Perhevapaiden tietopaketti

Kelan tutkimus tuottaa ja tulkitsee tietoa Suomen sosiaaliturvasta ja sen toimivuudesta. Tälle sivulle on koottu tietopaketti perhevapaista.

Isien osuus perhevapaiden käyttäjistä kasvaa hitaasti

Vanhempainvapaisiin tehdyistä uudistuksista huolimatta äidit pitävät edelleen valtaosan vanhempainvapaista. Vuonna 2020 äidit pitivät kaikista vanhempainpäivärahapäivistä 90 % ja isät 10 %. Isien osuus vanhempainvapaiden käytöstä on Suomessa Pohjoismaiden matalimpia.

Isälle on korvamerkitty yhteensä 9 viikkoa isyysvapaata. Lähes 75 % isistä pitää isyysvapaata ainakin jonkin aikaa. Enemmistö heistä käyttää isyysvapaata 1–3 viikkoa lapsen syntymän aikaan, yhtä aikaa äidin vapaan kanssa. Vain 45 % isistä käyttää vanhempainvapaan jälkeen isälle tarjolla olevaa isyysvapaan jaksoa. Muita runsaammin isyysvapaita käyttävät keski- ja suurituloiset tai korkeasti koulutetut isät tai korkeasti koulutettujen äitien puolisot.

Vastaavasti työttömät, pienituloiset tai matalasti koulutetut isät käyttävät isille osoitettuja vapaita vähemmän. Noin neljä prosenttia isistä käyttää äitiysvapaan jälkeen pidettävää vanhempainvapaata, jota kummatkin vanhemmat voivat käyttää. Lähes neljäsosa isistä ei käytä lainkaan perhevapaata.

Parhaillaan suunnitteilla olevassa perhevapaauudistuksessa vanhempainvapaajärjestelmää on tarkoitus uudistaa perusteellisesti. Äitiys- ja isyysvapaa-termeistä luovutaan ja vanhempainvapaa jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi lapsen vanhempien kesken.

Vanhempi voi myös luovuttaa toiselle vanhemmalle osan omasta vanhempainvapaakiintiöstään. Vanhempien yhteenlaskettu ansiosidonnainen vapaa pitenee nykyisestä noin 12,6 kuukaudesta 14,4 kuukauteen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2022.

Lue lisää isien perhevapaista:

Vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan saajien osuus kasvoi vuoden 2020 aikana

Vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa muun syyn kuin työssäkäynnin vuoksi sai vuonna 2020 kaikista äideistä 14,9 % ja isistä 3,8 %. Vuonna 2019 osuudet olivat 12,5 % äideillä ja 3,4 % isillä. Vuoden 2020 aikana äitiysvapaansa aloittaneista äideistä vähimmäispäivärahaa saavien osuus oli 16,4 %.

Vähimmäismääräisen päivärahan suuruus oli vuonna 2020 28,94 euroa/arkipäivä eli noin 723 euroa/kuukausi. Työttömyyden ja lomautusten lisääntyminen koronavuoden aikana on osaltaan voinut vaikuttaa siihen, että vähimmäismääräisen päivärahan saajien osuus on kasvanut.

Vuoden 2020 alusta lähtien ansiosidonnaisen päivärahan määrä on perustunut niin sanottuun vuosituloon, joka pääsääntöisesti lasketaan vapaata edeltäneiden 12 kuukauden tulojen perusteella. Välittömästi vapaan alkamista edeltänyttä kuukautta ei oteta huomioon. Aikaisemmin päiväraha perusteena käytettiin tavallisesti verotuksessa todettuja ansiotuloja, joten ansiotulotiedot saattoivat olla 1–2 vuoden takaa.

 

Lue lisää:

Pienten lasten kotihoito on suosittua

Suurin osa vanhemmista ajattelee, että lasten on hyvä olla vähintään 1,5–2-vuotiaita aloittaessaan kodin ulkopuolisessa varhaiskasvatuksessa. Vain harva on valmis viemään lasta kodin ulkopuoliseen hoitoon siinä vaiheessa, kun ansiosidonnainen vanhempainvapaa päättyy eli kun lapsi on noin 1-vuotias.

Vanhemmat eivät ole valmiita luopumaan kotihoidon tuesta, mutta osa voisi olla valmis siihen, että tuen kestoa lyhennettäisiin nykyisestä. Lähes 90 % perheistä käyttää kotihoidon tukea ainakin jonkin aikaa.

