Turistina Suomessa

Yleensä tilapäisellä oleskelulla tarkoitetaan alle 12 kuukautta kestävä oleskelua. Useimmiten kyse on lomamatkasta. Myös esimerkiksi puolen vuoden mittainen oleskelu tai lukuvuoden kestävä vaihto-opiskelu Suomessa on tilapäistä oleskelua.

EU- tai Eta-maa tai Sveitsi

Suomeen toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tilapäisesti eli alle vuodeksi tulevalle (esim. lomamatka) asiakkaalle annetaan julkisessa terveydenhuollossa lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito. Tällä tarkoitetaan hoitoa, joka ei voi odottaa asiakkaan paluuta takaisin kotimaahan. Tarkoitus on, että asiakas voi jatkaa turvallisesti oleskelua Suomessa alkuperäisen suunnitelmansa mukaan. Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi, mikä on lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa kunkin asiakkaan kohdalla.

Kun määritellään lääketieteellisesti välttämätöntä hoitoa, on huomioitava asiakkaan tilapäisen oleskelun kesto Suomessa ja hoitoetuuksien luonne. Esimerkiksi Suomessa vain muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti välttämätön hoito voi olla suppeampaa kuin kuukausien ajaksi Suomeen työkomennukselle lähetetylle työntekijälle annettava hoito.

Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä myös pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta. Tämän vuoksi esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolapalvelut katsotaan kuuluviksi lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon. Edellytyksenä on, että ne ovat aiheellisia ottaen huomioon asiakkaan Suomessa oleskelun kesto. Tilapäisesti Suomessa oleskelevalla on oikeus myös lääketieteellisin perustein tarpeelliseen pitkäaikaissairauden, esimerkiksi astman ja diabeteksen, hoitoon ja seurantaan.

Suomessa tilapäisesti oleskelevalle on järjestettävä sellainen apuväline oleskeluajalle, joka on lääketieteellisesti välttämätön, esimerkiksi kyynärsauvat. Myös apuvälineiden välttämättömyyttä arvioitaessa on huomioitava oleskelun kesto ja hoitoetuuden luonne.

Esimerkki

Suomeen Italiasta viikoksi laskettelulomalle tulleen Giovannin jalka murtuu. Giovanni kuljetetaan ambulanssilla terveyskeskukseen, jossa hänen jalkansa röntgenkuvataan ja kipsataan. Hänellä on eurooppalainen sairaanhoitokortti ja hän saa hoidon kuntalaisen asiakasmaksulla.

Myös muun maan kuin EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalaisella voi olla oikeus välttämättömään hoitoon tilapäisen Suomessa oleskelun aikana. Tällöin edellytetään, että hän asuu ja on sairausvakuutettu jossakin EU-lainsäädäntöä soveltavassa maassa ja liikkuu kahden EU-lainsäädäntöä soveltavan maan välillä.

Esimerkki

Mary on Yhdysvaltain kansalainen, mutta asuu vakituisesti Ranskassa ja on siellä sairausvakuutettu. Mary matkustaa viikoksi lomamatkalle Suomeen. Hänellä on sairastuessaan oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon julkisessa terveydenhuollossa. Hänen tulee esittää eurooppalainen sairaanhoitokortti.

Pitkäaikaissairaudet

Asiakkaalla on oikeus saada hoitoa sairauksiin, jotka edellyttävät dialyysihoitoa, happiterapiaa, erityistä astmahoitoa tai kemoterapiaa. Oikeus on myös kroonisiin autoimmuunisairauksiin liittyvään sydämen kaikukuvaukseen. Näissä ennakkojärjestelyjä vaativissa tilanteissa asiakkaalla on velvollisuus sopia ennalta hoidosta hoidonantajan kanssa. Julkinen terveydenhuolto vastaa asiakkaan tiedusteluun ja ilmoittaa, onko hoitoa mahdollista antaa.

