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edistämiseksi. Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutuspäätöksessä mainitun kuntoutuksen keston ajan. Kelassa jokainen nuoren ammatillista kuntoutusta hakeva nuori haastatellaan. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat NUOTTI-valmennus, ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK) ja koulutuskokeilu.

Kela seuraa nuorten pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen ja tutkii muutosten vaikutuksia

Muutosten tavoitteina oli, että opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret pääsevät entistä joustavammin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ja siten etenemään opiskelu- ja työllistymispolulla.

Osana seurantaa julkaistaan säännöllisin väliajoin tietopaketti, johon päivitetään tietoja nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluiden ja kuntoutusrahan saajamääristä. Ensimmäinen tietopaketti julkaistiin vuoden 2019 lopussa. Ensimmäinen tietopaketti ei vielä sisältänyt tietoja kuntoutusrahasta. Tämän tietopaketin lopussa on tarkempi tarkastelu kuntoutusrahasta vuoden 2019 osalta.

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita saaneet 01/2019-04/2020

Kuvioissa 1 esitetään kuntoutuspalveluita saaneiden määrät tammikuun 2019 alusta huhtikuun 2020 loppuun sukupuolen mukaan. Karttakuviossa 2 esitetään nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluita saaneiden osuus saman ikäisestä väestöstä maakunnittain vuoden 2019 alusta huhtikuun 2020 loppuun. Kuviossa 3 esitetään kuntoutuspalveluita saaneiden asiakkaiden määrät kuukausittain vuoden 2019 alusta vuoden 2020 huhtikuun loppuun.

Vuoden 2019 alusta vuoden 2020 huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 3 546 nuorta oli saanut nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Selvästi yleisin kuntoutuspalvelu on ollut NUOTTI-valmennus, jota oli saanut 2 960 nuorta. Muita palveluita (ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK), koulutuskokeilu) saaneiden määrä oli 759. Palvelujen saaminen on yleisempää nuorilla miehillä kuin naisilla: kuntoutuspalveluita saaneita miehiä oli 1 899 ja naisia 1 647.

Nuorten ammatillisen kuntoutuksen palvelujen käyttö vaihtelee alueittain (ks. karttakuvio). 16‒29-vuotiaasta väestöstä nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluita vuoden 2019 alusta vuoden 2020 helmikuun loppuun mennessä oli saanut 0,39 %. Eniten nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelujen saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna on ollut Pohjois-Karjalassa (0,90 %), Etelä-Pohjanmaalla (0,69 %) ja Kainuussa (0,60 %).

Kuvio 1. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita saaneiden kumulatiivinen määrä 01/2019-04/2020.

 

 

Kuvio 2. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita saaneiden osuus 16-29-vuotiaasta väestöstä maakunnittain ajalla 01/2019-04/2020.

 

 

Kuvio 3. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita saaneiden asiakkaiden määrät kuukausittain ajalla 01/2019-04/2020.

 

Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutusrahaa saaneet 01/2019-04/2020

Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutuspäätöksessä mainitun kuntoutuksen keston ajan (myös odotus- ja väliajalta). Kuvioissa 4 esitetään kuntoutusrahaa saaneiden määrät tammikuun 2019 alusta huhtikuun 2020 loppuun saadun kuntoutuspalvelun ja sukupuolen mukaan. Karttakuviossa 5 esitetään kuntoutusrahaa saaneiden osuus saman ikäisestä väestöstä maakunnittain vuoden 2019 alusta huhtikuun 2020 loppuun. Kuviossa 6 esitetään kuntoutusrahaa saaneet asiakkaiden määrät kuukausittain vuoden 2019 alusta vuoden 2020 huhtikuun loppuun.