Kela kartoitti pienten lasten vanhempien mielipiteitä perhevapaista ja niiden jakamisesta vuodenvaihteessa 2019–2020. Vanhemmilta kysyttiin myös kiinnostusta vanhempainvapaiden käyttämiseen nykyistä joustavammalla tavalla. Neljäsosa äideistä ja kolmasosa isistä oli esimerkiksi kiinnostunut pitämään vanhempainvapaata niin, että yhdistäisi osa-aikaisen työn ja osa-aikaisen vapaan ja käyttäisi osan vanhempainvapaapäivistä myöhemmin.

Lue lisää vanhempien mielipiteistä:

Heikommassa työmarkkina-asemassa olevat äidit käyttävät muita pitempään kotihoidon tukea

Kotihoidon tukea käyttävät enimmäkseen äidit. Vuonna 2020 kotihoidon tuen saajista 92 % oli naisia ja 8 % miehiä. Miesten osuus kotihoidon tuen saajista on kasvanut hitaasti. Äidit ovat kotihoidon tuella keskimäärin 13 kuukautta. Pitkien kotihoidon tukijaksojen (yli 13 kuukautta) osuus on kuitenkin laskenut viime vuosina.

Äidin hyvä työmarkkina-asema ennen vapaalle jäämistä ennakoi nopeampaa paluuta takaisin työelämään. Korkeammin koulutetuista tai työllisistä äideistä lähes puolet oli palannut töihin siinä vaiheessa, kun lapsi täytti 1,5 vuotta, kun taas ei-työllisistä äideistä vain viidesosa. Korkeampi tuki, esimerkiksi kotihoidon tuen päälle maksettu kuntalisä, hidasti työhön paluuta.

Useampia lapsia saaneiden äitien kohdalla perhevapaiden ketjutus, eli kotihoidon tuen käyttö kunnes seuraava vanhempainvapaa alkaa, on myös tavallisempaa heikommassa työmarkkina-asemassa olevien äitien keskuudessa. Pitkät hoitovapaat heikentävät naisten työllisyyttä, ura- ja palkkakehitystä sekä lopulta myös tulevaa eläkettä.

Perhevapaiden epätasainen jakautuminen äitien ja isien kesken heikentää välillisesti naisten työmarkkina-asemaa. Vanhempainvapaista koituu työnantajille suoria kustannuksia, joista suurin osa korvataan, mutta esimerkiksi sijaisten hankkimiseen liittyvät kustannukset jäävät korvausten ulkopuolelle.

Vuodesta 2017 alkaen työnantajat ovat voineet saada 2 500 euron perhevapaakorvauksen, jos työnantajan palveluksessa oleva äiti jää äitiys- tai vanhempainvapaalle ja työnantaja maksaa äidille palkkaa vähintään kuukauden ajalta. Vuonna 2020 perhevapaakorvausta maksettiin runsaalle 4 100 työnantajalle yhteensä 48,6 miljoonaa euroa.

 

Lue lisää kotihoidon tuen merkityksestä äitien työllisyyteen:

Lapsiperheille monia etuuksia

Kelan perhe-etuuksia ovat 

  • vanhempainpäivärahat
  • lastenhoidon tuet
  • lapsilisä
  • äitiysavustus
  • elatustuki. 

Vuonna 2020 Kela maksoi perhe-etuuksia yhteensä 2 815,0 milj. euroa. Suurin perhe-etuus on lapsilisä, jota Kela maksoi vuonna 2020 yhteensä 1 371,1 milj. euroa. Vanhempainpäivärahaa maksettiin 931,4 miljoonaa euroa ja lastenhoidon tukia yhteensä 340,2 miljoonaa euroa.

 

Tiedotteet

2021

2020

Tilastot

Tutkimusjulkaisuja

Tutkimusblogissa 

Luentoja ja esityksiä

Yhteystiedot

  • erikoistutkija Anneli Miettinen, puh. 050 559 9984
  • erikoistutkija Miia Saarikallio-Torp, puh. 050 324 3311
  • tutkija Hanna-Mari Heinonen, puh. 050 348 0372
  • tutkija Tapio Räsänen, puh. 050 302 9292
  • tilastoryhmän suunnittelija Siru Keskinen, puh 020 634 1372
  • erikoistutkija Ella Sihvonen, puh 020 634 1353

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kela.fi
 

Lue lisää