Oahpporuhta

17 jagi deavdán stuđeanta sáhttá oažžut oahpporuđa. Vuollel 17-jahkásaš sáhttá oažžut oahpporuđa oahppomateriálalasi.

Oahpporuđa mearrái váikkuha dat,

  • man ahkásaš don leat
  • mo ásat
  • leatgo náitalan
  • leatgo dus mánát.

Unnimus oahpporuđat leat 8–39 e/mb. Unna oahpporuđa sáhttá oažžut 17–19-jahkásaš stuđeanta, gii ássá vánhemiiddisguin. Stuorámus vejolaš oahpporuhta dakkár stuđentii, geas eai leat mánát, lea sulaid 254 e/mb.

Oahpporuđas manná vearru. It goittotge dárbbaš máksit vearu oahpporuđastat, juos dus eai leat eará boađut.

Loga lasi oahpporuđa ohcamis (suomagillii).

Oahpporuđa fuolaheaddjibajádus

Juos leat vuollel 18-jahkásaš máná fuolaheaddji, oahpporuhtii lasihuvvo fuolaheaddjibajádus. Dat lea sulaid 101 e/mb. Kela mieđiha dan automáhtalaččat.

Oahpporuđa oahppomateriálalassi

Sáhtát oažžut oahppomateriálalasi, juos buot čuovvovaš eavttut ollašuvvet:

  • Dus eai leat mánát itge leat náitalan.
  • Du vánhemiid boađut leat oktiibuot eanemustá 41 100 euro jagis.
  • Ásat vánhemiid luhtte ja leat vuollel 20-jahkásaš dahje ásat iehčanassii ja leat vuollel 18-jahkásaš.

It goittotge sáhte oažžut oahppomateriálalasi, juos dus lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlejupmái.

Geas lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlejupmái?

Dus lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlejupmái, juos deavddát čuovvovaš eavttuid:

  • Gearggat vuođđoskuvllas jagi 2021 dahje dan maŋŋá.
  • Leat riegádan jagi 2004 dahje dan maŋŋá.

Buot skuvlejumit eai leat nuvttá, váikke don deavddášit eavttuid. Dárkkis iežat oahppolágádusas, leago skuvlejupmi nuvttá.

Oahppomateriálalasi sáhttet oažžut juo 15- dahje 16-jahkásaččat, vaikke sii eai sáhte oažžut eará oahpporuđa. Oahppomateriálalassi lea sulaid 47 euro mánotbajis.

Juos oaččut juo oahppodoarjaga, Kela mieđiha dutnje oahppomateriálalasi automáhtalaččat. Don it dalle dárbbaš ohcat dan sierra.

Juos it vel oaččo ollenge oahpporuđa, muhto sáhtát oažžut oahppomateriálalasi, oza oahppodoarjaga oahppodoarjjaohcamušain.

Vánhemiid boađut

Vánhemiid boađut sáhttet váikkuhit dasa, oaččutgo oahppodoarjaga ja man olu oaččut dan. Du vánhemiid boađut sáhttet váikkuhit dasa, oaččutgo don oahppodoarjaga ja man olu. Sadjásašvánhemiid dahje ovdamearkka dihte ádjá dahje áhku boađut eai váikkut oahppodoarjagii.

Juos du vánhemat leaba earránan, Kela váldá vuhtii dan vánhema boađuid, gean luhtte ásat dahje gean luhtte leat maŋemužžan ássan.

Allaskuvlastuđeanttat

Juos stuđeret allaskuvllas, vánhemiid boađut eai sáhte geahpedit oahpporuđa meari dahje eastadit dan. Juos du vánhemiin leat dušše unnán boađut, dat sáhttá váikkuhit nu, ahte oaččut eanet oahppodoarjaga.

Logahaga, ámmátskuvlla dahje álbmotallaskuvlla stuđeanttat

Juos stuđeret logahagas, ámmátskuvllas dahje álbmotallaskuvllas, du vánhemiid boađut sáhttet váikkuhit du oahppodoarjagii, juos

  • leat vuollel 18-jahkásaš dahje
  • ásat vánhemiid luhtte.

Vánhemiid boađut sáhttet geahpedit oahppodoarjaga meari, bajidit dahje eastadit dan ollásit.

Juos ásat iehčanassii nappo eará báikkis go vánhemiid luhtte, vánhemiid boađut eai geahpet oahppodoarjaga, baicce sáhttet dušše bajidit dan. Vánhemiid boađut váikkuhit goittotge dasa, oaččutgo oahppomateriálalasi ja oahppoloana stáhtadáhkádusa.

Du vánhemiid boađut eai váikkut oahppodoarjagii, juos muhtun čuovvovaččain guoská du:

  • Leat deavdán 18 jagi ja ásat iehčanassii.
  • Leat náitalan
  • Leat vuolleahkásaš máná fuolaheaddji.

Loga lasi