Kiireellinen hoito

Asiakkaalla on aina Suomen kansallisen lainsäädännön nojalla oikeus kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa, vaikka hän oleskelee Suomessa vain tilapäisesti eikä hänellä ole kotikuntaa Suomessa. Lääketieteellisesti välttämätön hoito ei tarkoita samaa kuin kiireellinen hoito. Oleskelun kestoon nähden lääketieteellisesti välttämätön hoito tarkoittaa laajempaa oikeutta hoitoon, kuin kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan kansallisessa lainsäädännössä.

Tartuntatautien ehkäisy

Kunnan tulee järjestää alueellaan tartuntatautien ennaltaehkäisyä. Kun asiakkaalla on EU-lainsäädännön nojalla oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon oleskelun kesto ja sairauden luonne huomioiden, tulisi hänen saada edellä mainittujen tartuntatautien tutkimus ja hoito eurooppalaisella sairaanhoitokortilla ilman erillistä lääkärin määräystä. Tällaisia ovat esimerkiksi yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus ja hoito sekä HIV-infektion, tippurin ja sukupuoliteitse tarttuvan klamydiainfektion tutkimus ja hoito.

Omatoimisesti Suomeen hoitoon

Jos asiakas on varta vasten hakeutunut hoitoon julkiseen terveydenhuoltoon toisesta EU-maasta, kyseessä ei ole lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito. Asiakas on kuitenkin hoidettava kuten kotikuntalainen. Tällöin asiakas maksaa itse kaikki hoidosta aiheutuvat kustannukset, jos hänellä ei asuinmaansa myöntämää ennakkolupaa.

Toisessa Pohjoismaassa asuva

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus täydentää asiakkaan EU-lainsäädäntöön perustuvaa oikeutta hoitoon. Toisessa Pohjoismaassa asuvalla ja sairausvakuutetulla asiakkaalla on oikeus lääketieteellisesti välttämättömän sairaanhoitoon, kun hän oleskelee tilapäisesti Suomessa. Pohjoismaissa asuva asiakas voi osoittaa oikeutensa hoitoon virallisella henkilöllisyystodistuksella tai passilla. Lisäksi hänellä täytyy olla vakituinen asuinosoite toisessa Pohjoismaassa. Hän voi osoittaa oikeutensa hoitoon myös eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.

Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen nojalla toisessa Pohjoismaassa asuvalla asiakkaalla, joka saa sairaanhoitoa tilapäisen oleskelunsa aikana Suomessa, on oikeus saada Suomelta korvausta paluumatkan lisäkustannuksista.

Australiassa asuva

Suomi on solminut Australian kanssa sairaanhoitoa koskevan sopimuksen. Kun asiakas on sairausvakuutettu Australiassa ja hänellä on siellä asuinosoite, hänellä on oikeus Suomessa tilapäisesti oleskellessaan välittömään sairaanhoitoon Suomen hoitokäytäntöjen mukaisesti. Sopimuksen mukaista oikeutta hoitoon ei kuitenkaan ole silloin, kun asiakas varta vasten hakeutuu Australiasta Suomeen saadakseen hoitoa täällä.

”Välitön sairaanhoito” on määritelty hoidoksi, joka edellyttää ”välitöntä lääketieteellistä huomiota”. Henkilö tulee hoitaa matkustuskuntoon Suomessa. Käytännössä välitön sairaanhoito tarkoittaa vastaavaa hoitoa kuin EU-lainsäädännön mukainen lääketieteellisesti välttämätön hoito.

Julkinen terveydenhuolto antaa potilaalle hänen tarvitsemansa välittömän hoidon samalla tavoin kuin jos vastaava hoito annettaisiin kunnassa asuvalle.

Muut maat

Muusta maasta kuin EU- tai Eta-maasta, Sveitsistä, Pohjoismaasta tai Australiasta tulevalla asiakkaalla, joka oleskelee Suomessa tilapäisesti, on oikeus Suomessa vain kiireelliseen hoitoon. Hoidon antajalla on oikeus periä hoidon todelliset kustannukset asiakkaalta itseltään.