Perustulokokeilu

Suomessa kokeiltiin perustuloa vuosina 2017–2018. Kokeilussa 2 000 iältään 25–58-vuotiasta työtöntä sai perustuloa 560 euroa kuussa ilman ehtoja tai tarveharkintaa.

Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi

Perustulokokeilun lopulliset tulokset julkaistiin 6.5.2020. Työllisyyttä koskevat rekisteritiedot kattavat nyt molemmat kokeiluvuodet ja kyselytutkimuksen tulokset on analysoitu aiempaa laajemmin. Lisäksi perustuloa saaneiden henkilöiden haastatteluihin perustuva tutkimus täydentää kuvaa kokeilusta.

Perustulon työllisyysvaikutukset mitattiin marraskuun 2017 ja lokakuun 2018 välisenä ajanjaksona. Perustuloa saaneiden työllisyys parani sen aikana hieman enemmän kuin vertailuryhmällä. Vaikutusten tulkintaa kuitenkin vaikeuttaa vuoden 2018 alussa käyttöön otettu työttömien aktiivimalli, joka tiukensi työttömyysturvan saamisen ehtoja epäsymmetrisesti molemmissa tutkimusryhmissä.

Ensimmäisen kokeiluvuoden aikana, jolloin aktiivimalli ei ollut käytössä, perustulolla ei ollut työllisyysvaikutuksia koko perustuloryhmän tasolla. Kokonaisuudessaan kokeilun työllisyysvaikutus jäi pieneksi.

Kyselytutkimuksen perusteella perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Kyselyyn vastanneet perustulon saajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä ja kokivat vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta, masennusta, alakuloa ja yksinäisyyttä. Lisäksi he arvioivat kognitiivisen toimintakykynsä eli muistinsa, oppimisensa ja keskittymiskykynsä paremmaksi. Perustuloa saaneet vastaajat kokivat myös toimeentulonsa ja taloudellisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin vertailuryhmässä.

Tutkimusta varten myös haastateltiin 81:tä perustulon saajaa. Haastattelut tuovat esiin kokeilun vaikutusten moninaisuuden sekä erot perustulon saajien lähtökohdissa ja elämäntilanteissa.

Video: Perustulokokeilun lopulliset tulokset.

Alustavat tulokset: hyvinvointi koettiin paremmaksi, ensimmäisenä vuonna ei työllisyysvaikutuksia

Perustulokokeilun arviointitutkimuksen ensimmäiset, alustavat tulokset julkaistiin 8.2.2019. Lisää tuloksia julkaistiin 4.4.2019.

Perustulokokeilu ei lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Rekisteriaineiston perusteella perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan. Rekisteritiedot valmistuvat vuoden viiveellä, joten jälkimmäistä kokeiluvuotta koskevat tulokset julkaistaan alkuvuonna 2020.

Kyselytutkimuksen perusteella perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa kokeilun päättyessä paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet. Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

Kyselyyn vastanneet perustulon saajat kokivat toimeentulonsa paremmaksi kuin vertailuryhmään kuuluneet vastaajat. He tunsivat myös vähemmän stressiä ja huolta omasta taloudestaan kuin vertailuryhmään kuuluneet. Myös silloin, kun perustuloa saaneilla vastaajilla oli vaikeuksia tulla toimeen, he kokivat vähemmän stressiä kuin verrokit.

Ensimmäiset tulokset ovat osin alustavia, eikä lopullisia johtopäätöksiä perustulokokeilun vaikutuksista voida vielä tehdä. Tulokset julkaistaan vaiheittain vuosien 2019 ja 2020 aikana.

Perustulokokeilun arviointitutkimus

Laajempi tutkimusraportti ensimmäisestä kokeiluvuodesta valmistuu keväällä 2019. Koko kokeilua koskevat tulokset valmistuvat keväällä 2020.

Perustulokokeilun arviointitutkimuksen kokonaisuuteen kuuluvat rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus sekä puhelinhaastattelu koe- ja verrokkiryhmään kuuluville henkilöille.

Arviointitutkimuksen päätavoitteena on tuottaa tietoa perustulon vaikutuksista kokeiluun osallistuvien työllisyyteen ja tuloihin. Lisäksi arvioidaan perustulon vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin. Kokeiluryhmää (2 000 henkilöä) verrataan verrokkiryhmään. Verrokkiryhmään kuuluu henkilöitä, jotka eivät tulleet valituksi kokeiluryhmään.

Kela vastaa tutkimuskokonaisuuden organisoinnista, ja se voi käyttää Valtion taloudellista tutkimuskeskusta ja muita kumppaneita hankkeen toteutuksessa.

Kaksivuotinen kokeilu

Pääministeri Juha Sipilän hallitus toteutti Suomessa perustulokokeilun vuosina 2017–2018. Kelan johtama, eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä selvitti, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Kokeilusta säädettiin lailla, ja Kela vastasi sen käytännön toimeenpanosta ja perustulon maksatuksesta. Kela vastaa myös kokeilun tulosten arviointitutkimuksesta. 

Perustulokokeilu alkoi 1.1.2017. Kokeilu kesti 2 vuotta ja päättyi 31.12.2018.

Perustulokokeilun avulla pyrittiin selvittämään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa osallistavaksi ja työhön kannustavaksi. Samalla pyritään vähentämään byrokratiaa ja yksinkertaistamaan monimutkaista etuusjärjestelmää.

Julkaisuja

Blogikirjoituksia

Esitysmateriaaleja

Sosiaalivakuutus-lehdessä

Tapahtumia

Yhteystiedot

tutkimusryhmän johtaja, työelämäprofessori Olli Kangas, Turun yliopisto
p. 045 138 3790, etunimi.sukunimi@utu.fi

erityisasiantuntija Minna Ylikännö, TEM
p.  0295 047 102, etunimi.sukunimi@tem.fi

tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen, Kela
p. 050 331 3982, etunimi.sukunimi@kela.fi

tutkija Miska Simanainen, Kela 
p. 050 552 2095, etunimi.sukunimi@kela.fi

tutkija Katja Mäkkylä, Kela
p. 050 566 8380, etunimi.sukunimi@kela.fi

toimitusjohtaja Markus Kanerva, Ajatushautomo Tänk (ulkomailla tehdyt perustulokokeilut)
p. 040 845 1881, etunimi.sukunimi@vnk.fi

tutkimusjohtaja Kari Hämäläinen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (rekisteritutkimus)
p. 040 304 5518, etunimi.sukunimi@vatt.fi

viestintäsuunnittelija Milla Ikonen, Kela
p. 050 305 7861, etunimi.sukunimi@kela.fi

Lue lisää perustulokokeilusta