Vuoden 2019 alusta vuoden 2020 huhtikuun loppuun mennessä yhteensä 2 874 nuorta oli saanut nuoren ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutusrahaa. NUOTTI-valmennus on selvästi yleisin kuntoutuspalvelu, mikä näkyy myös kuntoutusrahassa: 2 350 nuorta oli saanut kuntoutusrahaa NUOTTI-valmennukseen ja 564 nuorta muihin palveluihin (ammatillinen kuntoutusselvitys, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus (TEAK), koulutuskokeilu). Nuorten ammatillisen kuntoutuksen palveluiden saajissa on enemmän miehiä kuin naisia, mikä näkyy myös kuntoutusrahassa.

Nuorten ammatillisen kuntoutuksen alueellinen vaihtelu (ks. karttakuvio 5) näkyy myös kuntoutusrahaa saavien alueellisissa väestöosuuksissa. 16‒29-vuotiaasta väestöstä kuntoutusrahaa vuoden 2019 alusta vuoden 2020 helmikuun loppuun mennessä oli saanut 0,32 %. Eniten kuntoutusrahan saajia saman ikäiseen väestöön suhteutettuna on ollut Pohjois-Karjalassa (0,62 %), Etelä-Pohjanmaalla (0,58 %) ja Kainuussa (0,54 %).

Kuvio 4. Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutusrahaa saaneiden kumulatiivinen määrä 01/2019-04/2020.

 

 

Kuvio 5. Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutusrahaa saaneiden osuus 16-29-vuotiaasta väestöstä maakunnittain ajalla 01/2019-04/2020.

 

 

 

Kuvio 6. Nuorten ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutusrahaa saaneiden asiakkaiden määrät kuukausittain ajalla 01/2019-04/2020.

 

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen kuntoutusraha vuonna 2019: kustannukset, ylläpitokorvaus, määräytymisen perusteet ja toimeentulotuki

Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen myönteisen päätöksen saaneille kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös kuntoutuksen odotus- ja väliajalta

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen etenemisen ja toimeentulon turvaamiseksi kuntoutusrahaa voidaan lakimuutoksen myötä maksaa myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta (odotusaika) sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta (väliaika) https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181097#Pidp445165568

Vuonna 2019 kuntoutusrahakustannukset olivat yhteensä 6 329 281 euroa, kuntoutusrahan saajia oli yhteensä 2 085. Lisäksi ylläpitokorvausta sai 268 nuorta. Ylläpitokorvauksen kustannukset olivat yhteensä 422 595 euroa. Taulukossa 1 esitetään kuntoutusrahan määräytymisen perusteet. Vuonna 2019 valtaosalle nuoria (1 978) kuntoutusraha maksettiin vähimmäismääräisenä eli etuutta ei laskettu työtulojen tai edeltävän etuuden perusteella (https://www.kela.fi/kuntoutusrahan-maaraytyminen-31.12.2019-saakka).

Taulukko 1. Kuntoutusrahan määräytymisperuste vuonna 2019*

Määräytymisperuste
ammatillisen kuntoutuksen vähimmäismääräinen kuntoutusraha 1978

työttömyysetuus

63
ammatillisen kuntoutuksen työtuloihin perustuva kuntoutusraha 32
kuntoutusraha 8
eläkkeensaajan kuntoutusraha 2
työtulojen perusteella 2
Yhteensä  2085

* muutamalla (n. 10) asiakkaalla oli useampi määräytymisperuste, näissä tapauksissa valittiin uusin tieto.

Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen kuntoutusrahaa saavista nuorista hyvin usea saa myös toimeentulotukea

Nuoren ammatillinen kuntoutus kohdentuu 16–29-vuotiaisiin nuoriin, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai joiden opinnot ovat keskeytyneet tai vaarassa keskeytyä. Kuten taulukossa 1 näkyy, lähes kaikille nuorille kuntoutusraha maksettiin vähimmäismääräisenä. Toimeentuloa ja elämäntilannetta tässä kohdejoukossa kuvaa myös perustoimeentulotuen saaminen. Perustoimeentulotuki on viimesijainen tuki, ja sen määrään vaikuttavat kaikki käytettävissäsi olevat tulot ja varat (tuloiksi lasketaan myös muut sosiaalietuudet).

Terveys- ja toimeentulovaikeudet kytkeytyvät toisiinsa. Alkuvuodesta 2020 julkaistun THL:n tutkimusraportin mukaan nuorilla toimeentulotukiasiakkailla oli ikätovereihinsa verrattuna yleisemmin terveysongelmia, joista korostuivat erityisesti mielenterveys- ja päihdehäiriöt. Erityisesti pidempään tukea saaneilla peruskoulun jälkeinen tutkinto ja työssäkäynti olivat harvinaisempia ja työttömyys sekä työvoiman ulkopuolella oleminen taas yleisempiä (Vaalavuo ym. 2020, linkki). Kela ja Me-säätiö ovat kehittäneet Etuuspolku-työkalun, jonka avulla voidaan havainnollistaa ja analysoida nuorten etuuspolkuja. Esimerkiksi niillä nuorilla, jotka saivat kuntoutusrahaa vuonna 2014, riski saada toimeentulotukea pitkäaikaisesti vuonna 2017 oli 3,6-kertainen muihin saman ikäisiin nuoriin verrattuna (Etuuspolut-työkalu).

Taulukossa 2 esitetään kuntoutusrahaa vuonna 2019 saaneiden perustoimeentulotukikuukausien vuosikertymä. Vuonna 2019 myös toimeentulotukea sai 69 % kuntoutusrahaa saaneista nuorista – mikä on huomattavasti enemmän verrattuna saman ikäiseen väestöön, jossa toimeentulotuen saajia samana vuonna oli 14 %. Nuorten ammatillista kuntoutusta saaneilla nuorilla toimeentulotuen saaminen oli usein pitkäkestoista, 43 % oli saanut tukea puolivuotta tai pidempään.

Taulukko 2. Kuntoutusrahaa saaneiden toimeentulotuen saaminen vuonna 2019.

Toimeentulotukikuukausien määrä %
0 31 646
1 5,3 110
2 5,3 110
3 5,1 106
4 5,3 110
5 5,2 108
6 6 125
7 5,7 119
8 4,7 99
9 5,6 116
10 6,1 127
11 7,3 152
12 7,5 157

Saajien määriä koskevan seurannan lisäksi Kelassa on käynnistetty tutkimus, joka tuottaa tietoa nuorten pääsystä ammatilliseen kuntoutukseen uusien myöntämisedellytysten mukaisesti. Tutkimuksessa selvitetään, miten nuoret ovat päässeet ammatilliseen kuntoutukseen uusien myöntämisedellytysten mukaisesti ja näkyvätkö aiempaa joustavammat mahdollisuudet päästä ammatilliseen kuntoutukseen nuorten sairausperusteisten etuuksien käytössä, opiskeluvalmiuksien parantumisessa ja mahdollisuuksissa päästä työelämään. Tämän lisäksi NEET-projektissa olleita nuoria koskeva rekisteritutkimus on käynnissä. Tietopakettia täydennetään myös tutkimusten osalta niiden edetessä.

Myös koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vaikutuksia Kelan kuntoutukseen seurataan, ks. kirjoitus Kelan tutkimusblogissa ”Miten koronavirus on vaikuttanut kuntoutukseen? – Vaikutusten arvioinnissa paljon huomioitavaa

Nuoren ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos

HE 133/2018. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta. 

Tiedote 20.11.2019: Nuorille suunnatun NUOTTI-valmennuksen suosio yllätti. 

Rouvinen J, Koskenvuo K. Nuoret pääsevät kuntoutukseen aiempaa helpommin. Kelan tutkimusblogi 14.6.2019. 

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projektin loppuseminaari 27.8.2019. 

Miettinen S, Välimaa O, Mäntyneva P ym. ”Apu on ollut mittaamattoman arvokasta”. Kelan nuorten ammatillisen kuntoutuksen uusi NUOTTI-valmennus ja suullisen hakemisen malli. Työpapereita 150. Kelan tutkimus, 2019. 

Uusi suunta nuoren elämään voi löytyä kuntoutuksesta. Elämässä.fi 1.3.2019. 

Sandberg E, Jokinen S, Kärkkäinen J ym. Toimintakyvyn arviointi 16-29-vuotiailla NEET-nuorilla. Suositus avuksi Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ohjattaessa. Kuntoutusta kehittämässä 03/2018. Helsinki: Kela, 2018. 

Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille lisää tukea – pääsyä ammatilliseen kuntoutukseen helpotetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 4.9.2018. 

Kuntoutus tukee työ- ja toimintakykyä. 

Aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta ja muuta materiaalia

Koskenvuo K, Pösö R, Haukipuro K, Nevalainen M. Mielenterveyden häiriöt vievät yhä useamman nuoren pois työelämästä. Kelan tutkimusblogi 27.6.2019. 

Vaalavuo M, Haula T, Bakkum B. Nuoret aikuiset, terveys ja toimeentulotuki. Raportti 4/2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

Partio T. Nuoren kuntoutusrahan saajien määrä kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Kelan tilastokatsaus, 2019. 

Veilahti A, Koskenvuo K, Ståhl T. Riskit näkyviin – tutkimustieto auttaa ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Kelan tutkimusblogi 4.12.2018. 

Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset. 

Hallituksen puoliväliriihi 25.4.2017  

Salminen J. Nuoren kuntoutusrahan luoma osallisuus toimintamahdollisuuksina. Yhteiskuntapolitiikka 2019;84:393-402 

Hiilamo Heikki, Määttä Anne, Koskenvuo Karoliina, Pyykkönen Jussi, Räsänen Tapio, Aaltonen Sanna. Nuorten osallisuuden edistäminen. Selvitysmiehen raportti. DIAK-puheenvuoro 11. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2017. 

Hinkka K, Koskenvuo K. Kelan vastuulla oleva ammatillinen kuntoutus. Julkaisussa: Kohti koordinoitua yhteistoimintaa. Ammatillisen kuntoutuksen työnjako. Helsinki: Työterveyslaitos, 2016, 14-24.

Heino P, Seppänen-Järvelä R. Auttoiko lakimuutos nuoria pääsemään Kelan ammatilliseen kuntoutukseen? Kelan tutkimusblogi 21.9.2017. 

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 1/2015, 29. 

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.

Koskenvuo K, Kemppinen H, Pösö R. Nuoret eläkkeensaajat. Nettityöpapereita 60/2014. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2014. 

Koskenvuo K. Yhä useampi nuori päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle. Kelan tutkimusblogi 29.9.2017. 

Koskenvuo K. Tekoäly avuksi nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä. Sosiaalivakuutus 32/2019, 29-31. 

Koskenvuo K, Ryynänen M, Kemppinen H, Kokkonen V, Autti-Rämö I. Vajaakuntoiselle nuorelle tarvitaan selkeämpi reitti ammattitutkintoon. Sosiaalivakuutus 2014;1:35-36.

Koskenvuo K, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys. Nettityöpapereita 50/2013. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, 2013. 

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käyttö ajalla 1995–2008. Kuntoutus 2010;2: 34-43.

HE 87/1998. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisten henkilöiden työllistymisen ja koulutuksen edistämiseksi

HE 128/2013. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 ja 7 §:n muuttamisesta. 

Yhteystiedot

  • Tutkimus: tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo, puh. 050 5522157, tutkija Ella Näsi, puh. 050 5533998
  • Analytiikka: data scientist Johannes Turunen, puh. 050 4780067
  • Kuntoutus: suunnittelija Marjaana Pajunen, puh 050 5516843
  • sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi